Valmisateria

(Ohjattu sivulta Valmisruoka)

Valmisruoka on ruokaa, jota on käsitelty elintarviketeollisuudessa siten, että sitä voi nauttia joko sellaisenaan tai lämmittämisen jälkeen. Tällaisia ovat esimerkiksi valmisateriat, einekset, lihajalosteet, teollisesti valmistetut vanukkaat, mehukeitot ja muut jälkiruoat. Valmisruoaksi lasketaan kuuluvaksi myös pussikeittojen ja muffinsijauheen kaltaiset nopeasti valmistettavat puolivalmisteet sekä aamiaismurot, popcornit, naksut ja sipsit[1]. Valmisruoalle on tyypillistä, että se sisältää lisäaineita sekä teollisesti muunneltuja, hydrolyysin avulla kovetettuja tai kemiallisesti pilkottuja eli hydrolysoituja ainesosia kuten synteettisiä aromiaineita, emulgaatoreita, kovetettuja kasviöljyjä ja soijaproteiininisolaatteja[2].

Yhdysvaltalainen ”TV-ateria”.

Ultraprosessoitu valmisruoka on teollisesti valmistettua ruokaa, joka sisältää ainesosia, joita ei käytetä perinteisessä ruoanvalmistuksessa. Niden tarkoituksena on usein saada tuote muistuttamaan perinteisesti valmistettua ruokaa.[3]

KulutusMuokkaa

Yli puolet Yhdysvalloissa ja Britanniassa kulutetuista kaloreista tulee teollisesti valmistetusta ruoasta kuten kekseistä, sipseistä, aamiaismuroista, leivästä, suklaasta, virvoitusjuomista ja valmisaterioista[1]. Vuonna 2015 julkaistun yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan lähes 60 prosenttia yhdysvaltalaisten ravitsemuksesta oli ultraprosessoitua valmisruokaa vuosina 2009-2010[4]. Saksassa on havaittu, että tuloasteikon alapäässä olevat ihmiset syövät yläpäässä olevia enemmän valmisruokaa[5].

Valmisruoan kulutus on Suomessa suurempaa kuin koskaan ennen, ja sen suosio kasvaa noin kymmenen prosentin vuosivauhtia.[6] Noin kolmannes miehistä ja viidennes naisista söi valmisruokaa useammalla aterialla viikossa vuonna 2021. Valmisruokien käyttö oli suosituinta 35–44-vuotiaiden keskuudessa.[7]

Maksalaatikko, lihaperunasose- ja liha­makaronilaatikko ovat olleet jo pitkään Suomen suosituimat einekset[8]. Riisipiirakat, salaattiannokset, einespitsat ja lihapullat olivat S-ryhmän myydyimmät tuorevalmisruoat vuonna 2020[9]. Suurin osa Suomessa kulutetusta broilerinlihasta on teollisesti marinoitua[10]. Marinoidun broilerin suosio johtuu siitä, että marinointi muuttaa kuivan lihan meheväksi[11].

ValmisateriatMuokkaa

Valmisateriat ovat salaattiannoksia taikka kypsennettyjä ruoka-annoksia, jotka ovat tarjoiluvalmiita lämmittämisen jälkeen. Valmisaterioita myydään vähittäistavarakaupassa kylmähyllyillä ja pakastealtaissa. Pakastetut ateriat kestävät kauemmin säilömistä kuin jääkaapissa säilytettäviksi tarkoitetut, joiden parasta ennen -päiväys umpeutuu noin kahdessa viikossa pakkaamispäivästä. Valmisateriat on säilötty pakkaukseen, joka on helppo avata. Yleensä esivalmisteluksi riittää pakkauksen päällä olevan muovin poistaminen.

Mikroateriat ovat suosiossa erityisesti kehittyneissä maissa: esimerkiksi Britanniassa niihin käytetään päivittäin 5 miljoonaa puntaa.[12]

Valmisaterioita myytiin ennen mikroaterioiden suosion kasvua alumiinipakkauksissa, ja ne lämmitettiin tavallisessa uunissa.

TerveysvaikutuksetMuokkaa

Runsaasti valmisruokaa nauttivilla on keskimääräistä suurempi kuolleisuus ja he ovat keskimääräistä lihavampia. Lisäksi heillä esiintyy muuta väestöä enemmän sydänsairauksia, aivoihalvausta, kakkostyypin diabetesta, vanhuuden hauraus-raihnaisuus-oireyhtymää ja masennusta[13]. Vuonna 2020 valmistuneessa italialaistutkimuksessa havaittiin, että niillä, joiden ravinnosta vähintään 15 prosenttia koostuu valmisruoista, esiintyi noin 60 prosenttia enemmän sydän- ja verisuonitautikuolleisuutta ja 50 prosenttia enemmän aivojen verenkiertohäiriöistä johtuvaa kuolleisuutta kuin niillä, joiden ravinnosta alle 6,5 prosenttia koostuu valmisruoasta. Valmisruoan suuri sokeripitoisuus selitti 36 prosenttia havaituista eroista.[14] Vuonna 2021 julkaistussa ranskalaistutkimuksessa havaittiin, että minimaalisesti käsiteltyä ruokaa syövillä esiintyi huomattavasti tavanomaista vähemmän sydän- ja verisuonitauteja. He söivät keskimääräistä enemmän eläinproteiinia, heidän kasviproteiininlähteensä olivat monipuolisempia ja heidän ruokavalionsa oli muutenkin terveellisempi.[15]

Runsaasti valmisruokaa syövien ihmisten kromosomien telomeerien on havaittu olevan normaalia lyhyempiä, mikä aiheuttaa solujen ennenaikaista vanhenemista[16].

