Ylihärmä

Ylihärmä on entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Etelä-Pohjanmaahan kuuluneessa Härmänmaan seutukunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Sen asukasluku oli 2 916 ja pinta-ala oli 152,17 km², josta 0,47 km² vesistöjä (31.12.2008). Kunta lakkautui, kun se yhdistyi Alahärmän, Kauhavan ja Kortesjärven kanssa uudeksi Kauhavaksi vuonna 2009. Ylihärmän naapurikunnat olivat Alahärmä, Isokyrö, Kauhava, Lapua, Vöyri-Maksamaa (vuoteen 2006 asti vanha Vöyri) ja Ylistaro.

Ylihärmä
Entinen kunta – nykyiset kunnat: Kauhava
vaakuna	sijainti
Sijainti	63°08′30″N, 022°47′30″E
Lääni	Länsi-Suomen lääni
Maakunta	Etelä-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta	Härmänmaan seutukunta
Kuntanumero	971
Hallinnollinen keskus	Ylihärmän kirkonkylä
Perustettu	1868
Liitetty	2009
– liitoskunnat	Kauhava Alahärmä Kortesjärvi Ylihärmä
– syntynyt kunta	Kauhava
Pinta-ala	152,17 km²  (1.1.2008)
– maa	151,7 km²
– sisävesi	0,47 km²
Väkiluku	2 916   (31.12.2008)
– väestötiheys	19,22 as./km² (31.12.2008)
Ikäjakauma	2007
– 0–14-v.	18,1 %
– 15–64-v.	59,8 %
– yli 64-v.	22,1 %
Infobox OK

Nimen synty

Ylihärmän ja Alahärmän seutu on tunnettu Vuohiluomana, Naarasluomana ja myöhemmin Härmänä. Pitäjänjaon yhteydessä otettiin käyttöön nimet Ylihärmä ja Alahärmä.

Historia

Esihistoria ja asutuksen syntyminen

Ensimmäiset ihmiset tulivat Ylihärmään jo kivikaudella, mutta pysyvä asutus seudulle tuli vasta 1500-luvulla. Ylihärmä kuului Suur-Kyrön ylimmäiseen neljännekseen ja myöhemmin Lapuan emäpitäjään. Vuonna 1683 seutu perustettiin Lapuan kappeliseurakunnaksi, jolloin asutuksen painopiste oli Alahärmän puolella.

Tervanpolton ansiosta seutu vaurastui 1600-luvulla niin, että asukkaat muodostivat oman saarnahuonekunnan, joka erotettiin Härmästä ja alistettiin Lapualle vuonna 1786.

Seurakunnan itsenäistyminen (1816–1869)

Ylihärmäläinen kylätie vuonna 1933.

Ylihärmä sai kappelin oikeudet vuonna 1816 ja siitä tuli itsenäinen seurakunta vuonna 1859. Ensimmäinen oma kirkkoherra Ylihärmään saatiin kuitenkin vasta vuonna 1869. Kaapo Hakolan rakentama Ylihärmän kirkko rakennettiin vuosina 1785–87. Kirkon yhteyteen rakennettiin C. L. Engelin piirtämä kellotapuli vuonna 1828.

Vuonna 1852 Etelä-Pohjanmaan herännäispapit pitivät kokouksen Carl Gustaf von Essenin pappilassa. Kokouksessa he päättivät irtisanoutua Niilo Kustaa Malmbergin johtamasta herännäisyydestä.

Kunnan kehittyminen (1868–2009)

Härmä oli puukkojunkkarien ydinaluetta ja yksi tunnetuimimista oli ylihärmäläinen Antti Rannanjärvi, jonka ”Kauhavan ruma vallesmanni” Adolf Hägglund kuitenkin saattoi rautoihin 1860-luvulla. Joitakin vuosia vapautumisensa jälkeen Rannanjärvi puukotettiin kuoliaaksi Yliluoman kylässä.

Viimeisinä suurina nälkävuosina 1867–1868 menehtyi 242 ylihärmäläistä, eli noin kymmenen prosenttia pitäjän väestöstä. Suuresta Amerikkaan suuntautuneesta siirtolaisuudesta huolimatta Ylihärmän asukasluku kasvoi nopeasti. Vuonna 1920 Yihärmässä oli noin 3 800 asukasta.

Sisällissodan aikaan Ylihärmä oli muun Etelä-Pohjanmaan tavoin valkoisten tukialuetta. Kenraali Gustaf Mannerheimin perusti ensimmäisen päämajansa talvella 1918 Ylihärmän kirkolle.

Maantiede

Kartta nykyisen Kauhavan alueen kuntaliitoksista. Ylihärmään liitettiin alueita mm. Isostakyröstä, Ylistarosta ja Vöyristä.

