Avaa päävalikko

Endometrioosi eli kohdun limakalvon pesäkesirottumatauti on usein kivulias sairaus, joka voi aiheuttaa muun muassa lapsettomuutta. Taudinkuvaan kuuluu kohdun limakalvon kaltaisen kudoksen sirottuminen pesäkemäisinä esiintyminä kohdun ulkopuolelle, esimerkiksi emättimeen tai vatsaonteloon. Koska kohdun limakalvo reagoi naisen hormonitason muutoksiin esimerkiksi kuukautiskierron mukaan, kuukautiset ovat yleensä erittäin kivuliaat. Kuukautisvuotoa esiintyy myös kohdun ulkopuolella, ja se vuotaa onteloihin, joista veri ja limakalvojäänteet eivät pääse poistumaan vaan syntyy tulehdusreaktio. Endometrioosi aiheuttaa arpeutumista ja kiinnikkeitä, jotka omalta osaltaan aiheuttavat lapsettomuutta. Tauti on tunnettu 1800-luvulta alkaen, mutta sen syntymekanismi on vieläkin tuntematon.

Endometrioosi
Endometrioosia vatsaontelossa.
Endometrioosia vatsaontelossa.
ICD-10 N80
ICD-9 617.0
OMIM 131200
MeSH D004715

Synty ja taudinkuvaMuokkaa

 
Endometrioosin mahdollisia paikkoja.

Endometrioosi on hedelmällisessä iässä olevien naisten gynekologinen sairaus. Siinä kohdun limakalvon kudosta päätyy myös kohdun ulkopuolelle, mikä aiheuttaa kroonisen tulehdusreaktion.[1]

Endometrioosin syntymekanismia ei tunneta. On mahdollista, että kohdun limakalvoa kulkeutuu kuukautisten yhteydessä munanjohdinten kautta vatsaonteloon, missä se kiinnittyy vatsakalvon pintaan. Normaali immuunijärjestelmä on mahdollisesti myös häiriintynyt ja näin vaikuttaa endometrioosin syntymiseen. Tautiriski on 7-kertainen, jos sukulaisella on endometrioosia.[2]

Endometrioosi voi iskeä mihin tahansa vatsaonteloon ja joskus myös sen ulkopuolelle. Tavallisimpia paikkoja ovat vatsakalvon tai munasarjojen pinta tai emättimen ja peräsuolen välinen alue. Esiintymispaikan perusteella tauti jaetaan, vatsakalvon pinnalliseen endometrioosiin, munasarjojen endometrioosiin ja syvään endometrioosiin.[3]

Pinnalliset endometrioosipesäkkeet ovat muutaman millimetrin kokoisia pesäkkeitä vatsaontelon pinnalla. Tuoreet pesäkkeet ovat läpikuultavia ja vanhemmat sinertävän rusehtavia. Arpeutuessa ne muuttuvat valkoiseksi. Munasarjojen sisälle voi kehittyä kystia, joita on monenlaisia. Endometrioosikystassa eli endometrioomassa on vanhaa verta. Syvää endometrioosia on useimmiten pikkulantion pohjalla, kohdun takakannattimissa, emättimen takaseinämässä tai peräsuolen seinämässä, mutta sitä voi esiintyä myös virtsateissä.[3]

OireetMuokkaa

Keskeisin endometrioosin oire on usean päivän kestävä ja jokaisella kierrolla esiintyvä voimakas kuukautiskipu.[4] Endometroosipotilaista noin 70 prosentilla on kuukautiskipuja tai vatsakipuja. Yleisin oire on alavatsakipu.[5]

