Wikipedia

Kalasataman metroasema

metroasema Helsingissä

Kalasataman metroasema (ruots. Fiskehamnens metrostation) on Helsingin metron maanpäällinen asema Sörnäisten kaupunginosan Kalasataman osa-alueella itäisessä kantakaupungissa. Se sijaitsee Sörnäisten ja Kulosaaren asemien välissä ja palvelee etupäässä Kalasataman ja Sompasaaren asuinalueita.

Kalasatama
Fiskehamnen
Asemalaituri huhtikuussa 2022.
Asemalaituri huhtikuussa 2022.
Perustiedot
Aiemmat nimet Fiskhamnen (entinen ruotsinkielinen nimi)
Metrolinjat M1 M2
Sijainti 60°11′15″N, 024°58′37″E
Osoite Hermannin rantatie 2, 00580 Helsinki[1]
Paikkakunta Helsinki
Vyöhyke A
Avattu 1. tammikuuta 2007
Käyttäjiä (ark.) 25 600 (2023)[2]
Etäisyydet
Sörnäinen 1,123 km
Kulosaari 1,816 km
Vaihtoyhteydet
Linja-autot 16, 55, 56, 59, 85N, 86N, 87N, 90A, 500, 510, 738, 90N, 92N, 94N, 95N, 96N, 97N, 841N
Pysäköinti 530 autopaikkaa (Redi)
228 polkupyöräpaikkaa[3]
Rakenne
Tyyppi silta-asema
Laituriraiteita 2
Hissejä 2
Aiheesta muualla
Km   Lyh. Liikennepaikat
kääntöraide
0,0 KIL Kivenlahti (Stensvik)
Metrovarikko (Metrodepån)
1,3 ESL Espoonlahti (Esboviken)
2,9 SOU Soukka (Sökö)
4,3 KAI Kaitaa (Kaitans)
5,5 FIN Finnoo (Finno)
7,1 MAK Matinkylä (Mattby)
9,0 NIK Niittykumpu (Ängskulla)
10,1 URP Urheilupuisto (Idrottsparken)
kääntöraide
11,4 TAP Tapiola (Hagalund)
13,1 OTA Aalto-yliopisto (Aalto-universitetet)
14,5 KEN Keilaniemi (Kägeludden)
Espoon ja Helsingin kunnanraja
16,8 KOS Koivusaari (Björkholmen)
18,4 LAS Lauttasaari (Drumsö)
kääntöraide
20,6 RL Ruoholahti (Gräsviken)
kääntöraide
21,8 KP Kamppi (Kampen)
22,3 RT Rautatientori (Järnvägstorget)
22,9 HY Helsingin yliopisto (Helsingfors universitet)
23,8 HT Hakaniemi (Hagnäs)
24,7 SN Sörnäinen (Sörnäs)
25,8 KA Kalasatama (Fiskehamnen)
27,6 KS Kulosaari (Brändö)
Kipparlahden metrosilta
29,1 HN Herttoniemi (Hertonäs)
 Oulunkylään
koestusraide
30,5 ST Siilitie (Igelkottsvägen)
Metrovarikko (Metrodepån)
32,5 IK Itäkeskus (Östra centrum)
33,6 PT Puotila (Botby gård)
34,4 MP Myllypuro (Kvarnbäcken)
Kehä I:n alitus
Vuosaaren metrosilta
35,5 RS Rastila (Rastböle)
35,8 KL Kontula (Gårdsbacka)
36,8 VS Vuosaari (Nordsjö)
37,1 MM Mellunmäki (Mellungsbacka)
kääntöraide
 Vuosaaren satamaan
Merkkien selitykset

Kalasataman metroasema avattiin 1. tammikuuta 2007, joka tekee siitä Helsingin metron maanpäällisistä asemista uusimman.[4][5] Asema on niin sanottu silta-asema, eli se sijaitsee maanpinnan yläpuolella. Asema rakennettiinkin valmiin metrosillan ympärille, jonka vuoksi se on kolmiraiteista Itäkeskusta lukuunottamatta metron ainoa, jossa ei ole keskilaituria vaan sivulaiturit. Asemalta on esteetön kulku katutasolle ja vuonna 2018 avattuun kauppakeskus Rediin.

