Rypsiöljy on rypsin (lat. Brassica rapa L., ennen Campestris) siemenistä puristettu öljy, jota käytetään teollisissa prosesseissa, elintarvikkeena ja rehujen ainesosana. Rypsiöljyä sisältäviä kylmäpuristettua rypsiä ja rypsipuristetta käytetään myös sellaisenaan karjan ruokinnassa[1]. Rypsiöljypitoisella rehulla ruokittu sianliha on tavallista marmoroituneempaa eli sian lihakset ovat tavallista rasvoittuneempia[2].

Rypsiöljy kuuluu tärkeimpiin teollisuuden käyttämiin kasviöljyihin[3]. Ravintokäyttöön tarkoitettu rypsiöljy on halpaa ja sillä on pitkä säilyvyysaika[4].

Välimeren alueelta peräisin olevat rypsi ja rapsi kehitettiin viljelykasveiksi Pohjois-Euroopassa[5]. Noin 40 prosenttia rypsin rasvahappokoostumuksesta muodostui alun perin erukkahahaposta, joka osoittautui sittemmin terveydelle haitalliseksi. EU päätti rajoittaa sen vuoksi vuonna 1976 ruokaöljyjen ja margariinien erukahappopitoisuutta. Tämän seurauksena alettiin jalostaa lajikkeita, joissa oli alle puoli prosenttia erukkahappoa.[6]

Kansainvälinen CODEX-elintarvikestandardi käyttää englanninkielistä nimitystä rapeseed- tai canola oil sekä rypsi- että rapsiöljystä (latin. Brassica napus L)[7]. Rypsiöljyn tarkka englanninkielinen nimitys on turnip rapeseed oil tai turnip oil. Rapsia ei voida viljellä Pohjois-Suomessa[8].

Kanada ja Saksa ovat rypsiöljyn suurimmat tuottajamaat[4]. Rypsiöljyn suosio ylitti auringonkukkaöljyn suosion Suomen kotitalouksissa vasta vuonna 1989. Rypsiöljyn voittokulku alkoi jo aiemmin, kun siitä tuli suomalaisen elintarviketeollisuuden suosituin ruokaöljy.[9]

Osa nykyisin viljeltävistä rypsilajikkeista on tuhohyönteisten takia geneettisesti muokattuja varsinkin Pohjois-Amerikan markkinoilla.[4]

Historia muokkaa

Rypsin viljely aloitettiin Suomessa 1940-luvulla[10]. Raisiolainen kasviöljytehdas Oy Kasviöljy-Växtolje Ab toi vuonna 1954 markkinoille ensimmäisen suomalaisen rypsiöljyn, joka kulki Talousöljyn nimellä. Raisioon valmistui vuonna 1958 myös Margariini Oy:n tehdas, joka alkoi käyttää rypsiöljyä margariinin valmistukseen.[11]

Sekä rypsin että rapsin huomattiin myöhemmin sisältävän ihmisen terveydelle haitallista erukahappoa sekä kotieläimille haitallisia glukosinolaatteja. Lääkintöhallitus päätti sen vuoksi 1970-luvun puolivälissä asettaa ruokaöljyjen erukahappopitoisuuden ylärajaksi yhden prosentin kasvin rasvahappojen kokonaismäärästä. Tämä johti siihen, että paljon erukahappoa sisältävien syysryspin ja syysrapsin jalostus vaihtui kevätrypsin ja kevätrapsin jalostukseksi. Hankkija toi vuonna 1985 kauppoihin Valtti-nimisen ensimmäisen vain 0,5 prosenttia erukahappoa sisältävän kotimaisen 00-tyypin rypsi- ja rapsilajikkeen.[5] Nykyisin myös syysrypsistä voidaan valmistaa ruokaöljyä ja margariinia[12].

