Avaa päävalikko
Lesitiiniä eri muodoissa: jauheena, liuoksena ja rakeina.

Lisäaineita käytetään elintarvikkeissa parantamaan muun muassa niiden säilyvyyttä, makua, väriä, rakennetta tai muuta ominaisuutta. Lisäaineilla ei saa peittää elintarvikkeessa olevaa virhettä.

Elintarvikelisäaine voi olla luontainen, luontaisen kaltainen tai kokonaan keinotekoinen eli synteettinen.

Luontainen lisäaine on luonnonmateriaalista esimerkiksi muuttamalla, tai muulla menetelmällä erotettu aine. Luontaisen kaltainen lisäaine vastaa kemialliselta rakenteeltaan täysin luontaista lisäainetta, mutta se on valmistettu kemiallisin menetelmin. Keinotekoinen eli synteettinen lisäaine on aine, joka on valmistettu kokonaan kemiallisin menetelmin ja jota ei esiinny luonnossa.

Lisäaineiden terveysvaikutuksetMuokkaa

Lisäaineita sisältävien teollisten lihavalmisteiden kuten makkaran ja leikkeleiden lihan on todettu lisäävän ennenaikaista kuolleisuutta 18 prosentilla jokaista päivittäin nautittua 50 gramman annosta kohti[1] ja riskiä sairastua esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksiin, diabetekseen[2] [3] ja syöpään[4]. Riskin arvellaan johtuvan niiden sisältämistä lisäaineista, kuten nitraatista, fosfaatista ja natriumista.[5]

Lapset voivat saada mehuista liikaa bentsoehappoa[6].

Lisäaineallergiat ovat harvinaisia (harvinaisempia kuin kala-, pähkinä-, maito- tai vilja-allergia[7]), ja ne ovat yleisempiä aikuisilla kuin lapsilla. Lisäaineille yliherkillä ihmisillä on usein jokin muukin allergia. Eniten yliherkkyyttä on ihmisillä, joilla on astma tai krooninen nokkosihottuma.

Oireita voivat aiheuttaa esimerkiksi atsovärit, bentsoehappo, rikkidioksidi ja sulfiitit.[8]

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on kuvailee lisäaineiden riskejä karkealla tasolla vuoden 2018 julkaisuisussaan.[9] Kukin lisäaine on lueteltu ja niiden päivittäisen enimmäissaannin määrä on esitetty lyhyesti lisäaineluettelossa.[10]

Lisäaineiden käytön sääntelyMuokkaa

Elintarvikkeiden lisäaineita koskeva lainsäädäntö on harmonisoitu Euroopan unionin alueella eli jokaisessa maassa lisäaineiden osalta noudatetaan samoja määräyksiä. Euroopan lisäainesäädöksissä luetellaan kaikki ne lisäaineet, joita saa käyttää elintarvikkeiden valmistuksessa. Jos lisäainetta ei löydy säädöksistä, sen käyttö elintarvikkeissa on kielletty.

Elintarvikkeiden valmistuksessa käytettyjä lisäaineita ei tarvitse kertoa pakkausmerkinnöissä, vaan riittää, että ilmoitetaan kullekin lisäaineelle annettu numerosarja, niin sanottu E-koodi. Osa valmistuksessa käytetyistä lisäaineista on nimetty apuaineiksi (processing aid), jolloin niitä ei tarvitse mainita pakkausmerkinnöissä, jos niitä jää elintarvikkeeseen vain vähäisessä määrin.[11]. Lisäaineen ilmoittamisesta elintarvikkeen pakkausmerkinnöissä on määrätty pakkausmerkintäasetuksessa 1084/2004.

TermitMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Processed red meat linked to higher risk of heart failure, death in men 12.6.2014. Science Daily. Viitattu 16.6.2014.
  2. Renata Micha, RD, PhD; Sarah K. Wallace, BA; Dariush Mozaffarian, MD, DrPH: Red and Processed Meat Consumption and Risk of Incident Coronary Heart Disease, Stroke, and Diabetes Mellitus 2010. Circulation, American Heart Association. Viitattu 17.6.2013.
  3. Meat consumption and mortality - results from the European Prospective Investigation into Cancer and Nutrition. https://bmcmedicine.biomedcentral.com/articles/10.1186/1741-7015-11-63
  4. Meat consumption and mortality - results from the European Prospective Investigation into Cancer and Nutrition. https://bmcmedicine.biomedcentral.com/articles/10.1186/1741-7015-11-63
  5. Processed red meat linked to higher risk of heart failure, death in men 12.6.2014. Science Daily. Viitattu 16.6.2014.
  6. Professori: Luulo lisäaineiden terveysriskistä on järjetön, HS.fi 12.2.2012
  7. http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/tietoa_elintarvikkeista/koostumus/lisaaineet/usein_kysyttya_/
  8. http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/tietoa_elintarvikkeista/ruoka-allergeenit/usein_kysyttya_
  9. Johanna Suomi, Tero Hirvonen, Kimmo Suominen, Pirkko Tuominen: Elintarvikkeiden lisäaineet - riskiprofiili Eviran tutkimuksia 2/2018, ISBN 978-952-225-167-1 (pdf), pdf-julkaisu. 1/2018. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, evira.fi. Viitattu 12.8.2018.
  10. Elintarvikkeiden lisäaineet 3.1.2017. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, evira.fi. Viitattu 12.8.2018.
  11. https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/henkiloasiakkaat/tietoa-elintarvikkeista/koostumus/elintarvikeparanteet/elintarvikeparanteista-nettisivuille.pdf

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä ruokaan, juomiin, ravintoon tai ruoanlaittoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.