Avaa päävalikko

Raisio Oyj on suomalainen rehu- ja elintarviketeollisuutta harjoittava pörssiyhtiö. Raision päätuotteita ovat elintarvikkeet ja niiden terveysvaikutteiset ainesosat sekä rehut.

Raisio Oyj
Raisio logo.svg
Yritysmuoto julkinen osakeyhtiö
Osake OMXH: RAIVV
OMXH: RAIKV
Markkina-arvo Laskua 387 milj. € (31.12.2018)[1]
Perustettu 1939
Toimitusjohtaja Pekka Kuusniemi
Puheenjohtaja Ilkka Mäkelä
Kotipaikka Raisio
Toimiala elintarviketeollisuus
Tuotteet elintarvikkeet ja kalanrehut
Liikevaihto Laskua 228 milj. € (2018)[1]
Tilikauden tulos Laskua vertailukelpoinen liiketulos 26 milj. € (2018)[1]
Henkilöstö Laskua 319 (31.12.2018)[1]
Tytäryhtiöt Ravintoraisio
Kotisivu www.raisio.com
Raision tehtaat Raisiossa.

Raision liiketoiminta on jaettu kahteen yksikköön: Terveellisiin elintarvikkeisiin ja Terveellisiin ainesosiin[2].

Terveelliset elintarvikkeet -yksikön tuotevalikoimaan kuuluu aamiais-, välipala- ja leivontatuotteita, makeisia, makaroneja, kolesterolia alentavia terveysvaikutteisia elintarvikkeita sekä Benecol-tuotteiden kolesterolia alentava ainesosa kasvistanoliesteri. Tunnetuimpia elintarvikebrändejä ovat Benecol, Elovena, Provena, Nalle, Sunnuntai, Torino ja Nordic. 

Konsernin jatkuvien toimintojen (ei sisällä myytyjä liiketoimintoja) liikevaihto vuonna 2018 oli 228,2 miljoonaa euroa (234,6 miljoonaa euroa vuonna 2017). Raisio työllisti vuoden 2018 lopussa 319 henkeä, joista noin 80 % Suomessa.[1] Tuotantoa on Suomessa Raisiossa ja Nokialla. Konsernin päämarkkina-alueita ovat Suomi, Iso-Britannia, Venäjä ja Puola.[1]

Sisällysluettelo

HistoriaMuokkaa

Yhtiö sai alkunsa 1939 Raisioon perustetusta vehnämyllystä (Oy Vehnä Ab). Vuonna 1959 Oy Vehnä Ab:n, Oy Kasviöljy-Växtolje Ab:n (perustettu 1950) ja Margariini Oy:n (perustettu 1956) hallintojen fuusiossa muodostettiin Raision Tehtaat Oy Ab. Raisio Yhtymä -nimi otettiin käyttöön 1997, ja nimen nykyiseen lyhyeen muotoon siirryttiin 2005.

Ensimmäisenä pääjohtajana (vuosina 1939−1961) toimi myös Maalaisliiton taustavaikuttajana aktiivinen vuorineuvos, agrologi Eino Kivivuori. Sittemmin toimitusjohtajina ovat olleet muun muassa varatuomari Veikko Vainio (1965−1973) agronomi Mauri Karvetti (1973−1985) ja varatuomari Esa Halonen (1985−1995), jotka kaikki saivat aikanaan vuorineuvoksen arvonimen. Kivivuoren ja Vainion välissä toimitusjohtajana toimi Veikko Reinikainen. Matti Rihko oli toimitusjohtajana vuodesta 2006 tammikuuhun 2017.[3] Raision väliaikaisena toimitusjohtajana toimi Jarmo Puputti tammikuusta lokakuuhun 2017.[4]

Raision toimitusjohtaja on Pekka Kuusniemi, joka aloitti tehtävässään marraskuussa 2017.

