Rypsiöljy

Rypsiöljy on rypsin (lat. Brassica rapa L., ennen Campestris) siemenistä puristettu öljy, jota käytetään teollisissa prosesseissa, elintarvikkeena ja rehujen ainesosana. Rypsiöljyä sisältäviä kylmäpuristettua rypsiä ja rypsipuristetta käytetään myös sellaisenaan karjan ruokinnassa[1].

Rape seed oil, Rypsiöljy.jpg

Rypsiöljy kuuluu tärkeimpiin teollisuuden käyttämiin kasviöljyihin[2]. Ravintokäyttöön tarkoitettu rypsiöljy on halpaa ja sillä on pitkä säilyvyysaika[3].

Noin 40 prosenttia rypsin rasvahappokoostumuksesta muodostuu luontaisesti terveydelle haitallisesta erukkahahaposta, mutta ravintokäyttöön jalostettujen rypsilajikkeiden rasvahapposisällöstä tyypillisesti alle puoli prosenttia on erukkahappoa[4].

Kansainvälinen CODEX-elintarvikestandardi käyttää englanninkielistä nimitystä rapeseed- tai canola oil sekä rypsi- että rapsiöljystä (latin. Brassica napus L)[5]. Rypsiöljyn tarkka englanninkielinen nimitys on turnip rapeseed oil tai turnip oil. Rapsia ei voida viljellä Pohjois-Suomessa[6].

Kanada ja Saksa ovat rypsiöljyn suurimmat tuottajamaat[3]. Rypsiöljyn suosio ylitti auringonkukkaöljyn suosion Suomen kotitalouksissa vasta vuonna 1989. Rypsiöljyn voittokulku alkoi jo aiemmin, kun siitä tuli suomalaisen elintarviketeollisuuden suosituin ruokaöljy.[7]

HistoriaMuokkaa

Ravintokäyttöön soveltuva rypsi jalostettiin alun perin perinteisesti risteyttämällä. Osa nykyisin viljeltävistä rypsilajikkeista on kuitenkin tuhohyönteisten takia geneettisesti muokattuja varsinkin Pohjois-Amerikan markkinoilla.[3]

Rypsin viljely aloitettiin Suomessa 1940-luvulla.[8] Rypsiöljyn teollinen tuotanto alkoi Raisiossa Oy Kasviöljyn tehtaalla vuoden 1952 lopussa.[9] 1970- ja 1980-luvuilla viljelyyn tuli uusia rypsi- ja rapsilajikkeita.[9]

Perinteisellä kasvinjalostuksella vähennettiin ensin erukahappopitoisuutta ja sitten glukosinolaattipitoisuutta. Helsingin Herttoniemessä sijaitsevasta Öljynpuristamo Oy:stä tuli toinen merkittävä rypsiöljyn valmistaja 1980-luvulla.[10] Tuotantoprosessit perustuivat öljyn erottamiseen siemenestä ensin puristamalla ja sen jälkeen uuttamalla loppu öljy heksaanilla. Vuonna 1993 Öljynpuristamo Oy:n toiminta siirtyi Kantvikiin Mildolan Oy tehtaalle, jossa otettiin käyttöön lämpöpuristukseen perustuva menetelmä.[10] Raision öljynpuristamon toiminta päättyi vuonna 2014.[11]

ValmistusMuokkaa

Suurin osa rypsiöljystä uutetaan kemiallisesti heksaanilla, minkä yhteydessä käytetään usein myös kuumennusta. Kyseinen kuumennus aiheuttaa transrasvojen muodostumista ja saattaa lisäksi hapettaa öljyn rasvahappoja ja tuhota sen alfalinoleenihapot. Rypsiöljyn maun ja hajunpoistossa käytetään yli 200 celsiusasten lämpötiloja ja alipainetta. Tämän aiheuttaa sen, että pieni osa öljyn linoli- ja alfalinoleenihaposta muuntuu rasvaksi.[12]

Rypsin siementen öljypitoisuus on noin 40 prosenttia ja valkuaispitoisuus noin 20 prosenttia. Rypsiöljyn puristuksessa hyödynnetään siemenen esilämmitystä, joka edesauttaa öljyn irtoamista kovasta siemenestä. Kylmäpuristettu öljy puristetaan pelkällä ruuvivoimalla ja sen tuottamalla kitkalämmöllä. Samoin kuin leivän ja kahvin paahtamisessa, siemenen esilämmityksessä muodostuu aromi- ja väriaineita.[13] Tumma, voimakkaanmakuinen raakarypsiöljy puhdistetaan fysikaalisin tai kemiallisin menetelmin, jolloin sen maku miedontuu ja säilyvyys paranee, kun siitä poistetaan helposti hapettuvat vapaat rasvahapot. Suomessa on käytössä fysikaalinen puhdistusmenetelmä Mildola (Arkistoitu – Internet Archive). Valkuaispitoinen siemenpuriste käytetään eläinten rehuksi.

