Wikipedia

Woke

poliittinen käsite
3 muutosta tässä versiossa odottaa arviointia (ohje). Sivun vakaa versio on katsottu 26. lokakuuta 2024.

Woke (lausutaan englanniksi /woʊk/) tarkoittaa valveutuneisuutta tai henkilön yhteiskunnallista tiedostamista. Wokessa välitetään vähemmistöistä, syrjinnästä ja vihapuheesta. Sana on alun perin peräisin Yhdysvaltain afroamerikkalaisen väestön käyttämästä englannin muodosta.

Yhdysvaltalainen kongressiedustaja Marcia Fudge vuonna 2018 pitelemässä paitaa, jossa lukee ”Ole woke – äänestä”.

Woke-käsite tuli suuren yleisön tietoisuuteen vuodesta 2014 alkaen Black Lives Matter -liikkeen yhteydessä.[1][2][3] 2010-luvun lopulla Yhdysvaltain konservatiivinen oikeisto alkoi käyttää wokea halveksuvana ilmaisuna, jolla viitattiin erilaisiin aatteisiin, jotka liittyvät arvoliberalismiin tai vasemmistoon.[2][4][5][6] Käsitteen synonyymina Yhdysvalloissa alettiin käyttää ilmaisua social justice warrior (suom. 'sosiaalisen oikeudenmukaisuuden soturi').[7]

The Economist -lehden mukaan vuonna 2015 liikkeelle lähtenyt woke-aalto saavutti huippunsa Yhdysvalloissa vuosina 2021–2022, minkä jälkeen se alkoi hiipua. Esimerkiksi The New York Times kirjoitti valkoisesta etuoikeudesta yli kuusi kertaa useammin vuonna 2020 verrattuna vuoteen 2023.[8]

Etymologia

muokkaa

Woke on alun perin Yhdysvaltain afroamerikkalaisen väestön slangissaan käyttämä verbin wake ’herätä’ partisiipin perfekti (yleiskielen woken) jota he käyttävät myös adjektiivin awake merkityksessä. Woke on suomeksi sananmukaisesti ’herännyt’ tai ’hereillä oleva’.[9]

Termi woke esiintyi 1930-luvulla Yhdysvaltain afrikkalaisamerikkalaisessa englannissa.[10] Vuonna 1938 blueslaulaja Leadbelly käytti sanaa kappaleessaan ”Scottsboro Boys”, joka kertoi tapauksesta, jossa yhdeksää afroamerikkalaista poikaa syytettiin kahden valkoisen naisen raiskaamisesta.[11][12] 1900-luvun puoliväliin mennessä sana alkoi tarkoittaa mustan väestön keskuudessa tietoista, valveutunutta henkilöä.[1][13]

Lehdistössä woke-sana esiintyi ensi kerran vuonna 1962, kun The New York Timesin artikkelissa kirjoitettiin valkoisten jazz-harrastajien lainaamasta Harlemin mustien slangista. Vuonna 1971 mustasta johtajasta Marcus Garveysta kertovassa musikaalissa esiintyi sanonta stay woke, ’pysy valveilla’.[1][3]

Sanan käyttö 2010-luvulla

muokkaa
 
Laulaja Erykah Badu lontoolaisessa katutaideteoksessa.

Vuonna 2012 sanontaa stay woke teki Twitterissä tunnetuksi muusikko Erykah Badu, joka oli aiemmin käyttänyt sitä kappaleessaan ”Master Teacher” vuonna 2008.[1][14] Twitter-viestissään Badu viittasi venäläisen aktivistiryhmä Pussy Riotin pidätykseen Venäjällä.[14] Sanonta stay woke tarkoittaa toimittaja Ndéla Fayen mukaan sitä, että etnisiin ryhmiin ja yhteiskunnallisiin asioihin liittyvien epäoikeudenmukaisuuksien tiedostaminen on aktiivinen ja jatkuva prosessi.[15]

Woke-sana tuli yleisesti tunnetuksi vuonna 2014 Black Lives Matter -liikkeen (BLM) yhteydessä, etenkin sosiaalisen median kautta.[1][2] Käsite liitettiin tietoisuuteen Yhdysvaltain mustien kokemasta poliisiväkivallasta.[12] Sanan yleistymiseen vaikutti Twitter, jossa lyhyttä sanaa oli helppo levittää aihetunnisteena.[16] Vuosi 2016 oli woke-sanan käytön huippuvuosi. Se esiintyi BLM-liikkeestä tehdyissä dokumenttielokuvissa, musiikkikappaleissa ja esimerkiksi vuosina 2017–2019 esitetyssä televisiosarjassa Dear White People.[14] Sanan woke ’valveutunutta’ tarkoittava merkitys lisättiin englanninkielisiin Oxford English Dictionary- ja Merriam-Webster-sanakirjoihin vuonna 2017.[1][2]