Ylihärmä oli pinta-alaltaan pienehkö kunta Lapuanjoen keskijuoksulla. Maisemakuvansa puolesta se kuuluu Etelä-Pohjanmaan tasankoalueeseen, ja maaston korkeus merenpinnasta vaihtelee 40 metrin molemmin puolin. Etenkin Lapuanjoen varsi on alavaa ja tasaista. Joen länsipuolella lakeuden keskeyttävät paikoin matalat metsän peittämät kumpareet ja kallioiset mäet. Kallioperä on enimmäkseen graniittia, jota peittävät laaksoissa paksut savikerrokset, korkeammilla paikoilla moreeni. Maaston vähäisen kaltevuuden vuoksi Lapuanjoki virtaa Ylihärmän kohdalla hyvin hitaasti, ja alue on varsin tulvaherkkää. Peltojen osuus kunnan kokonaispinta-alasta oli Ylihärmässä suurempi kuin muissa Etelä-Pohjanmaan kunnissa.

Kylät

Haapoja, Ikola, Ilomäki, Kangas, Keskikunta, Kirkonkylä, Kosola, Kujala, Pakka, Rannanjärvi, Salomaa, Taipale, Vesiluoma, Yliluoma.

Liikenne

Ylihärmän kautta kulkee valtatie 19 Jalasjärveltä Uuteenkaarlepyyhyn (aiemmin kantatie 67). Lähin rautatieasema on Seinäjoki–Oulu-radalla Kauhavalla. Ylihärmän rata rakennettiin Seinäjoki–Oulu-radalta niin kutsutun Kaupin soraradan jatkeeksi Ylihärmän kirkonkylään paikkakuntalaisten talkootyönä vuosina 1949–1951. Henkilöliikenne radalla loppui kuitenkin jo vuonna 1953, ja koko rata purettiin tavaraliikenteen loputtua 2000-luvulla.

Etäisyyksiä Ylihärmästä

• Kauhava 15 km
• Lapua 25 km
• Seinäjoki 50 km
• Uusikaarlepyy 50 km
• Vaasa 60 km

Kulttuuri

Ylihärmä on antanut nimensä eteläpohjalaisen Rehupiikles-yhtyeen kappaleelle "Ylihärmä" yhtyeen ensimmäiseltä albumilta Noiruttu Pohojam'maa (1995). Kappaleen pohjana on Scott McKenzien tunnetuksi tekemä "San Francisco (Be Sure to Wear Some Flowers in Your Hair)". Kertosäe suomeksi on: "Jos meinaat mennä Ylihärmään".

Tapahtumat

Ylihärmässä on järjestetty useita suuria kristillisiä kesätapahtumia. Herättäjäjuhlat on järjestetty Ylihärmässä kolme kertaa: 1908 Keskisessä, 1934 sekä 1982. Evankelisuuden evankeliumijuhla järjestettiin Ylihärmässä vuonna 1995.

Ruokakulttuuri

Sekä Ylihärmän että Alahärmän pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla perunaloora eli suolasilakasta ja perunaviipaleista tehty silakkalaatikko.

Liikunta ja urheilu

Ylihärmä on tullut tunnetuksi muun muassa pesäpallosta.

Ylihärmäläisiä urheiluseuroja

• Ylihärmän Junkkarit
• Ylihärmän Pesis-Junkkarit

Talous

Ylihärmäläisiä työnantajia:

• Datatech Oy
• Figen Oy
• Härmän kuntokeskus
• Junkkari Oy
• MSK Cabins Oy
• MSK Group Oy
• MSK Plast Oy
• Pellon Group Oy
• Reikälevy Oy
• Skaala Ikkunat ja Ovet Oy
• Härmän CNC-koneistus
• Laatukilpi Oy

Tunnettuja asukkaita

Ylihärmän kirkko

• Jaakko Elenius (1939–2010), herännäisjohtaja ja päätoimittaja
• Juho Haapoja (s. 1980), ammattinyrkkeilyn raskaansarjan suomenmestari
• Kalevi Haapoja (s. 1932), näyttelijä
• Jaakko Isosaari (1950–2015), yrittäjä ja yritysjohtaja, teollisuusneuvos
• Valto Järvi (1906–1987), pesäpalloilija, järjestöjohtaja, maanviljelysneuvos
• Tapio Kurki (s. 1947), agronomi ja järjestöjohtaja, maanviljelysneuvos
• Antti Kurvinen (s. 1986), poliitikko
• Artturi Leinonen (1888–1963), kirjailija
• Matti Liinamaa (1908–1968), kansanedustaja
• Liisa Mansikkamäki (s. 1951), juristi, korkeimman oikeuden jäsen
• Henna Peltokangas (s. 1991), pesäpalloilija
• Ilmari Perälä (1892–1987), metsänhoitaja, metsäneuvos
• Antti Rannanjärvi (1828–1882), puukkojunkkari
• Paula Risikko (s. 1960), eduskunnan puhemies, kansanedustaja
• J. S. Sirén (1889–1961), eduskuntatalon suunnitellut arkkitehti
• Heikki Ylikangas (s. 1937), historioitsija

Lähteet

• Rikkinen, Kalevi & Sihvo, Hannes: Finlandia: Otavan iso maammekirja 7. (Etelä-Pohjanmaa) Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-08930-7

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ylihärmä Wikimedia Commonsissa