Vuonna 2023 Kalasatama oli Helsingin metron kuudenneksi vilkkain asema. Sitä käytti arkisin keskimäärin 25 600 matkustajaa.[2]

Historia muokkaa

Nykyisen Kalasataman aluelle sijoittuva metroasema esiintyi ensimmäisen kerran Helsingin metrotoimikunnan suunnitelmissa jo vuonna 1963.[6] Ehdotuksessa asema oli nimetty Kaasutehtaan asemaksi alueella vuosina 1909–1973 toimineen Suvilahden kaasutehtaan mukaan.[6] Alkuvuosien visiot lyhyine asemaväleineen muistuttivat enemmänkin nykyistä pikaraitiotien määritelmää, mutta 1960-luvun loppupuolella suunnitelmat vaihtuivat nopeampaan raskaan raideliikenteen ratkaisuun, joka edellytti asemien karsimista.[7]

1960-luvulla lähes koko alue oli Sörnäisten sataman ja teollisuuden käytössä, eikä siellä sijainnut asutusta tai toimistotiloja. Metroasema säilyi silti välille Kamppi–Puotinharju (nyk. Itäkeskus) typistyneissä suunnitelmissa, mutta sen nimeksi esitettiin Kalasatamaa.[8] Kaupunginvaltuusto teki päätöksen metrosta vuonna toukokuussa 1969, mutta jo seuraavan vuoden maaliskuussa Kalasataman ja Roihupellon asemat päätettiin jättää toistaiseksi pois heikkojen käyttäjämääräodotusten ja keskeneräisten maankäyttösuunnitelmien vuoksi.[9] Suunnitelluille paikoille päätettiin kuitenkin jättää niin sanotut asemavaraukset, jotka tarvittaessa mahdollistaisivat asemien rakentamisen myöhemmässä vaiheessa.[9]

Seuraavina vuosikymmeninä metroaseman suunnittelu oli jäänyt taka-alalle. Näihin aikoihin harkittiin ainoastaan pienempää pysäkkiä tai seisaketta, mutta tästäkin luovuttiin kun 1980-luvun alussa rakennettiin suurehkot portaat Junatien sillan bussipysäkeille.[10] Keskustelu Kalasataman metroasemasta virkosi toden teolla 1990-luvulla, kun alueelle alettiin suunnitella asuin- ja toimistotiloja.[11][12] Vuonna 1991 rakennusyhtiö Haka julkisti suunnitelmansa uutta Suvilahteen sijoitettavaa suurhallia varten, ja niissä tulevan metroaseman rooli nähtiin välttämättömänä.[13] Samana vuonna YTV:n liikennelautakunta kehotti harkitsemaan uutta metroasemaa,[14] ja toukokuussa 1992 Helsingin Sanomat uutisoi Sörnäisten suurhallin toimivan Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailujen 1997 pelipaikkana, mutta nämä suunnitelmat eivät lopulta toteutuneet.[15] Kalasataman metroaseman, jota toisinaan kutsuttiin myös Hermannin metroasemaksi, ideointi jatkui ja 1990-luvun puolivälissä sitä suunniteltiin nykyistä paikkaa lännemmäksi palvelemaan muun muassa Hermannin teollisuusaluetta.[16] Vuonna 1996 HKL arvioi, että metroaseman vaikutusalueella tulisi olla vähintään 10 000 ihmisen asuin- ja työpaikka-alue, ennen kuin sen rakentaminen kannattaa. Arkkitehti Juhani Vainion laatimissa ensimmäisissä havainnekuvissa asema kuvattiin jo nykyisen kaltaisena silta-asemana.[17]

Helsingin kaupunginhallitus ja -valtuusto hyväksyivät joulukuussa 2000 Kalasataman metron hankesuunnitelman. Sen mukaan aseman piti olla valmis vuonna 2004, mutta sen nimestä ei oltu vielä tehty lopullista päätöstä. Vaihtoehtoisia nimiä olivat muun muassa Verkkosaari, Suvilahti ja Hermanni, mutta kaupunkisuunnittelulautakunta oli päätynyt kannattamaan Kalasatamaa. Uuden aseman arvioitiin pidentävän keskustan ja Itä-Helsingin välistä matka-aikaa 1,5 minuuttia suuntaansa. Päivittäisen matkustajamäärän arvioitiin aluksi olevan pieni, mutta hanke nähtiin silti kannattavana, sillä sen kustannusarvio oli vain 100 miljoonaa markkaa.[18] Tammikuussa 2002 kaupunginhallitus hyväksyi metroaseman aikaistamiseen liittyvän rahoitussopimuksen kaupungin ja Sörnäisten kiinteistönomistajien välillä. Sen mukaan asema tulisi ottaa käyttöön viimeistään 1. tammikuuta 2007.[19]

