Kokemuslukeminen
Kokemuslukeminen tai sensitiivisyyslukeminen (eng. sensitivity reading) on käytäntö, jossa kirjallisen teoksen käsikirjoitus luetutetaan vähemmistöryhmiin kuuluvilla koelukijoilla, esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvilla tai vammaisilla, ennen sen julkaisua.[1] Sen avulla pyritään mahdollisimman vastuullisiin ja uskottaviin kuvauksiin, jotka välttävät haitallisten stereotypioiden toistamista.[1]
Tarkoitus
muokkaaKokemuslukeminen on Yhdysvalloista peräisin oleva ja sittemmin myös suomalaiselle kustannusalalle rantautunut toimituksellinen käytäntö. Englanniksi käytännön vakiintunut nimitys on sensitivity reading. Suomeksi käytetään sekä nimityksiä sensitiivisyyslukeminen että kokemuslukeminen.[1]
Kokemuslukeminen voi kohdistua uuteen, tekeillä olevaan teokseen tai vanhaan teokseen, jonka kuvauksia muokataan julkaisun jälkeen. Käytäntö on erityisen yleinen lasten- ja nuortenkirjallisuuden parissa.[1] Kokemuslukeminen voi liittyä esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin, etniseen ryhmään, sairauteen tai vammaisuuteen.
Koska kokemuslukija on lähtökohtaisesti kuvattuun vähemmistöryhmään itse kuuluva henkilö, kokemuslukijuuden voi katsoa olevan eräänlaista kokemusasiantuntijuutta. Samalla kokemuslukemista tehneet korostavat vähemmistöposition lisäksi asiantuntemusta.[1] Suomalainen seksuaali- ja sukupuolivähemmistökuvauksiin liittyviä kokemuslukijapalveluita tarjoava Sateenkaarikynä ry kirjoittaa:
Kokemuslukija ei anna palautetta lukemastaan tekstistä pelkän mututuntuman tai oman fiiliksen perusteella. Palautteen kirjoittaminen vaatii niin kirjallisuuden kentän kuin queer-kulttuurin tuntemista. Tekstiä peilataan omaan henkilöhistoriaan, luettuun ja kuultuun tietoon, uutisiin ja tutkimuksiin, oman tuttavapiirin ja laajemman queer-yhteisön kokemuksiin.[2]
Näkemyksiä kokemuslukemisesta
muokkaaKeskustelu kokemuslukemisesta on keskittynyt aiemmin julkaistujen teoksien muokkaamiseen eikä niinkään uusien teosten toimitusprosessiin.[1] Käytäntö on liitetty keskusteluihin ilmaisunvapaudesta ja ns. poliittisesta korrektiudesta. Jotkut ovat pitäneet teosten muokkaamista vähemmän loukkaaviksi sensuurin muotona.[3][4]
Kokemuslukija Lyyra Virtasen mukaan kyse on asiantuntijanäkemyksestä, jonka pohjalta kirjailija päättää itse mitä muutoksia tekstiinsä tekee.[2] Jotkut asiantuntijat pitävät lapsille suunnattujen kirjojen muokkaamista sensitiivisemmäksi suotavampana kuin aikuisille suunnatun kirjallisuuden.[5]
Esimerkkejä kokemuslukemisesta
muokkaaMaailmalla kustantamot ovat poistaneet muun muassa Agatha Christien[6][7], Astrid Lindgrenin,[8] Roald Dahlin[9] ja Ian Flemingin[10] teosten uusista painoksista loukkaavaa kieltä.
Myös Suomessa on muokattu Lindgrenin kirjoja jälkikäteen. Peppi Pitkätossu -teoksista vaihdettiin esimerkiksi halventava "neekerikuningas" jo vuonna 2005 "alkuasukkaiden kuninkaaksi". Ruotsissa vuoden 2015 juhlapainokseen hahmon nimi vaihdettiin "Etelämeren kuninkaaksi".[8][5]
Suomessa runoilija Amanda Gormanin teos Kukkula jolle kiipeämme luetettiin kolmella kokemuslukijalla.[11] Kirjailija Tommi Kinnunen on kertonut käyttäneensä kokemuslukijaa sekä Ei kertonut katuvansa[12] että Lopotti-romaania varten.[5]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e f Leiwo, Ennaliina: ”Mä toivon, että se vois parantaa maailmaa” : Haastattelututkimus nuortenkirjallisuuden kokemuslukijoiden kirjallisuuskäsityksistä Suomessa. Turun yliopisto, 25.03.2024. doi:https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024041217191.
- ↑ a b Blogi: Kokemuslukija ei rajoita sananvapautta – Sateenkaarikynä ry sateenkaarikyna.eu. Viitattu 23.6.2024. (englanniksi)
- ↑ Pekka Pihlanto: Kokemuslukeminen ja sananvapaus - on kyse sensuurista Uusi Suomi Puheenvuoro. 24.3.2023. Viitattu 23.6.2024.
- ↑ Jarkko Tontti: Uustaistolainen woke-sensuuri tuli suomalaiseen kirjallisuuteen Verkkouutiset. 28.4.2023. Viitattu 23.6.2024.
- ↑ a b c Kirjat | Kun kirja kertoo vähemmistöstä, lukee kirjan nyt ennakkoon erityinen asiantuntija – sillä on väliä, kuka kertoo ja kenestä Helsingin Sanomat. 19.3.2023. Viitattu 23.6.2024.
- ↑ Rachel Hall: Agatha Christie novels reworked to remove potentially offensive language The Guardian. 26.3.2023. Viitattu 23.6.2024. (englanniksi)
- ↑ Hercule Poirot ja neiti Marple syyniin – dekkariklassikoista poistettiin loukkaavaa kieltä Ilta-Sanomat. 27.3.2023. Viitattu 23.6.2024.
- ↑ a b Elina Kervinen HS: "Neekerikuningas" jätettiin pois uudesta Peppi-kirjasta Ruotsissa Helsingin Sanomat. 14.2.2015. Viitattu 23.6.2024.
- ↑ Kirjallisuus | Kirjailija syyttää kustantamoa rakastetun lastenkirjan sensuroinnista – WSOY ottanee tarkasteluun myös suomennoksen Helsingin Sanomat. 20.2.2023. Viitattu 23.6.2024.
- ↑ Kirjallisuus | James Bond -kirjoja julkaistaan uudelleen: Rasistisia ja loukkaavaksi koettuja kohtia muokattu Helsingin Sanomat. 27.2.2023. Viitattu 23.6.2024.
- ↑ Kirjallisuus | Suomalaisrunoilija Laura Eklund Nhaga hullaantui täysin, kun hän näki mustan nuoren naisen puhuvan USA:n presidentin virkaanastujaisissa – Nyt hän pääsi suomentamaan kohuttua runoa Helsingin Sanomat. 25.5.2021. Viitattu 23.6.2024.
- ↑ Kokemuslukijapalvelu – Sateenkaarikynä ry sateenkaarikyna.eu. Viitattu 23.6.2024. (englanniksi)