Sosiaalitieteilijä Wilfred Reilly katsoo, että woke-ajattelun mukaan tärkeitä ovat valtarakenteet. Yhteiskunnallisen vallan omistaminen on toisaalta nollasummapeliä. Ongelmana on vallan epätasainen jakautuminen eri identiteettiryhmien välillä. Se johtuu syrjinnästä, jota erilaiset sortavat rakenteet pitävät yllä. Ratkaisu vallan epätasa-arvoon on yhteiskunnallisten asemien tasaaminen eri ryhmien välillä käyttäen kiintiöitä ja muita "positiivista syrjintää” sisältäviä keinoja.[17][18][19]

Sanan laajentunut käyttö herätti syytteitä kulttuurisesta omimisesta: woke-sanaa alettiin käyttää aivan muihin tarkoituksiin kuin viittaamaan mustan väestön kokemaan väkivaltaan ja syrjintään. Vox-lehden Aja Romanon mukaan wokesta tuli yhden sanan mittainen tiivistelmä vasemmistolaisesta poliittisesta ajattelusta, jossa keskeistä on yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus ja kriittinen rotuteoria.[12] Käsitteen woke väitettiin kuvaavan etenkin Y-sukupolven eli millenniaalien ajatusmaailmaa.[16] Arvostelijoiden mielestä etenkin monien valkoisten käyttämänä muotisanana woke muuttui hyvesignaloinniksi.[16] Hyvesignaloinnilla tarkoitetaan käytöstä, jolla pönkitetään omaa mainetta julistamalla äänekkäästi kannattavansa hyviä asioita, näkemättä kuitenkaan vaivaa asioiden edistämiseen.[15] Pinkkipesun tavoin puhuttiin ”valveutuneisuuspesusta” (woke-washing), jolla yritykset pyrkivät kiillottamaan kuvaansa.[16]

 
Black Lives Matter -mielenosoitus Kanadassa 2020.

2010-luvun lopulla yhdysvaltalainen konservatiivinen oikeisto alkoi käyttää woke-sanaa halventavassa merkityksessä.[16][20] ”Konservatiivisessa etelän baptistien yhteisössäni käsitteestä on tullut haukkumasana, jota käytetään kaikista jotka ovat huolissaan oikeudenmukaisuudesta ja rasismista”, yhdysvaltalainen teologi kommentoi Vox-lehdelle vuonna 2020.[12]

Kiistat liittyivät osaltaan Yhdysvaltain poliittiseen kahtiajakoon. Yhdysvaltain presidentiksi tuli republikaanisen puolueen Donald Trump vuonna 2017. Poliittinen polarisaatio syveni asymmetrisesti: republikaanisen puolueen kannattajia siirtyi enemmän oikealle kuin demokraattisen puolueen kannattajat vasemmalle.[21] Demokraattisessa puolueessa, erityisesti sen vasemmistolaisemmassa osassa, taas keskusteltiin uusista rasismiin ja yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen liittyvistä kysymyksistä, kuten mahdollisista korvauksista orjien jälkeläisille. Antirasismin ja intersektionaalisuuden kaltaiset käsitteet tulivat aktivisti- ja yliopistopiireistä poliittiseen keskusteluun.[22]

Black Lives Matter -liike ja woke-sana nousivat uudelleen laajaan tietoisuuteen vuonna 2020, kun George Floydin kuoleman jälkeen syntyi maailmanlaajuisia mielenosoituksia.[4] ”Woke-siirtymäksi” kutsuttiin ilmiötä, jossa monet aiemmin sivussa olleet aiheet tulivat 2020-luvulla keskustelun kohteeksi. Myös mustien alistetun aseman Yhdysvaltain historiassa on nähty tulleen paremmin osaksi valkoisen väestönosan tiedostamista.[22]

Woke-ilmiötä tutkinut Oskari Lahtinen arveli vuonna 2024, että ilmiö oli jo saavuttanut huippunsa Yhdysvalloissa ja arvostelu wokea kohtaan on kasvamassa.[23][24] Nuorisotutkimusseuran erikoistutkijan Antti Kivijärven mukaan ilmiö ei ole laantumassa.[25]

Woke-ilmiön kritiikki

muokkaa
 
Yhdysvaltain sisällissodan kenraali Robert E Leen patsas poistettiin New Orleansissa 19.5.2017.