Hankesuunnitelma meni täysin uusiksi alkuvuonna 2003. Uudistuneiden turvallisuusmääräysten vuoksi asemalle piti suunnitella lisää poistumisteitä, ja aseman länsipäähän piirrettiin uusi sisäänkäynti.[20] Tammikuussa 2004 joukkoliikennelautakunta hyväksyi uudistetun hankesuunnitelman ja rakentamisaikataulun. Sen mukaan ensimmäisessä vaiheessa peruskorjataan Junatien metrosilta, rakennetaan katettu asemalaituri, läntinen sisäänkäynti portaineen, itäinen hätäpoistumistie ja toteutetaan metroradan muutostyöt. Toisen rakennusvaiheen aikataulu vielä tässä vaiheessa riippui alueen asemakaavoituksesta.[19]

Kalasataman metroaseman rakennustyöt alkoivat syksyllä 2005. Rakennustöiden ajaksi suljettiin Kulosaaren sillan pohjoinen kevyen liikenteen väylä.[21] Metro liikennöi Kalasataman ohi koko rakennustöiden ajan, ja sen vuoksi rakentamista tehtiin paljon aamuöisin.[22] Kalasataman metroasema avattiin liikenteelle uudenvuodenpäivänä 2007. Aseman vihki seremoniallisesti käyttöön kaupunginjohtaja Jussi Pajunen seuraavana päivänä.[23] Syyskuussa 2018 avattiin kauppakeskus Redi, ja uudet sisäänkäynnit metroasemalle suoraan kauppakeskuksen kolmannesta kerroksesta.[24]

Ruotsinkielinen nimi muokkaa

Kaupunginosan korrekti ruotsinkielinen nimi on Fiskehamnen (’Kalastussatama’),[25] mutta vanhoista kartoista metroaseman nimeksi oli otettu Fiskhamnen. Tammikuussa 2015 Kaisaniemen metroaseman nimenvaihdoksen yhteydessä aseman ruotsinkielinen nimi vaihdettiin Fiskehamnens metrostationiksi.[26] Syy tähän muutokseen oli, että Fiskhamnen viittasi enemmän kalaan kuin kalastukseen.

Arkkitehtuuri muokkaa

Kalasataman metroaseman on suunnitellut arkkitehtitoimisto HMT Arkkitehdit Oy.[27] Kuluja aseman rakentamisesta syntyi noin 16 miljoonaa euroa.[27]

Aseman tunnusmerkkejä ovat lasiseinät ja kaikista muista Helsingin metron kaksiraiteisista asemista poiketen kaksi erillistä laituria.[1] Vastaava laituri on Helsingin metrossa vain kolmeraiteisella Itäkeskuksen metroasemalla raiteilla 1 ja 3. Tällaiset sivulaiturit ovat muun muassa Madridin ja Pariisin metroissa normi. Lasikatteinen asemalaituri on 135 metriä pitkä.[27]

Asema oli alun perin tarkoitus rakentaa vasta asuinalueen valmistuessa, mutta alueen kiinteistönomistajat pyysivät kaupungilta sen rakentamista jo aikaisemmin ja lupasivat maksaa kolmanneksen kustannuksista. Kalasatama rakennettiin jo valmiille rataosuudelle jälkikäteen, joten rakentaminen ja suunnittelu oli tavallista vaativampaa. Rakennustyöt tehtiin siten, että metroliikenne ei keskeytynyt missään vaiheessa. Kaikki radan yllä tehtävät nostot hoidettiin yöllä, kun metro ei liikennöinyt. Aseman kohdalla rataan tehtiin hyvin pieniä muutoksia, kuten loivan mäen tasoittaminen. Asemalaitureita on poikkeavasti kaksi. Junan ovet aukeavat siis kulkusuuntaan nähden oikealta.

Aseman itäinen lippuhalli toteutettiin vasta satamatoimintojen poistuttua alueelta vuonna 2008. Siihen asti asemalla oli vain läntinen sisäänkäynti Hermannin rantatielle sekä itäsuunnan laiturilta Kulosaaren sillan bussipysäkille ja kevyen liikenteen väylälle. Aseman päissä on varauloskäynnit.

Taide muokkaa

Kalasataman metroasemalla ei ole pysyviä taideteoksia. Syksyllä 2015 laituritason metallisäleikköihin asennettiin Concreatives-muotoilijakollektiivin ”tekstiiligraffititeos”.[28]

Kuvia muokkaa

  •  
    Käynti kauppakeskukseen.
  •  
    Sisäänkäynti metroasemalle kauppakeskus Redistä.
  •  
    Kalasataman asemaa rakennetaan huhtikuussa 2006.
  •  
    Aseman vanha sisään­käynti- ja lippuhalli.
  •  
    Vanha sisäänkäynti katutasosta.
  •  
    Asema on suorassa yhteydessä Redin kauppakeskukseen.

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b Kalasataman metroasema Hel.fi. Arkistoitu 30.6.2013. Viitattu 16.7.2013.
  2. ↑ a b Metroasemien käyttäjämäärät Kaupunkiliikenne Oy. Viitattu 28.2.2024.
  3. ↑ Liityntäpysäköinti HSL. Viitattu 1.3.2024.
  4. ↑ Suomen Paikallisliikenneliitto: Metro sai vuodenvaihteessa uuden aseman Paikallisliikenne. 1.2007. Viitattu 11.5.2017.
  5. ↑ Mistä Helsingin metroasemat ovat saaneet nimensä? Helsingin kaupunginkirjaston kysymyspalsta Kysy.fi. 1.4.2007. Helsingin kaupunginkirjasto. Arkistoitu 2.5.2014. Viitattu 2.5.2014.
  6. ↑ a b Tolmunen, Tapio: Tunnelijunasta suosikiksi: Helsingin metro 25 vuotta, s. 96. HKL, 2007.
  7. ↑ Miska Rantanen: Ei tullut verkkoa, tuli makkara Helsingin Sanomat. 11.8.2002. Viitattu 5.9.2023.
  8. ↑ Metrokysymys ratkaisuvaiheessa: N. 300 miljoonalla markalla rata Puotinharjusta Kampin alueelle asti. Uusi Suomi, 15.3.1969, nro 72, s. 12. Kansalliskirjasto. Viitattu 5.9.2023.
  9. ↑ a b Metroasemien määrä supisuti kahdella – Kalasatama ja Roihupelto toistaiseksi pois. Uusi Suomi, 20.3.1970, nro 77, s. 13. Kansalliskirjasto. Viitattu 5.9.2023.
  10. ↑ Sivu 11 – 17.11.1982 Helsingin Sanomat. Viitattu 1.3.2024.
  11. ↑ Sivu 15 – 02.06.1990 Helsingin Sanomat. Viitattu 1.3.2024.
  12. ↑ Sivu 23 – 13.06.1990 Helsingin Sanomat. Viitattu 1.3.2024.
  13. ↑ Sivu 15 – 07.02.1991 Helsingin Sanomat. Viitattu 1.3.2024.
  14. ↑ Sivu 14 – 04.03.1991 Helsingin Sanomat. Viitattu 1.3.2024.
  15. ↑ Sivu 13 – 28.05.1992 Helsingin Sanomat. Viitattu 1.3.2024.
  16. ↑ Sivu 13 – 03.04.1995 Helsingin Sanomat. Viitattu 1.3.2024.
  17. ↑ Sivu 9 – 23.07.1996 Helsingin Sanomat. Viitattu 1.3.2024.
  18. ↑ Kalasataman metroasemalla kireä aikataulu Helsingin Sanomat. Viitattu 2.3.2024.
  19. ↑ a b Helsingin kaupunginhallitus – Esityslista 7 - 2008 Helsingin kaupunki. Viitattu 2.3.2024.
  20. ↑ Kalasatama metroaseman suunnitelmat uusiksi Helsingin Sanomat. Viitattu 2.3.2024.
  21. ↑ Kalasataman metroaseman rakentaminen alkanut Helsingin Sanomat. Viitattu 3.3.2024.
  22. ↑ Ka­la­sa­ta­man met­ro­ase­ma vi­hit­tiin Hel­sin­gis­sä Kaleva. Viitattu 3.3.2024.
  23. ↑ SRS: Metro Helsinki, historiaa Suomen Raitiotieseura. Viitattu 3.3.2024.
  24. ↑ Espan kokoinen kattopuisto, Suomen suurin kuntosali ja metro keskellä kauppakeskusta – tältä näyttää Kalasataman uusi Redi Yle Uutiset. Viitattu 4.3.2024.
  25. ↑ Fiskehamnen i Helsingfors skrivs med e Mediespråk. Viitattu 31.1.2020. (ruotsiksi)
  26. ↑ Launonen, Samuli: Kaisaniemen metroaseman nimi muuttuu – hinta ”satoja tuhansia euroja” Ilta-Sanomat. 31.12.2014. Viitattu 31.1.2020.
  27. ↑ a b c Uusi metroasema Sörnäisten ja Kulosaaren väliin helka.net. 11.10.2005. Viitattu 15.6.2009.
  28. ↑ Kalasataman metroasemalle valmistui Suomen suurin tekstiili­graffititeos Helsingin Sanomat. Viitattu 1.3.2024.