KoostumusMuokkaa

Rypsiöljy sisältää noin 60 prosenttia kertatyydyttymättömiä ja 34 prosenttia monityydyttymättömiä rasvahappoja sekä poikkeuksellisen vähän eli vain noin 6 prosenttia tyydyttyneitä rasvahappoja[14].

Pieni osa rypsiöljyn luontaisesti sisältämistä linoli- ja alfalinoleenihaposta muuntuu jalostusprosessissa rasvaksi, jota kylmäpuristamaton rypsiöljy sisältää 1,9–3,6 prosenttia[12]. Suomalaisen Fineli-ravintoainekoostumustietopankin mukaan rypsiöljyssä ei ole transrasvaa[15]. Elinarvikkeena myytävä rypsiöljy saa sisältää lisäksi korkeintaan 2 prosenttia terveydelle haitallista erukkahappo-nimistä rasvahappoa.[3]

Rypsiöljyssä on ravitsemuksellisesti optimaalisessa suhteessa omega-6- ja omega-3 -rasvahappoja. Lisäksi se sisältää E-vitamiinia, K-vitamiinia ja kasvisteroleja.[16]

Rypsiöljyn koostumus FINELI (Arkistoitu – Internet Archive) (g/100g) ja CODEX standardissa (%-rasvahappojen kokonaismäärästä) [17]
FINELI CODEX Dr. Guy Crosby[18]
Öljyhappo (18:1n9) 60 g  / 100 g 51–70 %
Linolihappo (18:2n6), omega-6 22 g  / 100 g 15–30 %
Alfalinoleenihappo (18:3n-3), omega-3 11 g  / 100 g 5–14 %
Teolliset transrasvat 0,0 g  / 100 g 1,9–3,6 %
Kasvisterolit 0,7 g  / 100 g 0,5–1,1 %
E-vitamiini (alfatokoferoli) 19 mg  / 100 g 10–39  mg  / 100 g

Rypsiöljyn rasvahappokoostumuksessa on kasvuympäristön, lajin (rypsi vai rapsi) ja lajikkeiden välistä luonnollista vaihtelua, mikä on huomioitu vaihteluvälinä CODEX-standardissa. Suomessa viljellyssä rypsissä (B. rapa) on enemmän monityydyttymättömiä rasvahappoja, erityisesti alfa-linoleenihappoa, kuin rapsissa (B. napus).[19] Lisäksi pohjoiset kasvuolosuhteet lisäävät tyydyttymättömien rasvahappojen pitoisuuksia.[20]

TerveysvaikutuksetMuokkaa

Euroopan ruokaturvallisuusviranomainen (EFSA) esitti vuonna 2021, että liian runsas rypsiöljyn käyttö saattaa heikentää alle 10-vuotiaiden lasten terveyttä.[4]

Yhdysvalloissa sallittiin vuonna 2006 seuraavan terveysväittämän käyttö rapsiöljyä sisältävien tuotteiden markkinoinnissa: ”Rajallinen ja alustava tieteellinen näyttö viittaa siihen, että 19 grammaa rapsiöljyä päivittäin nautittuna saattaa vähentää sydän- ja verisuonisairauden riskiä, jos sillä korvataan tyydyttynyttä rasvaa”. Päätös perustui siihen, että tyydyttyneen rasvan korvaaminen rapsiöljyllä vähensi vuosina 1988–1998 julkaistuissa tutkimuksissa kokonais- ja LDL-kolesterolin määrää.[21]

EU-komissio hyväksyi vuoden 2012 asetuksessa N:o 432/2012 seuraavan terveysväitteen käytön pakkausmerkinnöissä: ”Alfalinoleenihappo edistää veren kolesteroliarvojen pysymistä normaalina. Edullinen vaikutus saavutetaan nauttimalla päivittäin 2 grammaa alfalinoleenihappoa. Suositeltu määrä saadaan esimerkiksi 20 grammasta eli puolestatoista ruokalusikallisesta rypsiöljyä”.[22]

Osaa sioista ruokitaan Suomessa rypsiöljyllä, mikä vähentää lihassa olevan tyydyttyneen rasvan määrää ja lisää monityydyttymättömän rasvan määrää. Tällä ei ole kuitenkaan vaikutusta rypsiporsaan lihaa syövien ihmisten veren kolesteroli- tai muihin rasva-arvoihin.[23]