Vuoden 2016 jälkeen woke-sanan käyttöyhteydet muuttuivat kielteisemmiksi.[26] 2010-luvun loppuun mennessä woke-sanasta oli tullut yhdysvaltalaisen konservatiivisen oikeiston käyttämä käsite, jolla viitattiin yhdysvaltalaiseen vasemmistoon liittyviin aatteisiin.[2] Julkisessa keskustelussa woke-kulttuuri yhdistettiin cancelointiin eli call out -kulttuuriin, jossa henkilö tai yritys otetaan boikotin kohteeksi.[15][20]

Yhdysvaltain entinen presidentti Barack Obama arvosteli vuonna 2019 asennetta, jossa valveutuneisuus tarkoittaa call out -kulttuuria eli tuomitsemista erityisesti internetissä.[27] Sosiologian professori Alexander Riley vertasi vuonna 2019 woke-aatetta kristilliskonservatiivisessa First Things -lehdessä alkuperäiskansojen totemismiin.[28] Pohjois-Koreasta Yhdysvaltoihin paennut Park Yeon-mi sanoi vuonna 2021 joutuvansa Columbian yliopistossa pitämään suunsa kiinni samaan tapaan kuin entisessä kotimaassaan. Hänen mukaansa yhdysvaltalaisissa oppilaitoksissa tapahtuu erilaisten näkemysten tukahduttamista ja Korean kastijärjestelmää muistuttavaa valkoisten miesten syyttelyä.[29]

Helen Pluckrose ja James A. Lindsay kuvasivat woke-ajattelun kehitystä vuonna 2020 julkaistussa teoksessaan Cynical Theories ja esittivät sitä koskevaa arvostelua. Kirjoittajat kutsuvat ilmiötä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden liikkeeksi (Social Justice Movement)[30] ja liittävät sen sellaisiin käsitteisiin kuin poliittinen korrektius.[31] Pluckrosen ja Lindsayn mukaan woke-kulttuurissa on keskeistä identiteettipolitiikka, jossa puolustetaan valtasuhteissa alistettuun asemaan jääneitä ryhmiä.[32] Pluckrose ja Lindsay katsovat, että postmodernista kriittisestä teoriasta kehittyi uusi irrationaalinen ja suvaitsematon uskonto, joka käynnisti länsimaissa kulttuurisodan.[33]

Vuonna 2021 woke-sana oli yhdysvaltalaisessa poliittisessa julkisuudessa jo ensisijaisesti halventava ilmaisu. Woke yhdistettiin cancel-kulttuuriin, jossa yksilö voidaan väärän mielipiteen vuoksi painostaa pois työpaikaltaan tai sulkea puhetilaisuudesta.[20][26][21] Entinen presidentti Donald Trump sanoi Fox Newsin haastattelussa vuonna 2021, että Joe Bidenin hallinto ”tuhoaa Yhdysvallat wokella”. Vuoden 2021 kyselyssä 79 prosenttia demokraateista kannatti Black Lives Matter -liikkeen ilmaisemia ajatuksia, mutta republikaaneista vain 16 prosenttia.[34] Republikaanien johtaja senaatissa Mitch McConnell varoitti vuonna 2022 yrityksiä sekaantumasta politiikkaan, kun ne tekevät sen ”wokeismin” nimissä. Taustalla oli eräiden suuryritysten arvostelu republikaanien ajamaa äänestysoikeutta rajoittavaa lainsäädäntöä kohtaan. Republikaanien Steve Bannon arvosti Venäjän presidentti Vladimir Putinia vuonna 2022 ”anti-wokena” johtajana.[6] Yhdysvaltain demokraattisessa puolueessa monet toimijat näkivät ”wokeness”-ilmiön ongelmana, kuten puhetapoihin liittyvät ylilyönnit. Esimerkiksi demokraattisessa puolueessa yleistä latinx-käsitteen käyttämistä latinoväestöstä on pidetty teennäisenä. Jotkut demokraatit vaativat, että kulttuurisen keskustelun ei tulisi viedä huomiota taloudesta.[34]

Helsingin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että opiskelijoiden halu kuunnella erimielisiä oli romahtanut. Tutkijat näkivät tässä yhtäläisyyksiä Yhdysvaltoihin, missä opetustilanteissa käsiteltäviä aiheita on yliopistoissa rajoitettu ja vaadittu turvallisia tiloja niin, ettei osallistujien tarvitse kokea ikäviä tunteita. [35]

Woke-sana eurooppalaisessa keskustelussa

muokkaa

Woke-käsite tuli muuttuneessa muodossaan myös eurooppalaiseen poliittiseen keskusteluun vuonna 2021. Poliittisissa kannanotoissa sanaa käytettiin kielteisessä merkityksessä kuvaamaan etnisiin ryhmiin ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin liittyvien vaatimusten menemisestä liian pitkälle.[36] Suomessa wokeismia vastaan puhui muun muassa perussuomalaisten Jussi Halla-aho.[6]