Raisioon rakennetaan elintarviketeollisuuttaMuokkaa

1930-luvulle saakka Suomessa käytetty vehnä oli ollut laajalti tuontitavaraa. Vehnänviljelyn kannalta hyvien kesien ja suotuisan maatalouspolitiikan johdosta vehnää alettiin tuolloin viljellä myös Suomessa, etenkin maan lounaisosissa. Vehnän markkinointi oli kuitenkin ongelmallista, sillä sen viljely oli vielä vähäistä muihin viljoihin verrattuna, ja suuret kauppamyllyt sijaitsivat kaukana Lounais-Suomen viljelyalueilta. Vehnän myynti oli vaikeaa ja rahtikustannukset korkeat, koska tullijärjestelmän ansiosta tuontiviljaa, etenkin tuontivehnää, suosittiin kauppamyllyissä kotimaisen leipäviljan sijasta.[5][6]

Muiden muassa Varsinais-Suomen Maataloustuottajain Liiton sihteeri Eino Kivivuori oli tärkeässä asemassa, kun tuottajakokous vuonna 1938 johti 3. helmikuuta 1939 Oy Vehnä Ab:n perustamiseen. Oy Venhä Ab oli mylly-yhtiö, jonka tarkoitus oli jauhaa osakkaidensa viljat ja markkinoida tuotettu jauho. Yhtiön perustamisen eteen työtä tehnyt Kivivuori valittiin yhtiön toimitusjohtajaksi. Yhtiön mylly oli tarkoitus rakentaa Turkuun, mutta sopivan tontin puute johti sen rakentamiseen Raisioon rautatieyhteyden varrelle.[5][6]

Talvi- ja jatkosota viivästyttivät Raision-myllyn rakentamista. Suomi menetti Neuvostoliitolle myllykapasiteettiaan, jolloin tarve uudelle myllylaitokselle kasvoi. Mylly käynnistettiin ja tuotanto alkoi alkuvuodesta 1942. Tuotannon alkutaipaleella viljatuotteita säännösteltiin tiukasti, ja kansanhuoltoministeriö hoiti tuotteiden jakelun. Sodan loputtua myllylaitosta laajennettiin hankkimalla uusia kuivureita ja siiloja sekä tehokkaampia myllykoneita. Tuotantoa myös laajennettiin uusiin tuotteisiin. Mallastuksen aloittamiseen tarvittu koneisto kerättiin kasaan ja koottiin omin toimin Suomen metalliteollisuuden Neuvostoliitolle luovuttamien sotakorvausten sekalaisista ylijäämäosista. Ensimmäiset olutmaltaat Raisiolta valmistuivat vuonna 1950. Rehuseoksia alettiin valmistaa myllyn sivutuotteista vuonna 1948. Lisäksi alettiin jalostaa riisiä.[5][6]

Raision TehtaatMuokkaa

 
Raision Tehtaat Raisionkaarelta nähtynä.

Vuonna 1950 Oy Vehnä Ab:n laitoksen viereen perustettiin kasviöljytehdas Oy Kasviöljy-Växtolje Ab, joka vankisti merkittävästi rypsinviljelyn asemaa Suomessa. Jalostettu rypsiöljy ei tuolloin ollut kovin tunnettu aine margariiniteollisuudessa. Kun yksityiset vähittäiskauppiaat halusivat rakentaa oman tehtaan, ja kasviöljymargariinin markkinointiin haluttiin kehittää omaa jatkojalostusta, päätettiin Oy Kasviöljy-Växtolje Ab:n hallintoneuvoston kokouksessa alkuvuonna 1956 perustaa Raisioon rakennettavaa margariinitehdasta hallinnoimaan Margariini Oy. Perustamiskokouksen puheenjohtajana toimi myöhemmin samana vuonna presidentiksi valittu Urho Kekkonen.[5][6]

Margariinitehdasta perustamassa olivat mukana Oy Kasviöljy-Växtolje Ab, leipomoteollisuus ja yksittäiskauppiaat. Kivivuori toimi kaikkien kolmen yhtiön toimitusjohtajana. Yhtiöt tekivät yhteistyötä, ja vuonna 1959 Oy Vehnä Ab:tä, Oy Kasviöljy-Växtolje Ab:tä ja Margariini Oy:tä varten muodostettiin yhteinen hallinnointiyhtiö, Raision Tehtaat Oy Ab. Kivivuori valittiin hallinnointiyhtiön pääjohtajaksi.[5][6]

Margariini ja Raisio vastatuulessa 1960-luvullaMuokkaa

Pääartikkeli: Margariiniskandaali

Vuonna 1960 valmistui Raision Tehtaiden ensimmäinen varsinainen rehutehdas, joka tehosti yhtiön rehunvalmistusta huomattavasti. Vuonna 1961 yhtiö perusti Vihantiin ruokaperunateollisuutta varten tehtaan.[5]

