Eläinrasva on yhteinen nimitys eläimistä saataville rasvoille. Erilaisia eläinrasvoja ovat muun muassa voi, tali, ihra, laardi, biologisesti käyttökelpoista omega 3 -rasvahappoa sisältävät kalaöljy ja valaanrasva eli traani[1].

RavintoarvotMuokkaa

Eläinrasvan rasvakoostumus vaihtelee lajeittain. Sian rasvasta[2] ja broilerin rasvasta[3] suurin osa on tyydyttymätöntä rasvaa. Naudan rasva[4] ja maitorasvat[5] ovat suurimmaksi osaksi tyydyttynyttä rasvaa. Lampaan rasvassa on suurin piirtein yhtä paljon tyydyttyneitä ja tyydyttymättömiä rasvoja[6].

Kalanrasvassa ja valtameressä elävien nisäkkäiden, kuten valaiden, rasvassa on runsaasti terveydelle edullisia eläinperäisiä omega 3 -rasvahappoja[1]

KäyttöMuokkaa

Eläinrasvaa on käytetty kautta historian paistamiseen, leipomiseen ja leivälle sekä kynttilöihin.

  • Laardi on puolestaan puhdistettua sian rasvaa, jota on käytetty kaikenlaiseen paistamiseen sekä erityisesti piirastaikinaan. Jos piirastaikinaan (voitaikina) laittaa puolet laardia ja puolet voita, niin taikinasta tulee erityisen kevyt ja rapea.
  • Voi on maidon rasvasta vatkaamalla tehtyä rasvaa. Ensin homogenoimattomasta maidosta kuoritaan pintaan nouseva rasvainen osa (kerma), ja sitten tätä vatkataan voimakkaasti. Voin vatkaamista kutsutaan kirnuamiseksi. Voita käytetään levitteenä, paistamiseen, ruoanlaitossa ja leivonnassa. Voista erotettua puhdasta maitorasvaa kutsutaan voiöljyksi. Voiöljyä kutsutaan myös gheeksi.
  • Ghee on kirkastettua voita. Varsinkin intialaisessa ruoassa käytetään gheetä paljon. Tavallinen voi palaa helposti korkeassa lämpötilassa, mutta ghee, josta hera on erotettu, kestää paljon paremmin korkeita lämpötiloja. Ghee tehdään siten, että voi sulatetaan hiljaisella lämmöllä. Kun voi on sulanut, hera valuu vähitellen pohjalle. Pinnalle jäänyt kirkas neste on gheetä. Se kuoritaan varovasti pinnalta pois.

Myös kaikkien muiden eläimien, mukaan lukien siipikarjan rasva, on otettu talteen, ja sitä on käytetty ruoan valmistukseen tai muuten hyödyksi (kynttilöihin, nahan rasvaukseen ynnä muuhun). Linnuista hanhi on erityisen rasvapitoinen. Kananrasva, schmalz, on tärkeä raaka-aine juutalaisessa keittiössä, joka ei salli maitorasvan ja lihan sekoittamista yhteen.

TerveysvaikutuksetMuokkaa

Vuonna 2014 julkaistun laajan metatutkimuksen tuloksena oli, ettei eniten tyydyttynyttä eläinrasvaa nauttivalla kolmanneksella ole sen suurempaa riskiä sairastua sydäntauteihin kuin vähiten nauttivalla kolmanneksella. Tutkimukseen osallistui yhteensä 600 000 ihmistä. [7].


Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b Is marine mammal fat or fish intake most strongly associated with omega-3 blood levels among the Nunavik Inuit? Prostaglandins Leukot Essent Fatty Acids. 2010 Sep;83(3):143-50. doi: 10.1016/j.plefa.2010.06.006. Epub 2010 Jul 14.
  2. Sianliha keskiarvo Fineli. Viitattu 20.2.2013.
  3. Broileri, kokonainen, nahkoineen, raaka Fineli. Viitattu 20.2.2013.
  4. Tali raaka naudanrasva Fineli. Viitattu 20.2.2013.
  5. Maito, tilamaito, raakamaito, rasvaa 4,4 %, ei lisätty d-vitamiinia Fineli. Viitattu 20.2.2013.
  6. Lampaanliha rasvainen Fineli. Viitattu 20.2.2013.
  7. Rajiv Chowdhury, Samantha Warnakula, Setor Kunutsor, Francesca Crowe, Heather A. Ward, Laura Johnson: Association of Dietary, Circulating, and Supplement Fatty Acids With Coronary Risk. Annals of Internal Medicine, 18.3.2014, nro 6. doi:10.7326/m13-1788. ISSN 0003-4819. Artikkelin verkkoversio. en