Tutkija Evan Smithin mukaan Britanniassa woke-sanaa on käytetty kuvaamaan laajaa kirjoa ajatuksia ja liikkeitä, jotka ajavat yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta, esimerkiksi antirasismia, intersektionaalista feminismiä, transssukupuolisten oikeuksia tai brittiläisen imperiumin historian kriittistä tarkastelua. Useat konservatiivipuolueen edustajat sekä iltapäivälehdet arvostelivat kulttuurilaitoksia ja tutkijoita, jotka olivat ottaneet esille esimerkiksi entisen pääministerin Winston Churchillin näkemykset roduista. Myös yleisradioyhtiö BBC:n ohjelmat saivat osakseen arvostelua ja poliitikot puhuivat rahoituksen katkaisemisesta. Politiikan asiantuntijoiden mukaan taustalla vaikutti äänestäjien saaminen takaisin Brexitin jälkeisessä tilanteessa, jossa monet olivat siirtyneet äänestämään työväenpuoluetta. Joidenkin mukaan kannat toimivat konservatiiveja vastaan tilanteessa, jossa kansakunta on muuttunut arvoiltaan ja etnisyyksiltään entistä moninaisemmaksi.[36]

Ranskan opetusministeri Jean-Michel Blanquer sanoi vuonna 2021, että ”USA:sta maahantuotu woke-aate on täysin [Ranskan] tasavaltaa vastaan”. Ranskan tasavallan katsotaan edustavan rodun, sukupuolen ja uskonnon ylittävää egalitarismia. Blanquerin mukaan woke-aate johti vastareaktioon, jossa Yhdysvalloissakin Donald Trump nousi valtaan. Siksi Ranskan ja sen nuorison pitäisi voida välttää se. Sata yliopistomaailman edustajaa tuki Blanqueria Le Monde -lehdessä julkaistussa avoimessa kirjeessään ja arvosteli Pohjois-Amerikan kampuksilta tuotuja postkolonialistisia ja muita teorioita.[37][36] Ranskan presidentti Emmanuel Macron sanoi heinäkuussa 2021 antamassaan haastattelussa, että woke-kulttuuri muuttaa Ranskaa rodullistetummaksi.[38]

Kommentaattorien mukaan Macronin ja Blanquerin kantojen tarkoitus oli kerätä konservatiivisia ja oikeistolaisia ääniä heidän keskustalaiselle La République En Marche! -puolueelleen. Macron esitti kannanottonsa ennen presidentinvaaleja, joissa hänen vastustajinaan oli laitaoikeiston ehdokkaita.[37] Kriitikoiden mielestä ranskalaiset poliitikot ovat tuoneet Yhdysvalloista republikaanien retoriikan. Postkolonialististen tutkijoiden ja aktivistien mielestä ranskalainen käsitys värisokeudesta suosii valkoisuutta. Heidän mielestään Blanquerin politiikka on mielipidevainoa, joka kohdistuu Ranskassa vaikeaan keskusteluun vähemmistöistä. Esimerkiksi toimittaja ja kommentaattori Rokhaya Diallon mielestä poliitikkojen pitäisi kiinnittää huomionsa woken sijasta rasismin ja seksismin vastustamiseen.[39] Macronin linjan puolustajien mukaan taas Ranskan sekularismi (ransk. laïcité) on tarkoitettu syrjintää vastaan. Heidän mukaansa ranskalaisen tasavaltalaisuuden ihanne ei rajoita yksilöitä heidän synnyinyhteisönsä edustajiksi, esimerkiksi muslimeiksi.[37]

Vastauksia arvosteluun

muokkaa

Woke-sanan laajentunut merkitys julkisuudessa on herättänyt arvostelua. Afroamerikkalaisten tilanteeseen liittynyt sana muuttui internet-ilmiöksi. Tämän myötä sanan alkuperäinen merkitys on arvostelijoiden mukaan kadotettu.[40][41] Sanan muuttamista haukkumasanaksi on tarkasteltu mustien kulttuurin hyväksikäyttönä ja afroamerikkalaisten vastaisuutena.[42]

Woke-sanan käyttöä laajaa aatekirjoa kuvaavana poliittisena sanana on arvosteltu epätarkkuudesta. Sanan halventavaa käyttöä on väitetty republikaanisen puolueen ja muun konservatiivisen oikeiston käyttämäksi strategiaksi, jolla huomio kiinnitetään todellisista ongelmista muualle ja jolla saadaan etenkin etnisten vähemmistöjen esittämät vaatimukset näyttämään äärimmäisiltä. Vastaavaa taktiikkaa oli käytetty 1990-luvulla mustamaalaamalla poliittisen korrektiuden käsite.[16][14][26][20][43]

