Antirasismi

Antirasismi viittaa aatteisiin ja poliittisiin toimiin, jotka ovat rasismia vastaan. Oikeusministeriön Olen antirasisti -kampanjan mukaan antirasistiseksi määritellään työ, joka vähentää etnistä syrjintää, syrjivien käytäntöjen vaikutuksia ja kielteisiä ennakkoluuloja.[1]

YhdysvalloissaMuokkaa

Kriittinen rotuteoriaMuokkaa

 
Ibram X. Kendi on tehnyt antirasismi-käsitteen laajasti tunnetuksi.

Antirasismin käsite alkoi englanninkielisessä maailmassa yleistyä 1990-luvulla.[2] Antirasismin juuret ovat kriittisessä rotuteoriassa, joka alkoi nousta USA:ssa ilmiöksi 1970-luvulla. Itse sanan keksi Kimberlé Crenshaw[3]. Helen Pluckrose ja James A. Lindsay katsovat teoksessaan Cynical theories,[4] että teorian mukaan vain ”valkoiset” voivat olla rasisteja, sillä rasismi on ylivaltaa yhdistettynä ennakkoluuloihin. Siksi vain värillisillä ihmisillä on oikeus puhua rasismista, kun taas valkoisten tehtävä on kuunnella. Värisokeus ihonväriä kohtaan ei riitä, sillä kaikkien yhdenvertainen kohtelu on yhä rasismia ja yritystä kieltää ympärillä rehottava rasismi.[5]

Nykyisin "antirasismin" teoria on USA:ssa alkanut yhdistyä erityisesti Ibram X. Kendiin ja hänen kirjaansa How to be an Antiracist (2019), joka on ollut myyntimenestys myös USA:n ulkopuolella. Kendin mukaan kapitalismi on olennaisesti rasistinen järjestelmä ja rasismi kapitalistinen ajattelutapa. Vaihtoehtoja rotusyrjintään ovat joko rasismi tai antirasismi, mikä tarkoittaa aktiivista puuttumista rasismiin. Mikä tahansa rodullistettujen ryhmien epäsuhta on rasismia, esimerkiksi ryhmien väliset erot koulumenestyksessä.[6]

ArvosteluMuokkaa

Kendin näkemykset ovat herättäneet USA:ssa myös arvostelua.[6]The New York Timesin mustaihoinen kolumnisti John Mc Worther väittää, että afroamerikkalaisten huonon menestyksen taustalla ovat pääasiassa heidän omat haitalliset tapansa eikä rasismi. Worther kutsuu antirasismia suvaitsemattomaksi uskonnoksi, joka saarnaa pelastusta ja vainoaa toisinajattelijoita. Se tarjoaa voimakasta yhteenkuuluvuutta, missä eritaustaiset mustat voivat kokea kuuluvansa kiusattuun ja sorrettuun vähemmistöön. Mc Wortherin mielestä mustien identiteettiä ei pitäisi rakentaa uhriaseman varaan. Sellainen oikeuttaa ja vahvistaa valkoihoiseen väestöön kohdistuvia kielteisiä asenteita ja infantilisoi mustat ihmiset. Hän vastustaa myös vaatimustason alentamista, kun kyseessä ovat vähemmistöön kuuluvat ihmiset. McWorther väittää, että antirasismin ideologit ovat muun muassa pitäneet objektiivisuutta, aikatauluista kiinni pitämistä ja kirjallista kulttuuria valkoisuuteen kuuluvina ilmiöinä.[7]

Antirasistisen aktivismin käytännön toimet ovat jakaneet mielipiteitä Yhdysvalloissa. Sellainen oli esimerkiksi ratkaisu poistaa Kaliforniassa yliopistojen pääsyvaatimuksista akateemisia kykyjä mittaava testi, koska sitä pidettiin rasistisena.[6]

Journalisti Zaid Jilani kritisoi antirasisteja siitä, että "ainoa tarina, jonka he haluavat kuulla, on se, että valkoiset ovat roistoja ja vähemmistöt heidän uhrejaan. Sen sijaan on mahdoton puhua siitä, miksi murhat ovat nuorten mustien miesten suurin kuolinsyy".[7]

Muuan kritiikin aihe on ollut antirasismin menetelmiin kuuluva positiivinen syrjintä. Kriitikkojen mielestä ihmisiä tulee kohdella samanarvoisesti esimerkiksi ihonväristä huolimatta eikä suosia jotain ryhmää toisten kustannuksella.[6]

Antirasismi SuomessaMuokkaa

Oikeusministeriö ja yhdenvertaisuusvaltuutettu käynnistivät syyskuussa 2019 nuorille aikuisille suunnatun Olen antirasisti -kampanjan, jonka tarkoitus oli rohkaista ihmisiä toimimaan antirasistisesti omassa arjessaan ja kannustaa pohtimaan rasismin vaikutuksia laajemmin yhteiskunnassa. Kampanja "haastaa rakentamaan rasismista vapaata Suomea".[1][8] Antirasismia on myös se, että rakentaa työyhteisöstä monimuotoisen rekrytoimalla ihmisiä, joilla on erilainen alkuperä, ihonväri, kansalaisuus, kulttuuritausta, äidinkieli tai uskonto. Kampanja kannustaa lukemaan, kuuntelemaan, katsomaan ja kuluttamaan etniseen tai uskonnolliseen vähemmistöön tai alkuperäiskansaan kuuluvien luomaa kirjallisuutta, taidetta, musiikkia, elokuvia tai muuta tuotantoa, sillä näin rikastuttaa kulttuurin monimuotoisuutta. [9]