Erukahappopitoisuuden jälkeen vähennettiin rypsin glukosinolaattipitoisuutta. Helsingin Herttoniemessä sijaitsevasta Öljynpuristamo Oy:stä tuli toinen merkittävä rypsiöljyn valmistaja 1980-luvulla.[13] Tuotantoprosessit perustuivat öljyn erottamiseen siemenestä ensin puristamalla ja sen jälkeen uuttamalla loppu öljy heksaanilla. Vuonna 1993 Öljynpuristamo Oy:n toiminta siirtyi Kantvikiin Mildolan Oy tehtaalle, jossa otettiin käyttöön lämpöpuristukseen perustuva menetelmä.[13] Raision öljynpuristamon toiminta päättyi vuonna 2014.[14]

Valmistus muokkaa

Suurin osa rypsiöljystä uutetaan kemiallisesti heksaanilla, minkä yhteydessä käytetään usein myös kuumennusta. Kyseinen kuumennus saattaa aiheuttaa transrasvojen muodostumista sekä hapettaa öljyn rasvahappoja ja tuhota sen alfalinoleenihappoja. Rypsiöljyn maun ja hajunpoistossa käytetään yli 200 celsiusasteen lämpötiloja ja alipainetta. Tämän aiheuttaa sen, että pieni osa öljyn linoli- ja alfalinoleenihaposta muuntuu rasvaksi.[15]

Rypsin siementen öljypitoisuus on noin 40 prosenttia ja valkuaispitoisuus noin 20 prosenttia. Rypsiöljyn puristuksessa hyödynnetään siemenen esilämmitystä, joka edesauttaa öljyn irtoamista kovasta siemenestä. Kylmäpuristettu öljy puristetaan pelkällä ruuvivoimalla ja sen tuottamalla kitkalämmöllä. Samoin kuin leivän ja kahvin paahtamisessa, siemenen esilämmityksessä muodostuu aromi- ja väriaineita.[16] Tumma, voimakkaanmakuinen raakarypsiöljy puhdistetaan fysikaalisin tai kemiallisin menetelmin, jolloin sen maku miedontuu ja säilyvyys paranee, kun siitä poistetaan helposti hapettuvat vapaat rasvahapot. Suomessa on käytössä fysikaalinen puhdistusmenetelmä Mildola (Arkistoitu – Internet Archive). Valkuaispitoinen siemenpuriste käytetään eläinten rehuksi.

Koostumus muokkaa

Rypsiöljy sisältää 34 prosenttia monityydyttymättömiä rasvahappoja, noin 60 prosenttia kertatyydyttymättömiä ja noin 6 prosenttia tyydyttyneitä rasvahappoja[17]. Elintarvikkeena myytävä rypsiöljy saa sisältää lisäksi korkeintaan 2 prosenttia terveydelle haitallista erukkahappo-nimistä rasvahappoa.[4]

Rypsiöljyssä on ravitsemuksellisesti optimaalisessa suhteessa omega-6- ja omega-3 -rasvahappoja.lähde? Lisäksi se sisältää E-vitamiinia, K-vitamiinia ja kasvisteroleja.[18]

Rypsiöljyn koostumus FINELI (Arkistoitu – Internet Archive) (g/100g) ja CODEX standardissa (%-rasvahappojen kokonaismäärästä) [19]
Fineli CODEX
Öljyhappo (18:1n9), % 60 51–70
Linolihappo 18:2n6 (omega-6-rasvahappo), % 22 15–30
Alfalinoleenihappo 18:3n-3 (omega-3-rasvahappo), % 11 5–14
Teolliset transrasvat, % 0,0
Kasvisterolit, % 0,7 0,5–1,1
E-vitamiini (alfatokoferoli), mg / 100 g 19 10–39

Rypsiöljyn rasvahappokoostumuksessa on kasvuympäristön, lajin (rypsi vai rapsi) ja lajikkeiden välistä luonnollista vaihtelua, mikä on huomioitu vaihteluvälinä CODEX-standardissa. Suomessa viljellyssä rypsissä (B. rapa) on enemmän monityydyttymättömiä rasvahappoja, erityisesti alfa-linoleenihappoa, kuin rapsissa (B. napus).[20] Lisäksi pohjoiset kasvuolosuhteet lisäävät tyydyttymättömien rasvahappojen pitoisuuksia.[21]