Historioitsija Thomas Zimmerin mukaan wokea käytetään 2020-luvulla poliittisena leimana mille tahansa asialle, josta konservatiivit eivät pidä.[20] Historian professori Seth Cotlarin mukaan woke-sanan korostus on osa republikaanisen puolueen viestiä valkoisille äänestäjille. Cotlarille haukkumasana woke kuvaa valkoista takaiskupolitiikkaa, jossa normaali kulttuurinen muutos esitetään kielteisenä.[34] Toimittaja Perry Bacon Jr:n mukaan vaientamiskulttuurista puhuminen on helppoa siksi, että sillä ei ole täsmällistä määritelmää. Bacon Jr:n mukaan strategiana on esittää laaja kirjo aatteita ja toimintatapoja ”liian wokena” ja väittää, että niiden arvostelija joutuu vaiennetuksi.[20]

Kolumnisti ja demokraattien poliittinen analyytikko Ed Kilgore kirjoitti vuonna 2021, että anti-wokeness-politiikka antaa republikaaneille ja heidän kannattajilleen tilaisuuden esiintyä uhreina eikä etuoikeuksiaan puolustavina kulttuurisotureina. Kilgoren mielestä oikeistokonservatiivit politisoivat näin kaikki oletetutkin perinteen vastaisuudet samalla yliherkkyydellä, jonka he yhdistävät woke-ajatteluun. Kun republikaanit eivät onnistu menestymään vaaleissa taloudellisilla teemoilla, he ottavat aseekseen kulttuurin. Kilgoren mukaan pahinta tilanteessa on se, että ennakkoluulojen lietsominen raivaa tietä ekstremismille ja vastapuolen toiminnan rajoittamiselle, mistä perinteiset konservatiivit ovat Kilgoren mukaan varoittaneet.[44]

Toimittaja Patrik Haverisen mukaan Yhdysvaltain äärimmäisen jakautuneessa poliittisessa ilmapiirissä vastapuolen ajattelu nähdään yhtenäisenä pakettina. ”Tällöin demokratian perusarvojen ja ihmisoikeuksien puolustaminen sekoittuu tarpeetta täysin erillisiin, oman huomionsa ansaitseviin debatteihin poliittisesta korrektiudesta ja cancel-kulttuurista. [– –] Millä logiikalla ihmisoikeuksien puolustaminen on ääriajattelua?”[21] The Guardianin Steve Rosen mukaan woke-sanan merkitys on kääntynyt päälaelleen ja siitä on tullut niin sanottu koirapilli eli rasismin puolustajien käyttämä kiertoilmaisu.[43][45]

Suomalaisia vastauksia arvosteluun

muokkaa

Robert Fonsén kirjoitti Demokraatti-lehden kolumnissa 2021, että mielipidekirjoituksissa woke-sana liittyy karikatyyrien muodostamiseen ja olkiukkoihin. Kun sanaa käytetään viittaamaan monimuotoiseen kirjoon aatteita, se menettää merkityksensä. Fonsénin mukaan samalla tavoin kuin värisokeus estää rasismin näkemisen ja siten rasismista puhumisen, woke-sanaan liitetyt harhakäsitykset estävät aidon keskustelun.[46]

Helsingin yliopiston professori Suvi Keskisen mukaan woke-käsitteen käyttö Suomessa sellaisenaan on ongelmallista. Hänen mukaansa Yhdysvalloissa rotuerotteluun liittyvä historia ja yhteiskunnalliset liikkeet ovat erilaisia kuin Suomessa. Käsitteillä antirasismi ja intersektionaalinen feminismi on selkeämpi sisältö. Keskisen mukaan niin sanotussa woke-keskustelussa on kyse vanhojen valtarakenteiden purkamisesta, mikä nostattaa vastustusta. Keskustelu voi olla ärhäkkää, koska muutoksen tarvetta ei välttämättä huomata valtasuhteiden vuoksi. Keskusteluun kuitenkin liittyy tavoite, että kaikki olisivat tulevaisuudessa tasa-arvoisia.[47]