Itä-Suomen yliopisto on tarjonnut opinnoissaan 2021–2022 viiden opintopisteen kurssia Antirasismin perusteet. Opintojakso perehdyttää opiskelijat rasismiin, rodullistamiseen ja antirasismiin yhteiskuntatieteiden näkökulmasta. Opintojaksolla käsitellään rasismia, rotusortoa ja rodullistamalla tuotettua eriarvoisuutta. Opintojakson oppimateriaali yhtyy Kendin ajatuksiin siitä, että vaihtoehtoina ovat rasismi tai antirasismi ja vastakkain ovat myös ihmisryhmät, eivät pelkästään yksilöt. "Värisokeus" on oppimateriaalissa sen takia arvostelun kohteena. Valkoisuus on etuoikeus, jota etuoikeutetun on vaikea havaita.[10] Valkoisuus tarkoittaa myös sitä, että länsimaista kulttuuria pidetään muita korkeatasoisempana.[11] Oppimateriaalin mukaan rotuihin perustuvan rasismin paikan on ottanut "uusi" kulttuurinen rasismi, joka nosti ihmisryhmien välisiä valtasuhteita määrittäviksi tekijöiksi etnisyyden, kulttuurin ja uskonnon. Tähän kulttuuriseen rasismiin liittyy ajatus, että jotkut kulttuurit ovat toisia parempia.[10]

Taideyliopiston on mukana Oikeusministeriön Olen antirasisti -kampanjassa, sillä Taideyliopisto on sitoutunut antirasismiin.[12] Sen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa todetaan, että "Taideyliopisto on lähtökohtaisesti avoin kaikille. Tämä on inkluusion ydin. Inkluusiossa pyritään siihen, että kaikki voivat olla mukana ja osallistua ja ovat lähtökohtaisesti ryhmän jäseniä."[13] Periaate ei estä luomasta esimerkiksi ruskeita taitelijaryhmiä tai sitä, että vältetään työskentelyä valkoisten taiteilijoiden ja ammattilaisten kanssa.[14]

Keväällä 2022 Espoon kaupunki vaihtoi kaupunginvaltuutetuille tarjotun antirasistisen sitoumuksen nimen rasisminvastaiseksi sitoumukseksi koska kaupunginhallitus katsoi antirasismi -nimen olevan poliittisesti ideologinen. [15]

Elinkeinoelämän valtuuskunnan vuoden 2022 arvo- ja asennetutkimuksessa 50 prosenttia suomalaisista yhtyi antirasistiseen ajatukseen, että rasismia tulisi ehkäistä ohjaamalla ihmiset tunnistamaan yhteiskunnan rakenteisiin, tapoihin ja puheisiin sisältyvä rasismi. Toista mieltä oli kyselyyn vastanneista 28 prosenttia.[16]

Katso myösMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

LähteetMuokkaa

  • Pluckrose, Helen ja Lindsay, James: Cynical Theories: How Activist Scholarship Made Everything About Race, Gender, and Identity – and Why This Harms Everybody. Swift, 2020. ISBN 978-1-80-075004-3. (englanniksi)

ViitteetMuokkaa

  1. a b Oikeusministeriö: Olen Antirasisti -kampanja haastaa rakentamaan rasismista vapaata Suomea 13.9.2021. Oikeusministeriö. Viitattu 29.1.2022.
  2. Antiracism Google Ngram viewer. 2022.
  3. Wallace-Wells, Benjamin: How a Conservative Activist Invented the Conflict Over Critical Race Theory The New Yorker. 18.6.2021. Viitattu 27.1.2022. (englanniksi)
  4. Pluckrose & Lindsay, 2020, s. 111–122.
  5. Pluckrose ja Lindsay, 2020, s. 121.
  6. a b c d Savolainen, Jukka: Kendin joukoissa. Kanava, 2022, 53. vsk, nro 1, s. 47–49.
  7. a b Zaid Jilani: John McWhorter Argues That Antiracism Has Become a Religion of the Left The New York Times. 26.10.2021.
  8. Rasismista vapaata Suomea luodaan nyt (Oikeusministeriön ja yhdenvertaisuusvaltuutetun Olen Antirasisti -kampanja.) Yhdenvertaisuusvaltuutettu. Viitattu 13.12.2021.
  9. Arjen rasistiset teot Yhdenvertaisuus.fi. Oikeusministeriö. Viitattu 30.1.2022.
  10. a b MOOC: Antirasismin perusteet uef.fi. Viitattu 28.1.2022.
  11. Antirasistinen sanasto Yhdenvertaisuus.fi. Oikeusministeriö. Viitattu 30.1.2022.
  12. Väkevä, Lauri: Va­ra­reh­to­ri Lau­ri Vä­ke­vä: Tai­dey­li­opis­to sa­nou­tuu irti ra­sis­mis­ta 13.9.2021. Taideyliopisto. Viitattu 20.9.2022.
  13. TASA-ARVO- JA YH­DEN­VER­TAI­SUUS­SUUN­NI­TEL­MA 2021-2024 2021. Taideyliopisto. Viitattu 20.9.2022.
  14. Sofia Charifi & Bruno Zambrano: Unel­ma rus­keas­ta työ­ryh­mäs­tä 11.5.2021. Taideyliopisto. Viitattu 20.9.2022.
  15. Rasismin vastaisen ohjelman nimi muutettiin Espoossa poliittisen paineen vuoksi Helsingin Sanomat. 26.4.2022. Viitattu 8.6.2022.
  16. Metelinen, Sami: Olen suomalainen (PDF) (s. 14) 12.10.2022. Helsinki: Elinkeinoelämän valtuuskunta. Viitattu 4.11.2022.
Tämä yhteiskuntaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.