Terveysvaikutukset muokkaa

Euroopan ruokaturvallisuusviranomainen (EFSA) esitti vuonna 2016, että liian runsas rypsiöljyn käyttö saattaa erukahapon vuoksi heikentää alle 10-vuotiaiden lasten terveyttä.[22]

Yhdysvalloissa sallittiin vuonna 2006 seuraavan terveysväittämän käyttö rapsiöljyä sisältävien tuotteiden markkinoinnissa: ”Rajallinen ja alustava tieteellinen näyttö viittaa siihen, että 19 grammaa rapsiöljyä päivittäin nautittuna saattaa vähentää sydän- ja verisuonisairauden riskiä, jos sillä korvataan tyydyttynyttä rasvaa”. Päätös perustui siihen, että tyydyttyneen rasvan korvaaminen rapsiöljyllä vähensi kokonais- ja LDL-kolesterolin määrää vuosina 1988–1998 julkaistuissa tutkimuksissa.[23]

EU-komissio hyväksyi vuoden 2012 asetuksessa N:o 432/2012 seuraavan terveysväitteen käytön pakkausmerkinnöissä: ”Alfalinoleenihappo edistää veren kolesteroliarvojen pysymistä normaalina. Edullinen vaikutus saavutetaan nauttimalla päivittäin 2 grammaa alfalinoleenihappoa. Suositeltu määrä saadaan esimerkiksi 20 grammasta eli puolestatoista ruokalusikallisesta rypsiöljyä”.[24]

Rypsiöljyn käyttäminen sikojen ruokinnassa vähentää lihassa olevan tyydyttyneen rasvan määrää ja lisää monityydyttymättömän rasvan määrää. Tällä ei ole kuitenkaan vaikutusta rypsiporsaan lihaa syövien ihmisten veren kolesteroli- tai muihin rasva-arvoihin.[25]

Vuonna 2005 julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että puhdistettu rypsiöljy sisälsi 1,9–3,6 prosenttia kuumennuksen yhteydessä syntyneitä teollisia transrasvoja[26], joiden saanti pitäisi minimoida terveyshaittojen vuoksi[27]. Rypsiöljyn prosessointimenetelmiä on muutettu sen jälkeen transrasvojen syntymisen välttämiseksi.[28] Suomalaisen Fineli-ravintoainekoostumustietopankin mukaan rypsiöljyssä ei ole lainkaan transrasvaa.[29] Myös vuonna 2015 julkaistussa korealaistutkimuksessa havaittiin, ettei sikäläisissä öljyissä ollut transrasvaa. Tutkimusraportista ei käynyt kuitenkaan ilmi, olivatko kyseessä rypsi- vai rapsiöljyt.[30]

Rypsiöljy sisältää suomalaistutkijoiden mukaan ihanteellisessa suhteessa elimistön välttämättöminä rasvahappoina pidettyä linolihappoa ja alfalinoleenihappoa. Vuonna 2010 julkaistussa suomalaistutkimuksessa havaittiin, että alfalinoleenihapon puute vähentää veren hyytymisestä vastaavien fibrinogeenien määrää sellaisilla potilailla, joiden veressä on liikaa fibrinogeenejä. Näiden potilaiden fibrinogeenitaso aleni, kun he korvasivat rypsiöljyllä neljänneksen margariinin, juuston ja voin sisältämästä rasvamäärästä[31][32][33][34]. Fibrinogeenin määrä lisääntyy liikaa esimerkiksi silloin, kun diabeetikolla on kroonisesti liian alhainen verensokeri[35]. Veren liiallinen fibrinogeenipitoisuus lisää dementiariskiä[36]. Veren kohonnut fibrinogeenipitoisuus on myös harvinainen aivoinfarktin syy[37], mutta fibrinogeenin liian pieni pitoisuus lisää aivoinfarktin riskiä[38].