Raisio koki vastoinkäymisiä, kun yritys laajentua keksitehtaalla Hangossa epäonnistui, ja 1960-luvulla margariininkäyttö väheni Suomessa vuosiksi sen valmistuksen saaman negatiivisen julkisuuden myötä. Puhuttiin margariiniskandaalista: margariinitehtaat olivat käyttäneet valmistuksessa ihmisille kelpaamattomia rasvoja, ja Raision sekä Paasivaara-yhtymän johtohenkilöitä tuomittiin maksamaan sakkoja. Raision hallinto, joka välillä oli paheksunut omapäistä pääjohtaja Kivivuorta, menetti luottamuksensa tähän, ja Kivivuori erosi tehtävästään vuonna 1961.[6][7]

Osin margariiniongelmien ja osin Kivivuorta seuranneen uuden toimitusjohtajan, Veikko Reinikaisen, toimien johdosta Raisio ajautui sekavaan tilaan. Vuosina 1965–1973 yhtiön toimitusjohtajana toimi Veikko Vainio. Hän muutti yhtiön organisaatiota ja johti sitä sen elintarviketeollisuuden muutosvaiheessa. Yritysjärjestelyjä tehtiin muun muassa Keskon ja Vaasan Höyrymylly Oy:n kanssa. Yhtiö laajentui myös kalanjalostukseen, ja elintarvikkeisiin luotiin uusia tuotemerkkejä, kuten Sunnuntai-jauhot. Vainion johtamiskaudella Raision reaalinen liikevaihto kasvoi 65 prosentilla, ja Vainiolle myönnettiin vuonna 1970 vuorineuvoksen arvonimi. Vainio siirtyi Metsäliiton johtoon, ja uudeksi toimitusjohtajaksi asettui vuoteen 1985 asti Mauri Karvetti.[8]

Vuonna 1968 yhtiö aloitti Ruotsin-toimituksillaan maltaiden viennin ulkomaille.[5][6]

Vuonna 1987 Oy Vehnä Ab ja Oy Kasviöljy-Växtolje Ab fuusioitiin Raision Tehtaat Oy Ab:ksi.[6]

1990–2005 – Raisio Yhtymä OyjMuokkaa

Margariiniyhtiö Margariini Oy fuusioitiin emoyhtiö Raision tehtaisiin vuonna 1995.[5] Syksyllä 1997 yhtiö vaihtoi nimensä Raision Tehtaista Raisio Yhtymä Oyj:ksi.[9]

Raisiossa oli päätetty keskittyä elintarvikkeisiin ja rehuihin, ja tammikuussa 2004 yhtiö päätti myydä paperikemikaaleja valmistaneen yksikkönsä. Saman vuoden keväällä yhtiö myi Raisio Chemicalsin sveitsiläiselle Ciba Specialty Chemicalsille 475 miljoonalla eurolla. Kauppa teki Raisiosta käytännössä velattoman. Raisio Chemicals työllisti myyntihetkellä 1 150 työntekijää, joista 350 työskenteli Suomessa viidellä eri paikkakunnalla.[10]

Raisio Oyj (2005–)Muokkaa

Keväällä 2005 yhtiö lyhensi nimensä muotoon Raisio Oyj.[9]

Viljapohjaisiin tuotteisiin keskittynyt Raisio myi syksyllä 2009 margariiniliiketoimintansa 80 miljoonalla eurolla yhdysvaltalaiselle Bungelle. Kauppaan kuuluivat yhtiön margariinitehtaat Raisiossa ja Puolassa ja tuotemerkkejä, kuten Keiju-margariini. Raisio jatkoi myytyjen tuotemerkkien jakelijana Suomessa, Ruotsissa ja Virossa, ja Benecol-omaisuus pysyi Raision hallussa.[11]

Kertyneitä varojaan yhtiö käytti yritysostoihin: se osti brittiläiset Glistenin vuonna 2010 ja Big Bearin vuonna 2011. Big Bear -kaupan velaton kauppahinta oli 95 miljoonaa euroa. Kauppojen myötä Britanniasta muodostui Raision elintarvikkeiden suurin markkina-alue.[12] Vuonna 2012 Raision käytti 20,5 miljoonaa euroa tšekkiläisen makeisyhtiö Candy Plusin ostoon.[13]

