Kampin metroasema

metroasema Helsingissä

Kampin metroasema (ruots. Kampens metrostation) on yksi Helsingin metron asemista. Se palvelee Helsingin ydinkeskustaa sekä Kampin ja Etu-Töölön kaupunginosia. Asemalta on suora kulkuyhteys vuonna 2005 valmistuneeseen Kampin keskukseen, jossa liike­tilojen ohella on lähi- ja kaukoliikenteen ja linja-autoterminaalit. Aseman katuosoite on Kampinkuja 1.

Kamppi
Kampen
Asema huhtikuussa 2022.
Asema huhtikuussa 2022.
Perustiedot
Metrolinjat M1 M2
Sijainti 60°10′08″N, 024°55′55″E
Osoite Kampinkuja 1, 00100 Helsinki[1]
Vyöhyke A
Avattu 1. maaliskuuta 1983
Suunnittelija Arkkitehtitoimisto Hyvämäki-Karhunen-Parkkinen
Käyttäjiä (ark.) 45 700 (2023)[2]
Etäisyydet
Ruoholahti 1,169 km
Rautatientori 0,487 km
Vaihtoyhteydet
Raitiolinjat Kamppi (M): 2
Kampintori: 7 9
Linja-autot 20, 30, (Fredrikinkadulta) 24, 25, 37, 41, 42, 63, 69, 70, 212, 213,400 , 108N, 112N, 113N, 114N, 125N, 134N, 146N, 147N, 165N, 173N, 188N, 213N, (Kampin terminaalista) U-linjat 280, 346, 455–486, 848 (kaukoliikenneterminaali)
Rakenne
Tyyppi tunneliasema
Laituriraiteita 2
Liukuportaita 6
Hissejä 4
Aiheesta muualla

Asema sijaitsee 1,169 kilometrin etäisyydellä Ruoholahden metroasemasta ja 0,487 kilometrin päässä Rautatientorin metroasemasta. Kamppi on Helsingin metron asemista syvimmällä: 30 metriä maanpinnan ja 15 metriä merenpinnan alapuolella. Kamppi on Helsingin metron asemista toiseksi vilkkain Rautatientorin jälkeen. Vuonna 2023 sitä käytti arkivuorokaudessa noin 45 700 matkustajaa.[2]

Asemalla on kaksi lippuhallia, joista itäinen sijaitsee Kampin keskuksessa. Molemmista lippuhalleista on laituritasolle kolmet liukuportaat ja hissejä. Normaalisti yksi liukuporras kulkee alaspäin ja toiset kaksi ylös. Asemalaituri sijaitsee raiteiden välissä ja on nykyisin lähes yhtenäinen uloskäyntien välisellä alueella.

Asema toimi vuoteen 1993 asti metron läntisenä pääteasemana. Kun Ruoholahteen alkoi liikennöidä metro, jouduttiin Kampin kääntöraidetta muokkaamaan. Kääntöraide otettiin käyttöön vuonna 2016, kun metro alkoi liikennöidä 2,5 minuutin vuoroväliä ja kaikki junat eivät voineet kääntyä Ruoholahdessa.

Historia

muokkaa

Asema avattiin 1. maaliskuuta 1983. Sen suunnittelivat arkkitehdit Eero Hyvämäki, Jukka Karhunen ja Risto Parkkinen, jotka voittivat suunnittelukilpailun vuonna 1971.[3] Itäinen sisäänkäynti avattiin 2. kesäkuuta 2005 Kampin terminaalin avaamisen yhteydessä.

Kampin metroaseman vanhan sisäänkäynnin 65 metriä pitkät liukuportaat valmistettiin Neuvostoliitossa.[3] Liukuportaiden nostokorkeus on 23,3 metriä, ja ne olivat pitkään Suomen pisimmät liukuportaat;[4] vuodesta 2023 alkaen pisimmät liukuportaat sijaitsevat Finnoon metroasemalla, ja niillä on mittaa 78 metriä.[5]

Läntisen lippuhallin purku

muokkaa
 
Läntisen lippuhallin purkutöitä huhtikuussa 2024. Taustalla Autotalo.