Ympäristövaikutukset muokkaa

Suomalaisen rypsin viljelyssä käytetään mehiläisille ja muille pölyttäjille haitallisia neonikotinoidi-torjunta-aineita. Eu asetti ne käyttökieltoon vuonna 2013, mutta Suomi ja eräät muut maat ovat hakeneet kiellolle vuosittain öljykasvien viljelyyn myönnettäviä poikkeuslupia, koska kevätrypsin viljeleminen olisi "lähes mahdotonta" ilman niitä.[39].

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. Kylmäpuristettu rypsi kotieläinten rehuna. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/16958/kylmapuristetturypsikotielaintenrehuna.pdf?sequence=1
  2. Rasva tuo lihaan makua ja mehevyyttä Aromi. Viitattu 21.5.2023.
  3. Erucic Acid - an overview | ScienceDirect Topics www.sciencedirect.com. Viitattu 6.10.2021.
  4. a b c d Rapeseed Oil (Canola Oil): Uses, Benefits, and Downsides Healthline. 30.10.2019. Viitattu 5.10.2021. (englanniksi)
  5. a b ÖLJYKASVIEN VILJELYN EDISTÄMINEN Yhteistutkimuksen tuloksia vuosilta 1985—1988. Maatalouden tutkimuskeskuksen tiedote 11/1988. https://core.ac.uk/download/pdf/52210958.pdf
  6. Erucic acid a possible health risk for highly exposed children | EFSA www.efsa.europa.eu. 9.11.2016. Viitattu 19.2.2024. (englanniksi)
  7. CODEX (1999, Revisions 2001, 2003, 2009, Amendment 2005,2011, 2013). CODEX STANDARD FOR NAMED VEGETABLE OILS. CODEX STAN 210-1999.
  8. Rapsi Farmit. 24.8.2010. Viitattu 5.10.2021.
  9. Pirjo Sallinen ja Tapio Palmu: In Finland consumers prefer rapeseed oil. Raisio Group. https://www.gcirc.org/fileadmin/documents/Bulletins/B8/GCIRCBUL8_30.pdf
  10. Tuori, M. Rapeseed meal as a supplementary protein for dairy-cows on grass silagebased diet, with emphasis on the Nordic AAT-PBV feed protein evaluation system. Agricult. Sci. in Finland, 1992. 1: 375-429.
  11. Historia | Raisio - Tietoa meistä Raisio. Viitattu 19.2.2024.
  12. Yhden tilan rypsisadosta riittää ruokaöljyä satoihin koteihin Hämeen Sanomat. 26.7.2011. Viitattu 19.2.2024.
  13. a b Carpela A. ja Metsäkylä A. Työelämää öljynpuristamossa - Elintarviketeollisuutta Helsingin Herttoniemessä 1958-1993. 1999, Helsinki: Museoviraston työväenjulkaisuja 10.
  14. Veikko Niittymaa: Öljynpuristamon ovi Raisiossa säppiin toistaiseksi Maaseudun tulevaisuus. 31.10.2013, 11:59. Viitattu 3.7.2015.
  15. Ask the Expert: Concerns about canola oil The Nutrition Source. 13.4.2015. Viitattu 19.11.2021. (englanniksi)
  16. Thiyam-Holländer U., Eskin N.A.M, Matthäus, B. Canola and rapeseed - production, processing, food quality, and nutrition. 2013, Boca Baton: CRC Press, Taylor and Francis Group.
  17. Elintarvike - Fineli fineli.fi. Viitattu 26.3.2021.
  18. Ncbi.nlm.nih.gov
  19. CODEX, Codex standard for named vegetable oils, CODEX stan 210-1999. 1999. Uudistetukset 2001, 2003, 2009. Lisäykset 2005, 2011, 2013.
  20. Kortesniemi M., Vuorinen A.L., Sinkkonen J., Yang B., Rajala B., Kallio H. 2015. NMR metabolomics of ripened and developing oilseed rape (Brassica napus) and turnip rape (Brassica rapa). Food Chemistry 172:63-70.