Valmisruoka sisältää usein runsaasti teollista eli keinotekoista transrasvaa, jonka on osoitettu lisäävän merkittävästi sydän- ja verisuonitaudin riskiä. Yhdysvalloissa vuonna 2018 voimaan astuneen transrasvojen käyttökiellon arvioidaan pelastavan 90 000 yhdysvaltalaista vuodessa ennenaikaiselta kuolemalta.[17] Yhdysvaltojen kansallisen lääketieteellisen akatemian mukaan teolliset transrasvat muodostavat terveysriskin kaikilla saantitasoilla, minkä vuoksi niiden saanti pitäisi rajoittaa mahdollisimman pieneksi[18]. Paljon kovetettua kasvirasvaa sisältävää pikaruokaa, leivonnaisia ja mikropopkornien kaltaista pikkupurtavaa nauttiva suomalainen saattaa saada jopa 5 grammaa transrasvoja päivässä[19].

Valmisruoka lisää myös syöpäriskiä vuonna 2018 julkaistun ranskalaisen väestötutkimuksen mukaan kymmenellä prosentilla jokaista kymmenen prosentin ruokavalio-osuuttaan kohti. Syyksi epäillään sitä, että se sisältää usein lisäaineita, proteiini-isolaatteja ja hydraamalla kovetettuja öljyjä ja sen koostumus on saatettu tuottaa teollisesti vaahdottamalla. Valmisruoan ravintosisältö koostuu lisäksi usein pääasiallisesti hiilihydraateista ja rasvoista.[20]

Eläinkokeissa on havaittu, että valmisruokien emulgointiaineena käytetty karboksimetyyliselluloosa ja polysorbaatti aikaansaavat elimistölle potentiaalisesti haitallisten suolistobakteereiden kiinnittymisen suolen seinämään, mikä tulehduttaa suolta. Tämä saattaa johtua siitä, että kyseisten lisäaineiden on havaittu saavan aikaan epigeneettisiä muutoksia bakteereiden DNA:ssa.[21]

Valmisruoalla on tyypillisesti korkea glykemiakuorma ja se kypsennetään niin korkeissa lämpötiloissa, että siihen muodostuu akryyliamidia ja heterosyklisiä amiineja. Lisäksi siihen liukenee muovipakkauksen sisältämiä bisfenoleja ja ftalaatteja, jotka häiritsevät sisäeritystä.[22]

Valmisruokiin lisätty sokeri saattaa olla merkittynä pakkaukseen esimerkiksi nimellä sakkaroosi, glukoosi, maltoosi, melassi, sukroosi, fruktoosi, glukoosisiirappi tai rypälemehutiiviste[23].

Valmisruoka sisältää yleensä vain vähän proteiinia, millä on tutkimusten mukaan lihottavaa vaikutusta[24]. Valmisruoka on usein hyvin hienojakoista, millä arvellaan olevan epäedullisia terveysvaikutuksia[25].