Kirjailija Tuukka Sandström kirjoitti kulttuurilehti Särön sivuilla vuonna 2021 julkaistussa esseessään, että suuren osan woke-käsitteeseen liittyvistä kohuista voi nähdä huomion kiinnittämisenä pois rasismista. Siksi tiedotusvälineissä esillä olevissa kohuissa ”liioitellaan antirasististen aktivistien valtaa jopa absurdein vertauksin”. Sandströmin mukaan rasisminvastaisen liikkeen tulisi myös katsoa peiliin ja puhua enemmän taloudellisista rakenteista. Hänen mukaansa puhetapojen ja muiden symbolisten tekojen ympärille kiertyvä rasismikeskustelu on edullinen rasismin kieltäjille. Tunnepuhe ja loukkaantuminen on helppo kääntää antirasismia vastaan.[48]

Toimittaja Jussi Ahlrothin mukaan woke-sanan nykyinen käyttö on ”pelkkä keino sotkea keskustelua, strategista harhaanjohtamista”. Kun esimerkiksi elokuvassa on ei-valkoisia näyttelijöitä, sen väitetään olevan wokea, elokuvan politisoimista ja oman ryhmän etujen ajamista. Ahlrothin mukaan on huonoa ajattelua ja argumentointia väittää oikeudenmukaisuuden olevan pelkkiä etunäkökohtia tai että asiat olisivat ennestään epäpoliittisia. Kun kovaa kielenkäyttöä vähemmistöistä ja huonoa käytöstä aletaan hyväksyä entistä enemmän, se voi ulottua myös perusoikeuksia koskevaan lainsäädäntöön.[5]

Osa tutkijoista, toimittajista ja aktivisteista katsoo, että wokeen liitetyssä kulttuurisodan käsitteessä ei ole kyse aatteiden törmäyksestä vaan retoriikasta, jolla itsensä uhatuksi tuntevat vallankäyttäjät luovat jakoa omaan puoleen ja vastapuoleen. Dosentti Tuija Saresman mukaan haavoittuvassa asemassa olevien ihmisoikeuksien puolustamista ei voi luonnehtia sotimiseksi. Sen sijaan hyökkäyksiä näitä oikeuksia vastaan voi nimittää hyökkäyssodaksi. Jos sanaa käytetään kattokäsitteenä, tulisi Saresman mukaan muistaa että toinen osapuoli joutuu usein mukaan tahtomattaan. Saresman mukaan arvokonservatiivit ja oikeistopopulistit pyrkivät nostamaan kannatustaan nimeämällä vastustajaksi esimerkiksi woke-aatteen ja luomalla kuvaa että se olisi hyvinkin uhkaava. Todellisuudessa vastustetaan pyrkimystä entistä tasa-arvoisempaan yhteiskuntaan.[49]

Woke-asenteiden yleisyys Suomessa

muokkaa

Tutkija Oskari Lahtisen tutkimus yhdistettiin Helsingin Sanomien lokakuussa 2022 julkaisemaan artikkeliin, joka linkitettiin kyselyyn otsikolla: "Kuinka woke olet? Tee testi, joka perustuu tutkijan mittariin".[50] Siinä vastattiin "ajankohtaisiin woke-asenteiden väitteisiin" viisiportaisella asteikoilla. Lahtinen havaitsi, että kolme viidestä naisesta oli ”woke-myönteisiä”, kun taas miehistä vain yksi seitsemästä oli woke-henkinen. Kyselyn tulosten mukaan Vasemmistoliiton äänestäjät keräsivät eniten woke-pisteitä, Perussuomalaisten äänestäjät vähiten. Enemmän woke-pisteitä saaneet olivat muita ahdistuneempia, masentuneempia ja vähemmän onnellisia. Lahtisen mukaan woke-asenteet sinänsä eivät kuitenkaan aiheuta mielenterveysongelmia, vaan vasemmistolaisesti ajattelevilla ihmisillä ylipäätään on niitä keskimääräistä enemmän.[23][24] Vuonna 2024 Nuorisotutkimusseuran erikoistutkijan Antti Kivijärvi totesi, että Suomessa nuorten naisten arvot ovat viime kymmenen vuoden aikana liikkuneet aiempaa liberaalimpaan suuntaan. Miesten kohdalla vastaavaa kehitystä ei ole tapahtunut, vaan heidän arvonsa ovat pysyneet entisellään.[25]

Toisessa Lahtisen tutkimuksessa mittattiin woke-ideologian kannatusta Turun yliopistossa. Hänen mukaansa woke tarkoittaa hereillä olemista tai tiedostavuutta. Lahtinen kutsuu tutkimuksessaan woke-asenteita kriittisen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden asenteiksi. Hänen tutkimuksessaan eniten woke-pisteitä saivat psykologian ja sosiaalitieteiden opiskelijat ja humanististen tieteiden henkilökunta. Vähemmän pisteitä saivat puolestaan luonnontieteiden opiskelijat ja kauppatieteiden henkilökunta.[24]