Endometrioosikivussa tyypillistä on kipujen alkaminen jo ennen vuotoa. Potilailla on usein myös tärinäkipuja ja jatkuvaa väsymystä. Epätavalliset kipuoireet, kuten hartiakipu tai nivusalueiden kipu, kuukautisvuodon aikana voi antaa viitteen endometrioosista. Pinnallinen endometrioosi aiheuttaa alavatsakipuja, mutta potilas voi olla myös oireeton. Ei pesäkkäiden koko eikä niiden määrä vastaa aina kivun määrää. Endometrioosikystat puolestaan ovat usein oireettomia ja löytyvät muiden tutkimustan yhteydessä. Suuret kystat ovat kuitenkin kivuliaita ja aiheuttavat paineen tunnetta. Syvä endometrioosi on lähes poikkeuksetta arkielämää vaikeuttava, ja vain viisi prosenttia on täysin oireettomia. Sijainnista riippuen siihen liittyy kovia ulostuskipuja tai yhdyntäkipuja. Suolen seinämän sisään kasvaessaan se voi aiheuttaa veriulosteita ja rakkoendometrioosi virtsaamiskipuja ja verivirtsaisuutta.[5]

DiagnoosiMuokkaa

Endometrioosi on yleisyydestään huolimatta vaikeasti tunnistettavissa oleva sairaus, sillä potilailla on keskimäärin 7–9 vuoden viive ennen oikeaa diagnoosia. Pinnallisessa endometrioosissa tyyppioireet johtavat diagonosiin, vaikka gyneloginen tutkimus ja ultraääni antaisivatkin normaalin tuloksen. Varmuudella endometrioosi ja sen laajuus voidaan todentaa vatsaontelon tähystyksessä.[6]

Gynekologisissa sisätutkimuksissa tavallisin havainto on kipu ja arkuus kohdun takapinnalla, jossa voi olla myös aristavia nystyröitä. Jos munasarjan sisälle on kasvanut kysta, munasarja voi olla selvästi suurentunut. Lantion alueen magneettikuvaus tehdään, jos epäillään syvää endometrioosia.[2]

HoitoMuokkaa

Endometrioosin hoitoon on tehokkaita vaihtoehtoja, ja hoidon tavoitteena voi olla kipujen poistaminen tai lievittäminen, endometrioosikudoksen tai isojen endometrioosikystien poistaminen, sairauden etenemisen hillitseminen ja lapsettomuuden hoitaminen. Hoitotavan valintaan vaikuttavat muun muassa potilaan ikä, sairauden laajuus, oireiden vakavauus ja potilaan toiveet raskauden suhteen. Sairautta hoidetaan aktiivisesti, jos kivut haittaavat elämää tai sairaus vaikeuttaa raskaaksitulemista.[7] Vaikeissa tapauksissa joudutaan punnitsemaan, hoidetaanko ensisijaisesti kipuja vai lapsettomuutta.[2]

Endometrioosikipujen hoidossa käytetään usein tavallista kipulääkitystä, mutta kroonistuneessa kivussa joudutaan harkitsemaan myös kipukynnyksen nostolääkkeiden käyttämistä. Kipulääkkeiden lisäksi potilas tarvitsee kuitenkin myös hormonihoitoa, jota tulee jatkaa lähtökohtaisesti koko hedelmällisen iän ajan. Hormonihaito aloitetaan mahdollisimman pian kroonistuvan kivun estämiseksi.[8] Hormonihoidossa pyritään raskautta tai vaihdevuosia vastaavaan tilaan. Hoidossa käytettäviä valmisteita ovat muun muassa hormonikierukka, e-pillerit ja ehkäisyrenkaat. Keltarauhashormonijohdannaisen avulla voidaan estää munasarjojen hormonituotanto ja munarakkulan kasvu.[7] Keltarauhashormonilääkitys aiheuttaa vaihdevuosia vastaavan tilan. Sen enimmäispituudeksi suositellaan puolta vuotta, sillä se aiheuttaa samalla estrogeenin puutosta, vaihdevuosioireita ja osteoporoosiriskiä.[2]