Fredrikinkadun puolella sijaitseva alkuperäinen lippuhalli suljettiin 4. joulukuuta 2023. Sen tilalle rakennetaan Kampin terveys- ja hyvinvointikeskus, jonka katutasoon tulee uusi sisäänkäynti metroasemalle.[6] Lippuhallin purkutyöt alkoivat alkuvuodesta 2024.[7]

Toinen asemalaiturihalli

muokkaa

Nykyisen metroasemahallin alle on louhittu toinen asemalaiturihalli mahdollista toista metrolinjaa varten.[8][9][10] Halli louhittiin 1970-luvulla nykyisen metroaseman rakennustöiden yhteydessä, koska se tuli tässä yhteydessä halvemmaksi. Tilan pohja on noin kolmekymmentä metriä merenpinnan alapuolella eli viisitoista metriä nykyisen laituritason alapuolella. Louhittua tilaa ei ole vielä varusteltu millään tavalla. Metrojunien on alemmalla tasolla tarkoitus kulkea suorassa kulmassa nykyisen laituritason junien kulkusuuntaan nähden. Tilaan on kulkuyhteys tällä hetkellä kierreportaista, jotka lähtevät nykyisen asemalaiturin keskellä olevasta näyttelyvitriinistä. Jos alempi laituritaso joskus otetaan käyttöön, samaan paikkaan rakennetaan liukuportaat. Alemmalla asemalaituritasolla on käytössä tehokas ilmastointi, jonka tarkoituksena on poistaa tilaan kalliosta tuleva radonkaasu.[11]

Kampin metroasemalla on vuodesta 2005 lähtien ollut Pekka Paikkarin, Kristina Riskan ja Kati Tuomisen tilateos Gekko. Lisäksi laituritasolla on ollut Otto Karvosen tilateos Kaupungin juuret vuodesta 2013.

Kuvia asemasta

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. Kampin metroasema Helsingin kaupunki. Arkistoitu 14.6.2020. Viitattu 15.6.2020.
  2. a b Metroasemien käyttäjämäärät Kaupunkiliikenne Oy. Viitattu 3.5.2023.
  3. a b Kartastenpää, Tero: Arkkitehti kertoo, miksi jyrättävä Kampin metroaseman sisäänkäynti on poikkeuksellinen Helsingin Sanomat. 2.12.2023. Viitattu 2.12.2023.
  4. Hissibongarin Helsinki-opas (pdf) 2012. Kone. Arkistoitu 29.10.2013. Viitattu 28.8.2013.
  5. Tanner, Matti: Suomen pisimmät liukuportaat vievät länsimetron syvimmälle asemalle – maan alla junat kulkevat jo Iltalehti. 5.9.2021. Viitattu 5.6.2024.
  6. Kampin metroaseman läntinen lippuhalli sulkeutuu Helsingin Sanomat. Viitattu 3.4.2024.
  7. Kampin terveys- ja hyvinvointikeskuksen rakentaminen alkaa tammikuussa STT. Viitattu 3.4.2024.
  8. Helsingin kaupungin metrotoimisto: "Helsingin metro 1982"
  9. Salonen, Juhani: HS laskeutui Kampin unohdettuun metromaailmaan – katso kuvakooste Helsingin Sanomat. 6.11.2013. Arkistoitu 18.3.2014. Viitattu 15.6.2020.
  10. Moisio, Teppo: Helsingin alla kummittelee neljä haamuasemaa – HS tutustui kummajaisiin (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 15.2.2015. Viitattu 15.6.2020.
  11. Sundholm, Marianne: Spökstationen väntar på tåg Hufvudstadsbladet. 28.7.2007. Arkistoitu 16.12.2009. Viitattu 15.6.2020.

Aiheesta muualla

muokkaa
Pohjoiseen/Länteen Etelään/Itään
Ruoholahti
Kivenlahti
  M1 Rautatientori
Vuosaari
Ruoholahti
Tapiola
  M2 Rautatientori
Mellunmäki