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. ↑ a b c d e f Martin, Katherine Connor: New words notes June 2017 OED blog. kesäkuu 2017. Oxford University Press. Viitattu 16.7.2022. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e Stay Woke Words We’re Watching. Merriam-Webster, Incorporated. Viitattu 16.7.2022. (englanniksi)
  3. ↑ a b Ruiz, Michael: What does ’woke’ mean? Fox News. 30.5.2021. Viitattu 20.10.2021. (englanniksi)
  4. ↑ a b Leskinen, Sanna: Woke, intersektionaalisuus, mansplaining, gaslighting, CIS Apu. 10.1.2022. Viitattu 17.7.2022.
  5. ↑ a b Ahlroth, Jussi: Vähemmistöjen äänet kuuluvat nyt paremmin, mutta samaan aikaan huonoa käytöstä hyväksytään yhä enemmän Helsingin Sanomat. 16.7.2022. Viitattu 17.7.2022.
  6. ↑ a b c Poutanen, Mikko: Mikki Hiiri kulttuurisodassa Politiikasta.fi. 9.6.2022. Viitattu 18.7.2022.
  7. ↑ Reilly, Wilfred: How to Define ‘Woke’ National Review. 19.3.2023. Viitattu 12.1.2024. (englanniksi)
  8. ↑ Leo Kirjonen: Iso käänne Yhdysvalloissa – Woke-ilmiö hiipuu Iltalehti. 22.9.2024.
  9. ↑ Lyytikäinen, Erkki: Herää valvomaan – woke on täällä Kotus-blogi. 3.12.2020. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 20.10.2021.
  10. ↑ How has the meaning of the Word ”woke” evolved (tilaajille) The Economist. 2021. Viitattu 16.7.2022. (englanniksi)
  11. ↑ Matheis, Frank: Outrage Channeled in Verse. Living Blues, August 2018, 49. vsk, nro 4. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 16.7.2022. (englanniksi)
  12. ↑ a b c d Romano, Aja: A history of ’wokeness’ Vox. 9.10.2020. Viitattu 16.7.2022. (englanniksi)
  13. ↑ Krouse, Tonya & O’Callaghan, Tamara F.: Introducing English Studies, s. 135. London: Bloomsbury Academic, 2020. ISBN 978-1-350-05542-1 Google Books (viitattu 16.7.2022). (englanniksi)
  14. ↑ a b c d Watson, Elijah C.: The Origin of Woke: How the Death of Woke Led to the Birth of Cancel Culture Okayplayer. 25.2.2020. Viitattu 16.7.2022. (englanniksi)
  15. ↑ a b c Faye, Ndéla: Näkökulma: Woke-kulttuurissa on kyse tasa-arvosta Kulttuuricocktail. 24.2.2011. Yleisradio. Viitattu 20.10.2021.
  16. ↑ a b c d e f Marsden, Harriet: Whither ’woke’: What does the future hold for word that became a weapon? The New European. 25.11.2019. Viitattu 16.7.2022. (englanniksi)
  17. ↑ Reilly, Wilfred: How to Define ‘Woke’ National Review. 19.3.2023. Viitattu 12.1.2024.
  18. ↑ Jason Lepojärvi: woke X. 11.1.2024. Viitattu 12.1.2024.
  19. ↑ Reilly, Wilfred: ‘Wokeness’ is easy to define and simple to refute, political scientist argues The College Fix. 21.3.2023. Viitattu 12.1.2023.
  20. ↑ a b c d e f Bacon Jr., Perry: Why Attacking ’Cancel Culture’ And ’Woke’ People Is Becoming The GOP’s New Political Strategy FiveThirtyEight. 17.3.2021. Viitattu 20.10.2021. (englanniksi)
  21. ↑ a b c Haverinen, Patrik: Republikaanien epätoivo (tilaajille) HS Visio, Helsingin Sanomat. 14.7.2022. Viitattu 16.7.2022.
  22. ↑ a b Bacon Jr., Perry: The Ideas That Are Reshaping The Democratic Party And America FiveThirtyEight. 16.3.2021. Viitattu 16.7.2022. (englanniksi)
  23. ↑ a b Lahtinen 2024
  24. ↑ a b c Tsokkinen, Eelis: Tutkija esitti suomalaisille kasan woke-väitteitä Helsingin Sanomat. 19.3.2024. Viitattu 14.6.2024.
  25. ↑ a b Lehti väitti, että woke-ilmiö hiipuu, mutta suomalaistutkija ei ole vakuuttunut Yle Uutiset. 30.9.2024. Viitattu 26.10.2024.