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b Covid Puts a Spotlight on the Food Industry’s Role in Obesity Bloomberg.com. 21.10.2020. Viitattu 27.11.2020. (englanniksi)
  2. Ultra-processed foods and the corporate capture of nutrition. 07 December 2020. BMJ 2020; 371 doi: https://doi.org/10.1136/bmj.m4601
  3. Eurídice Martínez Steele, Larissa Galastri Baraldi, Maria Laura da Costa Louzada, Jean-Claude Moubarac, Dariush Mozaffarian, Carlos Augusto Monteiro: Ultra-processed foods and added sugars in the US diet: evidence from a nationally representative cross-sectional study. BMJ Open, 1.1.2016, nro 3, s. e009892. PubMed:26962035. doi:10.1136/bmjopen-2015-009892. ISSN 2044-6055. Artikkelin verkkoversio. en
  4. Eurídice Martínez Steele, Larissa Galastri Baraldi, Maria Laura da Costa Louzada, Jean-Claude Moubarac, Dariush Mozaffarian, Carlos Augusto Monteiro: Ultra-processed foods and added sugars in the US diet: evidence from a nationally representative cross-sectional study. BMJ Open, 1.1.2016, nro 3, s. e009892. PubMed:26962035. doi:10.1136/bmjopen-2015-009892. ISSN 2044-6055. Artikkelin verkkoversio. en
  5. Eberhard Ritz, Kai Hahn, Markus Ketteler, Martin K Kuhlmann, Johannes Mann: Phosphate Additives in Food—a Health Risk. Deutsches Ärzteblatt International, 2012-1, nro 4, s. 49–55. PubMed:22334826. doi:10.3238/arztebl.2012.0049. ISSN 1866-0452. Artikkelin verkkoversio.
  6. Valmisruoat kasvattavat suosiotaan – syötkö samalla tavalla kuin joka kolmas suomalainen? mtvuutiset.fi. 14.2.2018. Viitattu 15.9.2020.
  7. Eineksien ja ravintolaruuan raja hämärtynyt korona-aikana – valtaosa ei koe häpeää valmisruokien ostamisesta Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 28.1.2021.
  8. Roiskeläppä ja maksalaatikko eivät peräänny – Myydyimpien valmisruokien kärki muuttuu hitaasti Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 28.1.2021.
  9. Ruokakauppojen myydyimmät valmisruoat – Lidlissä tietyt tuotteet ovat nousseet suosituiksi Ilta-Sanomat. 9.9.2020. Viitattu 16.9.2020.
  10. Alijoki, Ville & Aunila, Seija: Kana nimeltä Ross 508 Yle Uutiset. Viitattu 15.4.2014.
  11. Poultry processing - Processing of poultry Encyclopedia Britannica. Viitattu 8.2.2021. (englanniksi)
  12. UK meals 'ready' for growth foodnavigator.com. Viitattu 23.12.2012.
  13. Leonie Elizabeth, Priscila Machado, Marit Zinöcker, Phillip Baker, Mark Lawrence: Ultra-Processed Foods and Health Outcomes: A Narrative Review. Nutrients, 2020/7, nro 7, s. 1955. doi:10.3390/nu12071955. Artikkelin verkkoversio. en
  14. Marialaura Bonaccio, Augusto Di Castelnuovo, Simona Costanzo, Amalia De Curtis, Mariarosaria Persichillo, Francesco Sofi: Ultra-processed food consumption is associated with increased risk of all-cause and cardiovascular mortality in the Moli-sani Study. The American Journal of Clinical Nutrition, 18.12.2020. PubMed:33333551. doi:10.1093/ajcn/nqaa299. ISSN 1938-3207. Artikkelin verkkoversio.
  15. Marion Salomé, Laura Arrazat, Juhui Wang, Ariane Dufour, Carine Dubuisson, Jean-Luc Volatier: Contrary to ultra-processed foods, the consumption of unprocessed or minimally processed foods is associated with favorable patterns of protein intake, diet quality and lower cardiometabolic risk in French adults (INCA3). European Journal of Nutrition, 8.5.2021. doi:10.1007/s00394-021-02576-2. ISSN 1436-6215. Artikkelin verkkoversio. en
  16. Marlowe Hood AFP: 'Ultra-Processed' Junk Food Linked to Advanced Ageing at Cellular Level, Study Finds ScienceAlert. Viitattu 30.9.2020. (englanniksi)
  17. Katie Hafner, Fred A. Kummerow, an Early Opponent of Trans Fats, Dies at 102, New York Times (June 1, 2017).
  18. FDA Puts Trans Fat on the Chopping Block www.medpagetoday.com. 7.11.2013. Viitattu 11.2.2021. (englanniksi)
  19. Transrasvat syynä 50 000 ihmiseen kuolemaan EU:ssa 20.1.2008. Pohjoismaiden neuvosto. Viitattu 13.2.2008. (englanniksi)
  20. Thibault Fiolet, Bernard Srour, Laury Sellem, Emmanuelle Kesse-Guyot, Benjamin Allès, Caroline Méjean: Consumption of ultra-processed foods and cancer risk: results from NutriNet-Santé prospective cohort. BMJ, 14.2.2018, nro 360. PubMed:29444771. doi:10.1136/bmj.k322. ISSN 0959-8138. Artikkelin verkkoversio. en
  21. Emilie Viennois, Alexis Bretin, Philip E. Dubé, Alexander C. Maue, Charlène J.G. Dauriat, Nicolas Barnich: Dietary Emulsifiers Directly Impact Adherent-Invasive E. coli Gene Expression to Drive Chronic Intestinal Inflammation. Cell Reports, 6.10.2020, nro 1. PubMed:33027647. doi:10.1016/j.celrep.2020.108229. ISSN 2211-1247. Artikkelin verkkoversio.
  22. Ultra‐processed foods and the nutrition transition: Global, regional and national trends, food systems transformations and political economy drivers. Phillip Baker et.al. Researchgate.net. PDF.lähde tarkemmin?
  23. Mikä on huonoa sokeria ja miksi? | Hyvinvointi & Terveys Minska. 19.12.2019. Viitattu 18.11.2020.
  24. Jani Kaaro: Kannattaisi syödä kuin eläin. Tiede-lehti 13.1.2021. Sivut 44-49. https://www.tiede.fi/artikkeli/tilaajille/kannattaisi-syoda-kuin-elain
  25. Filippa Juul, Georgeta Vaidean, Niyati Parekh: Ultra-processed Foods and Cardiovascular Diseases: Potential Mechanisms of Action. Advances in Nutrition, 3.5.2021, nro nmab049. doi:10.1093/advances/nmab049. ISSN 2161-8313. Artikkelin verkkoversio.

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Valmisateria.