Sata grammaa rypsiöljyä sisältää noin 1,9–3,6 grammaa terveysriskin muodostavia teollisia transrasvoja[12]. Suomalaisen Fineli-ravintoainekoostumustietopankin mukaan rypsiöljyssä ei ole transrasvaa[15]. Maailman terveysjärjestö WHO pitää luontaisia ja teollisia transrasvoja yhtä haitallisina[24]. WHO:n vuoden 2003 ja Harvardin vuoden 2006 suositusten mukaan teollisten transrasvojen saanti pitäisi rajoittaa korkeintaan yhteneen prosenttiin päivittäisestä energiansaannista eli noin 2,2 grammaan vuorokaudessa[25][26]. Suomalaiset nauttivat vuonna 2011 suomalaisen Ravintotaseen mukaan päivittäin vain 18 grammaa rypsiöljyä[27], joka sisälsi keskimäärin 0,34–0,65 grammaa teollisia transrasvoja.

Rypsiöljy sisältää suomalaistutkijoiden mukaan ihanteellisessa suhteessa elimistön välttämättöminä rasvahappoina pidettyä linolihappoa ja alfalinoleenihappoa. Vuonna 2010 julkaistussa suomalaistutkimuksessa havaittiin, että alfalinoleenihapon puute vähentää veren hyytymisestä vastaavien fibrinogeenien määrää sellaisilla potilailla, joiden veressä on liikaa fibrinogeenejä. Näiden potilaiden fibrinogeenitaso aleni, kun he korvasivat rypsiöljyllä neljänneksen margariinin, juuston ja voin sisältämästä rasvamäärästä[28][29][30][31]. Fibrinogeenin määrä lisääntyy liikaa esimerkiksi silloin, kun diabeetikolla on kroonisesti liian alhainen verensokeri[32]. Veren liiallinen fibrinogeenipitoisuus lisää dementiariskiä[33]. Veren kohonnut fibrinogeenipitoisuus on myös harvinainen aivoinfarktin syy[34], mutta fibrinogeenin liian pieni pitoisuus lisää aivoinfarktin riskiä[35].

YmpäristövaikutuksetMuokkaa

Suomalaisen rypsin viljelyssä käytetään mehiläisille ja muille pölyttäjille haitallisia neonikotinoidi-torjunta-aineita. Eu asetti ne käyttökieltoon vuonna 2013, mutta Suomi ja eräät muut maat ovat hakeneet kiellolle vuosittain öljykasvien viljelyyn myönnettäviä poikkeuslupia, koska kevätrypsin viljeleminen olisi "lähes mahdotonta" ilman niitä.[36].