  26. ↑ a b c McWhorter, John: How ’Woke’ Became an Insult The New York Times. 17.8.2021. Viitattu 16.7.2022. (englanniksi)
  27. ↑ Mansikka, Ossi: Obama puhui nuorille: moraalinen puritanismi ja ”woke”-kulttuuri eivät edistä hyvien asioiden aikaan saamista Nyt.fi. 31.10.2019. Helsingin Sanomat. Viitattu 17.7.2022.
  28. ↑ Riley, Alexander: Woke totemism. First Things, elokuu 2019. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 16.7.2022. (englanniksi)
  29. ↑ ’US similar to North Korea’: Defector slams ’woke’ US schools New Zealand Herald. 15.6.2021. Viitattu 16.7.2022. (englanniksi)
  30. ↑ ”Social Justice Movement – – or, increasingly ’wokeism’”. Teoksessa: Pluckrose & Lindsay 2020, s. 14.
  31. ↑ Pluckrose & Lindsay 2020, s. 14.
  32. ↑ Pluckrose & Lindsay 2020, s. 11–20.
  33. ↑ Pluckrose ja Lindsay 2020, s. 12, 16–17, 207–208.
  34. ↑ a b c Smith, Allan & Kapur, Sahil: Republicans are crusading against ’woke’ NBC News. 2.5.2021. Viitattu 16.7.2022. (englanniksi)
  35. ↑ Oikeistolaisten on usein vaikea puhua Helsingin yliopistossa Helsingin Sanomat. 15.2.2024. Viitattu 15.2.2024.
  36. ↑ a b c John, Tara: The ’anti-woke’ crusade has come to Europe. Its effects could be chilling CNN. 7.1.2022. Viitattu 18.7.2022. (englanniksi)
  37. ↑ a b c Caulclutt, Clea: French education minister’s anti-woke mission Politico. 19.10.2021. Viitattu 16.7.2022. (englanniksi)
  38. ↑ Richard, Lawrence: Woke culture is ’racializing’ France, Macron says Washington Examiner. 2.7.2021. Viitattu 20.10.2021. (englanniksi)
  39. ↑ Fadel, Leila: ’Woke culture’ has made its way into the French presidential election 12.4.2022. NPR. Viitattu 18.7.2022. (englanniksi)
  40. ↑ Pulliam-Moore, Charles: How ’woke’ went from black activist watchword to teen internet slang Splinter. 8.1.2016. Viitattu 20.10.2021. (englanniksi)
  41. ↑ Watson, Elijah C.: The Origin of Woke: How Erykah Badu and Georgia Anne Muldrow Sparked the ”Stay Woke” Era Okayplayer. 27.2.2018. Arkistoitu 15.7.2022. Viitattu 16.7.2022. (englanniksi)
  42. ↑ Adams, Joshua: How ”Woke” Became a Slur Colorlines. 5.5.2021. Viitattu 16.7.2022. (englanniksi)
  43. ↑ a b Rose, Steve: How the word ’woke’ was weaponised by the right The Guardian. 21.1.2020. Viitattu 17.7.2022. (englanniksi)
  44. ↑ Kilgore, Ed: Is ’Anti-Wokeness’ the New Ideology of the Republican Party? New York. 19.3.2021. Viitattu 16.7.2022. (englanniksi)
  45. ↑ Heiskanen, Heikki: Antifa, syvä valtio ja valkoisen ylivallan maa Yle uutiset. 14.11.2020. Viitattu 18.7.2022.
  46. ↑ Fonsén, Robert: Vielä vähän Sannikka-kohusta ja Valtaojan n-sanasta: Kuin jonkinlainen mörkö kaapissa, woke näyttäytyy kolumnistille sen muodossa, mitä hän pelkää eniten Demokraatti. 26.11.2021. Viitattu 18.7.2022.
  47. ↑ Vänttilä, Samuli: Toisten mielestä siitä puhutaan liikaa, toisten mielestä liian vähän Suomenmaa. 19.3.2022. Viitattu 17.7.2022.
  48. ↑ Sandström, Tuukka: Wolt, woke ja liukas rasismi Särö. 29.11.2021. Viitattu 18.7.2022.
  49. ↑ Sarasti, Kristiina: Suomessa asuvan sarjakuva­taiteilijan kirjat haluttiin kieltää Texasissa, ja hän saa tappo­uhkauksia Helsingin Sanomat. 3.7.2022. Viitattu 18.7.2022.
  50. ↑ Kuinka woke olet? Tee testi, joka perustuu tutkijan mittariin Helsingin Sanomat. 20.10.2022. Viitattu 14.6.2024.

Aiheesta muualla

muokkaa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Woke&oldid=22735440”