Jos endometrioosi ei taltu lääkehoidolla tai potilaalla on vaikeita ulostamis- tai virtsaamisvaivoja tai munasarjassa on iso endometrioosikysta, hoidossa joudutaan turvautumaan leikkaukseen.[2] Laparoskopia eli vatsaontelon tähystys on diagnostiikan lisäksi yleinen hoitotoimenpiteenä. Tähystysleikkauksessa kirurgi voi varmistaa sairauden ja poistaa pesäkkeitä.[9] Laparoskopia on usein päiväkirurginen toimenpide, ja sen toipumisaika on 5–7 vuorokautta. Vaikeissa tautitapauksissa virtsarakon tai suolen pesäkkäiden poistaminen voidaan tehdä tähystyksessä, mutta niissä kotiutus tapahtuu vasta parin päivän sisällä.[8]

Joskus laparoskopia ei riitä, vaan joudutaan tekemään vatsan avoleikkaus laparotomia. Tällaisissa tapauksissa endometrioosipesäkkeet ovat liimanneet toisiinsa läheisiä kudoksia.[8] Erittäin vaikeissa tapauksissa on mahdollista, että potilaalta joudutaan poistamaan kohtu tai munasarjat ja tarvitaessa typistämään virtsarakkoa tai suolta.[2]

EhkäisyMuokkaa

Endometrioosin syytä ja aiheuttajaa ei tiedetä, eikä sen syntyä voi näin estääkään. Oireita ja kasvua voi kuitenkin ehkäistä käyttämällä ehkäisypillereita. Hormonikierukka vaikuttaisi myös estävän sairauden pahenemista. Raskaus ja pitkä imetysaika vähentävät sairauden riskiä.[2]

EsiintyvyysMuokkaa

Endometrioosi on yksi maailman yleisimmistä naistentaudeista. Maailmanlaajuisesti sen esiintyvyys on hedelmällisissä iässä olevilla naisilla on 6–10 prosenttia, ja sitä sairastaa arviolta noin 176 miljoonaa naista.[1] Suomessa siitä kärsi jopa 200 000 naista.[10]

EndometrioositietoisuusMuokkaa

Endometrioosia sairastavien tietoisuusnauhana on keltainen nauha, jolla voi osoittaa tukea sairaudesta kärsiville. Nauhan tarkoituksena on lisätä endometrioositietoutta.[11] Joka vuosi maaliskuussa on maailmanlaajuinen endometrioosin tietoisuuskuukausi.[12]

LähteetMuokkaa

  1. a b Millainen tauti endometrioosi on? Terveyskylä.fi. Viitattu 25.3.2019.
  2. a b c d e f g Tiitinen, Aila: Endometrioosi Terveyskirjasto. 1.10.2018. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 25.3.2019.
  3. a b Endometrioosin esiintymispaikat Terveyskylä.fi. Viitattu 25.3.2019.
  4. Endometrioosin oireet Endometrioosiyhdistys ry. Viitattu 25.3.2019.
  5. a b Endometrioosin oireet Terveyskylä.fi. Viitattu 25.3.2019.
  6. Endometrioosin diagnoosi Terveyskylä.fi. Viitattu 25.3.2019.
  7. a b Endometrioosin hoito Endometrioosiyhdistys ry. Viitattu 25.3.2019.
  8. a b c Endometrioosin hoito Terveyskylä.fi. Viitattu 25.3.2019.
  9. Endometrioosikirurgia Endometrioosiyhdistys ry. Viitattu 25.3.2019.
  10. Mitä endometrioosi on Endometrioosiyhdistys ry. Viitattu 25.3.2019.
  11. Keltainen nauha on tukesi endometrioosia sairastaville! Endometrioosiyhdistys ry. Viitattu 25.3.2019.
  12. Kronfeld, Harrison: How Did Endo Awareness Month Begin? Five Fast Facts 7.3.2018. Endometriosis Foundation. Viitattu 25.3.2019. (englanniksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa