Roihupellon metroasema

suunniteltu Helsingin metron asema

Roihupellon metroasema on suunniteltu Helsingin metron maanpäällinen asema Roihupellon alueelle, Siilitien ja Itäkeskuksen väliselle rataosuudelle. Aseman rakentamishanke liittyy laajempaan Roihupellon kehittämiseen ja muuttamiseen pelkästä teollisuus- ja liikealueesta myös asuin- ja kampusalueeksi.[1][2]

Maanpäällinen asema sijoittuisi Sahaajankadun ja Viilarintien ympäristöön.

Roihupellon asema olisi todennäköisesti viimeinen alkuperäisen eli niin kutsutun kantametron linjalle valmistuva väliasema.[3]

Historia muokkaa

 
Helsingin metrotoimikunnan vuoden 1963 ehdotus, jossa näkyy Roihupellon asema.

Roihupellon metroasema esiintyi jo metrotoimikunnan vuonna 1963 julkaisemassa tulevaisuudensuunnitelmassa.[4] 1970-luvun alkuun mennessä Roihupellon ja Kalasataman asemien rakentamisesta oltiin luovuttu, mutta niille oli mahdollinen tarve huomioon ottaen jätetty varaus.[5] Kalasataman metroasema avautui vasta vuonna 2007.[6]

Vuonna 2018 Helsingin kaupunkiympäristön toimiala julkaisi uuden yleiskaavan pohjalta Roihupellon teollisuusalueen suunnitteluperiaatteet, ja näihin sisältyi Roihupellon metroaseman rakentaminen vuoteen 2050 mennessä. Julkaisun mukaan metroaseman ja pikaraitiotien myötä Roihupelto muuttuisi sekoittuneiden toimintojen kaupunkirakenteeksi.[7] Lokakuussa 2023 Raide-Jokeri eli pikaraitiotie 15 aloitti liikennöinnin.[8] Lähellä kaavailtua metroaseman paikkaa sijaitsee Roihupellon pysäkki, ja alueen pohjoisosassa Kauppamyllyntien pysäkki.[9]

Näkemyksiä muokkaa

Herttoniemi-seura on suhtautunut myönteisesti Roihupellon alueen suunnitelmiin, ja näkee mahdollisen metroaseman puoltavan tiivistä rakentamista, joka puolestaan säästäisi Herttoniemen ja Roihuvuoren metsäalueita rakentamispaineelta.[10] Myllypuro-seura kannattaa myös metroasemaa Roihupeltoon, mutta toivoo jo alusta alkaen runsasta asutusta alueelle, jotta uuden aseman ympärille syntyvä liikekeskusta ei syö elinvoimaa Myllypurolta ja Roihuvuorelta.[11]

Arkkitehti Kai Söderströmin mukaan voi olettaa, että suunniteltuun metrokortteliin sijoittuisi jonkinlainen liikekeskus, toimistotilaa ja mahdollisesti asumista. Lisäksi sen läheisyydessä olisi erittäin otolliset paikat tiiviille ja korkealle rakentamisille. Söderströmin mukaan metroaseman päivittäinen käyttäjämäärä vuonna 2050 voisi olla yli 13 000.[12]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. Uuden kampusalueen rakentaminen alkaa – Tilat 4 500 opiskelijalle valmistuvat vuoden 2025 lopussa Helsingin Uutiset. Viitattu 28.2.2024.
  2. Are toteuttaa talotekniikan Roihupellon jättikampukselle Are. Viitattu 28.2.2024.
  3. Seuraavaksi Roihupelto? Helsingin Sanomat. Viitattu 28.2.2024.
  4. Helsinki löysi arkistojen kätköistä kartat 60-luvun huimista metrosuunnitelmista Helsingin Sanomat. Viitattu 28.2.2024.
  5. Sivu 21 – 29.09.1973 Helsingin Sanomat. Viitattu 28.2.2024.
  6. Kalasataman metroasema otettiin käyttöön Helsingin Sanomat. Viitattu 28.2.2024.
  7. Roihupellon teollisuusalueen suunnitteluperiaatteet (pdf) Helsingin kaupunkiympäristön toimiala. 5.3.2018. Viitattu 28.2.2024.
  8. Liikenne pikaraitiolinjalla 15 alkoi 21.10.2023 Raide-Jokeri. Viitattu 28.2.2024.
  9. Raide-Jokeri on Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen välille rakennettava pikaraitiolinja. Raide-Jokeri. Viitattu 28.2.2024.
  10. Herttoniemi-seuran mielipide Roihupellon uuteen suunnitteluperiaatteeseen Herttoniemi-seura. Viitattu 28.2.2024.
  11. Myllypuro-seuran lausunto Roihupellon kehittämisestä Myllypuro-seura. Viitattu 28.2.2024.
  12. Söderström, Kai: Roihupellon metroasema – Millainen on huomisen helsinkiläinen metroasema? (pdf) Theseus. 24.4.2019. Viitattu 28.2.2024.