  21. Vuorinen A.L, Kalpio M., Linderborg K.M, Kortesniemi M., Lehto K., Niemi J., Yang B., Kallio H.P. 2014. Coordinate changes in gene expression and triacylglycerol composition in the developing seeds of oilseed rape (Brassica napus) and turnip rape (Brassica rapa). Food Chemistry 145:664-673.
  22. Erucic acid a possible health risk for highly exposed children | EFSA www.efsa.europa.eu. Viitattu 10.10.2021. (englanniksi)
  23. Center for Food Safety and Applied Nutrition: Labeling & Nutrition - Qualified Health Claims: Letter of Enforcement Discretion - Unsaturated Fatty Acids from Canola Oil and Reduced Risk of Coronary Heart Disease (Docket No. 2006Q-0091) wayback.archive-it.org. Arkistoitu 14.11.2017. Viitattu 4.7.2020. (englanniksi)
  24. Schneeman, Barbara O.: Qualified Health Claims: Letter of Enforcement Discretion - Unsaturated Fatty Acids from Canola Oil and Reduced Risk of Coronary Heart Disease (Docket No. 2006Q-0091) 6.10.2006. U.S. Food and Drug Administration. Viitattu 13.7.2015. (englanniksi)
  25. Lehtinen, Katri: Enemmän monityydyttymättömiä rasvahappoja sisältävän porsaanlihan vaikutus plasman lipideihin ja plasman fosfolipidien rasvahappokoostumukseen terveillä aikuisilla. pro gradu, 2015. Helsingin yliopisto. Artikkelin verkkoversio.
  26. Azizian, H., and Kramer, J. K. G.: A Rapid Method for the Quantification of Fatty Acids in Fats and Oil with Emphasis on trans Fatty Acids Using Fourier Transform Near Infrared Spectroscopy (FT-NIR). Lipids, September 2005, nro 40, s. 855-867.
  27. Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014. Valtion ravitsemusneuvottelukunta, Ruokavirasto.
  28. Rypsiöljyn terveellisyys ja prosessointi ”Elintarvikkeiden prosessointi ja ravitsemus” -blogi. Helsingin yliopisto. Viitattu 18.3.2024. (suomeksi)
  29. Rypsiöljy Elintarvikkeiden koostumustietopankki Fineli. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 16.2.2023.
  30. Analysis of Trans Fat in Edible Oils with Cooking Process Toxicological Research 31, sivut 307–312 (2015). Viitattu 23.5.2023. (englanniksi)
  31. Rypsiöljy alentaa verisuonitukoksia ja tulehduksia aiheuttavaa fibrinogeenia | Helsingin yliopisto www.sttinfo.fi. Viitattu 19.5.2021.
  32. Seppänen-Laakso, T., I. Laakso, T. Lehtimaki, R. Rontu, E. Moilanen, T. Solakivi, L. Seppo, H. Vanhanen, K. Kiviranta and R. Hiltunen (2010). ”Elevated plasma fibrinogen caused by inadequate alpha-linolenic acid intake can be reduced by replacing fat with canola-type rapeseed oil.” Prostaglandins Leukot Essent Fatty Acids 83(1): 45-54.
  33. Rypsiöljy paljastui luultua terveellisemmäksi yle.fi. Viitattu 4.11.2010.
  34. Notes.helsinki.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
  35. Liian matala verensokeri lisää tukosriskiä. Diabetes ja lääkäri, helmikuu 2019. https://tinyurl.com/dnvr9uuz
  36. https://fin.medicine-consultant.com/half-all-dementias-start-with-damagedgatekeeper-cells-47654[vanhentunut linkki]
  37. Harvinaiset aivoinfarktin ja TIA:n syyt www.kaypahoito.fi. Viitattu 19.5.2021.
  38. Aivohalvaukset kuriin yle.fi. Viitattu 19.5.2021.
  39. Oona Komonen: Suomessa saa käyttää pölyttäjille haitallista torjunta-ainetta – "Ei tässä olla mehiläisiä tappamassa", perustelee poikkeusluvan hakija Seura.fi. 20.3.2018. Viitattu 19.10.2022.

Aiheesta muualla muokkaa