Aiheesta muualla muokkaa

  • Seisake.net – kuvasarja Kalasataman aseman rakentamisesta
Pohjoiseen/Länteen Etelään/Itään
Sörnäinen
▷ Kivenlahden metroasema 		  M1 Kulosaari
▷ Vuosaari
Sörnäinen
▷ Tapiola 		  M2 Kulosaari
▷ Mellunmäki
muokkaa wikidataa
 n • k • m 
Runkolinja 500
Pysäkki   Reittikatu Vaihtoyhteydet
Munkkivuoren ostoskeskus   Raumantie 20
Ulvilantie 11   Ulvilantie 20
Professorintie   Professorintie
Laajalahden aukio   Munkkiniemen puistotie
Munkkiniemen puistotie (vain länteen)   Munkkiniemen puistotie
Munkkiniemen aukio (vain itään)   Paciuksenkatu 20 30 510
Meilahdentie   Paciuksenkatu 20 30 510
Meilahden sairaala   Tukholmankatu 20 30 510
Töölön tulli   Tukholmankatu 40 200 300 400 510
Auroran sairaala   Nordenskiöldinkatu 510
Palkkatilanportti   Pasilankatu 510
Pasilan asema   Pasilansilta Y X U L E A I P K T D R Z 510
Sipoonkatu   Aleksis Kiven katu 510
Sturenkatu   Aleksis Kiven katu 510
Fleminginkatu   Aleksis Kiven katu 510
Junatie   Junatie 510
Tynnyrintekijänkatu   Junatie 510
Kalasatama (M)   Itäväylä M1 M2 510
Kulosaari   Itäväylä 510
Tupasaari   Itäväylä 510
Kipparlahti   Itäväylä 510
Herttoniemi (M) (vain länteen)   Itäväylä M1 M2 510
Puusepänportti (vain itään)   Laivalahdenkatu
Työnjohtajankatu (vain länteen)   Laivalahdenkatu
Asentajanpuisto   Mekaanikonkatu
Valurinkatu   Mekaanikonkatu
Muuntajankatu   Sahaajankatu
Pikkupurontie   Sahaajankatu
Roihupelto   Varikkotie (itään)/Viilarintie (länteen) 15
Itäkeskus (M)   Tallinnanaukio M1 M2 15
 n • k • m 
Runkolinja 510
Pysäkki   Reittikatu Vaihtoyhteydet
Alakaupunki   Kivenlahdenkatu
Hyökyvuori   Kivenlahdenkatu M1
Aalto   Kivenlahdenkatu
Espoonlahti (M) (vain itään)   Espoonlahdenkatu M1
Lippulaiva   Espoonlahdenkatu
Merikansantie   Espoonlahdentie
Soukanmyötäle   Länsiväylä (itään)/
Soukanväylä (länteen)
Finnoonsolmu   Länsiväylä 530
Piispansilta   Länsiväylä 520
Matinsolmu   Länsiväylä
Haukilahdensolmu   Länsiväylä
Tuuliniitty   Etelätuulentie
Tapiola (M)   Merituulentie M1 M2
Kontiontie   Tapiolantie
Otsolahdentie   Tapiolantie
Aalto-yliopisto (M)   Vuorimiehentie M1 M2 15
Otaranta   Otaniementie 15
Lehtisaarentie   Kuusisaarentie
Kuusisaarenkuja   Kuusisaarentie
Kuusiniementie   Kuusisaarentie
Munkkiniemen aukio   Paciuksenkatu (itään)/
Ramsaynranta (länteen) 		20 30 500
Meilahdentie   Paciuksenkatu 20 30 500
Meilahden sairaala   Tukholmankatu 20 30 500
Töölön tulli   Tukholmankatu 40 200 300 400 500
Auroran sairaala   Nordenskiöldinkatu 500
Palkkatilanportti   Pasilankatu 500
Pasilan asema   Pasilansilta Y X U L E A I P K T D R Z 500
Sipoonkatu   Aleksis Kiven katu 500
Sturenkatu   Aleksis Kiven katu 500
Fleminginkatu   Aleksis Kiven katu 500
Junatie   Junatie 500
Tynnyrintekijänkatu   Junatie 500
Kalasatama (M)   Itäväylä M1 M2 500
Kulosaari   Itäväylä 500
Tupasaari   Itäväylä 500
Kipparlahti   Itäväylä 500
Herttoniemi (M)   Itäväylä M1 M2 500
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kalasataman_metroasema&oldid=22235586”