Vuonna 2014 Raisio osti Johnson & Johnsonilta Benecol-liiketoiminnan Britanniassa, Irlannissa ja Belgiassa.[14]

Heinäkuussa 2016 Raisio myi Ison-Britannian välipalapatukkaliiketoimintansa Halo Foodsin (Newportin ja Swindonin tehtaat sekä Dormen-brändin) alankomaalaiselle Nimbusille ja keskittyi omiin brändituotteisiinsa.[15]

Joulukuussa 2017 Raisio myi makeisliiketoimintansa Valeo Foodsille. Kauppaan sisältyi kuusi tehdasta Britanniassa ja Tšekissä, jotka työllistivät noin tuhat ihmistä. Makeismerkkejä olivat Poppets, Fox’s, XXX, Just ja Pedro.[16]

Marraskuussa 2018 Raisio myi naudanrehuliiketoimintansa Lantmännen Agro Oy:lle. Kauppaan sisältyi kaksi rehutehdasta, Ylivieskassa ja Kouvolassa. [17]

Raision strategian mukaan yhtiö keskittyy terveelliseen ruokaan. [18]

OsakeMuokkaa

Raisio Oyj:n vaihto-osakkeet noteerataan Helsingin pörssissä keskisuurten yhtiöiden luokassa toimialana päivittäistavarat, ja kantaosakkeet pre-listalla. Rekisteröityjä osakkeenomistajia on yhteensä 37 027 (31.3.2019).[19]

Suurinta valtaa yhtiössä käyttää Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK), jonka omistus on 2,38 % osakkeista ja 9,47 % äänistä.[20]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f "Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2018" Raisio Oyj. Viitattu 20.5.2019.
  2. Raisio.com-rakenne raisio.com. 20.5.2019.
  3. Raision toimitusjohtaja Matti Rihko irtisanoutunut Raisio Tiedote. 3.1.2017. Viitattu 18.2.2017.
  4. Raisio löysi uuden toimitusjohtajan Kauppalehti. 16.6.2017. Viitattu 16.6.2017.
  5. a b c d e f g h http://raisio.com/www/page/4271
  6. a b c d e f g h Alifrosti, Kari: Vuorineuvos Eino Kivivuori (1900–1966). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 5.9.2008. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 20.2.2015
  7. Andersson, Iiro: Mirristä Suvikultaa – 60-luvun kuvottava margariinisota yle.fi. 23.2.2013. Yle Uutiset. Viitattu 20.2.2015.
  8. Vesikansa, Jyrki: Vuorineuvos Veikko Vainio (1915–2007). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 5.9.2008. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 18.2.2017
  9. a b http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/porssikurssit/osake/index.jsp?klid=1000
  10. Raisio myy paperikemikaaliyksikkönsä Yle. 2004. Viitattu 18.2.2017.
  11. http://yle.fi/uutiset/raision_margariinien_myynti_bungelle_varmistui/5900899
  12. Raisio ostaa brittiläisen välipalayhtiön Taloussanomat. 4.2.2011. Viitattu 20.2.2015.
  13. Raisio osti karkkia 20,5 miljoonalla eurolla Taloussanomat. 13.11.2012. Viitattu 20.2.2015.
  14. Blomqvist, Sarita: Raisio osti Benecolia takaisin yle.fi. 19.11.2014. Yle Uutiset. Viitattu 19.11.2014.
  15. https://newsclient.omxgroup.com/cdsPublic/viewDisclosure.action?disclosureId=719650&lang=fi
  16. Raisio myy makeisbrändinsä ja kuusi tuotantolaitosta Turun Sanomat. 22.12.2017. Viitattu 22.12.2017.
  17. Raisio Oyj, pörssitiedote newsclient.omxgroup.com. 1.11.2018. Viitattu 2.11.2018.
  18. Pörssitiedote 4.12.2018, Raisio Oyj newsclient.omxgroup.com.
  19. Raisio Oyj:n osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2019 raisio.com. Viitattu 20.5.2019.
  20. Osakkeenomistajat Raisio Oyj. Viitattu 21.8.2015.

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Heino, Jarkko: Jyvä, joka iti − Raision Yhtymän tarina 1939−1989. Helsinki: Otava, 1989.

Aiheesta muuallaMuokkaa