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Kylmäpuristettu rypsi kotieläinten rehuna. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/16958/kylmapuristetturypsikotielaintenrehuna.pdf?sequence=1
  2. Erucic Acid - an overview | ScienceDirect Topics www.sciencedirect.com. Viitattu 6.10.2021.
  3. a b c d Rapeseed Oil (Canola Oil): Uses, Benefits, and Downsides Healthline. 30.10.2019. Viitattu 5.10.2021. (englanniksi)
  4. a b Erucic acid a possible health risk for highly exposed children | EFSA www.efsa.europa.eu. Viitattu 10.10.2021. (englanniksi)
  5. CODEX (1999, Revisions 2001, 2003, 2009, Amendment 2005,2011, 2013). CODEX STANDARD FOR NAMED VEGETABLE OILS. CODEX STAN 210-1999.
  6. Rapsi Farmit. 24.8.2010. Viitattu 5.10.2021.
  7. Pirjo Sallinen ja Tapio Palmu: In Finland consumers prefer rapeseed oil. Raisio Group. https://www.gcirc.org/fileadmin/documents/Bulletins/B8/GCIRCBUL8_30.pdf
  8. Tuori, M. Rapeseed meal as a supplementary protein for dairy-cows on grass silagebased diet, with emphasis on the Nordic AAT-PBV feed protein evaluation system. Agricult. Sci. in Finland, 1992. 1: 375-429.
  9. a b Heino, J. Jyvä joka iti. 1989, Keuruu, Otava
  10. a b Carpela A. ja Metsäkylä A. Työelämää öljynpuristamossa - Elintarviketeollisuutta Helsingin Herttoniemessä 1958-1993. 1999, Helsinki: Museoviraston työväenjulkaisuja 10.
  11. Veikko Niittymaa: Öljynpuristamon ovi Raisiossa säppiin toistaiseksi Maaseudun tulevaisuus. 31.10.2013, 11:59. Viitattu 3.7.2015.
  12. a b c Ask the Expert: Concerns about canola oil The Nutrition Source. 13.4.2015. Viitattu 19.11.2021. (englanniksi)
  13. Thiyam-Holländer U., Eskin N.A.M, Matthäus, B. Canola and rapeseed - production, processing, food quality, and nutrition. 2013, Boca Baton: CRC Press, Taylor and Francis Group.
  14. Elintarvike - Fineli fineli.fi. Viitattu 26.3.2021.
  15. a b Rypsiöljy Fineli-tietopankki. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 19.1.2023. (suomeksi)
  16. Ncbi.nlm.nih.gov
  17. CODEX, Codex standard for named vegetable oils, CODEX stan 210-1999. 1999. Uudistetukset 2001, 2003, 2009. Lisäykset 2005, 2011, 2013.
  18. Ask the Expert: Concerns about canola oil The Nutrition Source. 13.4.2015. Viitattu 14.6.2021. (englanniksi)
  19. Kortesniemi M., Vuorinen A.L., Sinkkonen J., Yang B., Rajala B., Kallio H. 2015. NMR metabolomics of ripened and developing oilseed rape (Brassica napus) and turnip rape (Brassica rapa). Food Chemistry 172:63-70.
  20. Vuorinen A.L, Kalpio M., Linderborg K.M, Kortesniemi M., Lehto K., Niemi J., Yang B., Kallio H.P. 2014. Coordinate changes in gene expression and triacylglycerol composition in the developing seeds of oilseed rape (Brassica napus) and turnip rape (Brassica rapa). Food Chemistry 145:664-673.
  21. Center for Food Safety and Applied Nutrition: Labeling & Nutrition - Qualified Health Claims: Letter of Enforcement Discretion - Unsaturated Fatty Acids from Canola Oil and Reduced Risk of Coronary Heart Disease (Docket No. 2006Q-0091) wayback.archive-it.org. Arkistoitu 14.11.2017. Viitattu 4.7.2020. (englanniksi)
  22. Schneeman, Barbara O.: Qualified Health Claims: Letter of Enforcement Discretion - Unsaturated Fatty Acids from Canola Oil and Reduced Risk of Coronary Heart Disease (Docket No. 2006Q-0091) 6.10.2006. U.S. Food and Drug Administration. Viitattu 13.7.2015. (englanniksi)
  23. Lehtinen, Katri: Enemmän monityydyttymättömiä rasvahappoja sisältävän porsaanlihan vaikutus plasman lipideihin ja plasman fosfolipidien rasvahappokoostumukseen terveillä aikuisilla. pro gradu, 2015. Helsingin yliopisto. Artikkelin verkkoversio.
  24. Nutrition: Trans fat who.int. 3 May 2018. Viitattu 13.12.2022. (englanniksi)
  25. World Health Organization (WHO), Diet, Nutrition and the Prevention of Chronic Diseases, WHO Technical Series Report 916 (Geneve, 2003) (englanniksi)
  26. Vastaus kirjalliseen kysymykseen transrasvojen käytöstä Suomessa. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_21+2017.pdf
  27. Reijo Laatikainen: Rasvat Suomessa. Rypsiöljy ykkönen, oliiviöljy kaukana. PRONUTRITIONIST. 2.3.2015. Viitattu 19.11.2021.
  28. Rypsiöljy alentaa verisuonitukoksia ja tulehduksia aiheuttavaa fibrinogeenia | Helsingin yliopisto www.sttinfo.fi. Viitattu 19.5.2021.
  29. Seppänen-Laakso, T., I. Laakso, T. Lehtimaki, R. Rontu, E. Moilanen, T. Solakivi, L. Seppo, H. Vanhanen, K. Kiviranta and R. Hiltunen (2010). ”Elevated plasma fibrinogen caused by inadequate alpha-linolenic acid intake can be reduced by replacing fat with canola-type rapeseed oil.” Prostaglandins Leukot Essent Fatty Acids 83(1): 45-54.
  30. Rypsiöljy paljastui luultua terveellisemmäksi yle.fi. Viitattu 4.11.2010.
  31. Notes.helsinki.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
  32. Liian matala verensokeri lisää tukosriskiä. Diabetes ja lääkäri, helmikuu 2019. https://tinyurl.com/dnvr9uuz
  33. https://fin.medicine-consultant.com/half-all-dementias-start-with-damagedgatekeeper-cells-47654
  34. Harvinaiset aivoinfarktin ja TIA:n syyt www.kaypahoito.fi. Viitattu 19.5.2021.
  35. Aivohalvaukset kuriin yle.fi. Viitattu 19.5.2021.
  36. Oona Komonen: Suomessa saa käyttää pölyttäjille haitallista torjunta-ainetta – "Ei tässä olla mehiläisiä tappamassa", perustelee poikkeusluvan hakija Seura.fi. 20.3.2018. Viitattu 19.10.2022.

Aiheesta muuallaMuokkaa