Avaa päävalikko

Suomen oikeusministeriö

Suomen oikeusministeriö
(Ohjattu sivulta Oikeusministeriö)

Oikeusministeriö (ruots. Justitieministeriet) (OM[1]) on yksi Suomen kahdestatoista valtioneuvoston alaisuudessa toimivasta ministeriöstä. Se kehittää säädöspolitiikkaa ja ohjaa hallinnonalaa. Oikeusministeriö vastaa Suomessa myös vaalien järjestämisestä.

Oikeusministeriö
Justitieministeriet (OM)
Oikeusministerion logo.svg
Ministeri(t)
– Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson
– Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist
Kansliapäällikkö Pekka Timonen
Budjetti 979 miljoonaa € (2019)
Työntekijöitä n. 270 (2018)
Osoite Eteläesplanadi 10
PL 25
00023 Valtioneuvosto
www.oikeusministerio.fi

Oikeusministeriön tehtävänä on ylläpitää ja kehittää oikeusjärjestystä ja oikeusturvaa sekä huolehtia demokratian rakenteista ja kansalaisten perusoikeuksista. Ministeriö vastaa keskeisimpien lakien valmistelusta, oikeuslaitoksen toimintakyvystä ja tuomioiden täytäntöönpanosta. Rikosseuraamuslaitos, joka vastaa vankilatuomioiden täytäntöönpanosta, toimii oikeusministeriön ohjauksessa. Tuomiovalta kuuluu riippumattomille tuomioistuimille.

Oikeusministeriön ja sen hallinnonalan toimintaa johtaa oikeusministeri. Ministeriä avustavat kansliapäällikkö sekä ministeriön johtoryhmä, johon kuuluvat ministeriön osastojen ja erillisyksiköiden johtajat. Nykyinen oikeusministeri on Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen kansanedustaja Anna-Maja Henriksson.

Oikeusministeriön osastot ovat hallinto- ja ohjausosasto (HOO), demokratia- ja julkisoikeusosasto (DJO), kriminaalipolitiikka- ja rikosoikeusosasto (KRO) sekä yksityisoikeus- ja oikeudenhoito-osasto (YOO) sekä osastoihin kuulumaton esikunta. Oikeusministeriön kansliapäällikkönä toimii Pekka Timonen.

Oikeusministeriön toimitilat sijaitsevat Helsingissä Eteläesplanadi 10:ssä. Ministeriön koulutusyksikkö ja koulutustilat ovat osoitteessa Snellmaninkatu 5 (Pihapaviljonki).

Oikeusministeriön historiaaMuokkaa

Oikeusministeriö perustettiin vuonna 1918 heti Suomen itsenäistyttyä. Sen edeltäjänä toimi vuodesta 1892 senaatin talousosaston oikeustoimituskunta. Vuonna 1919 oikeusministeriöön yhdistettiin painoasiain ylihallitus ja vuonna 1922 vankeinhoitohallitus sekä lainvalmistelukunta.

Suomen oikeudellisella elämällä on vuosisataiset perinteet. Lainkäyttö- ja tuomioistuinjärjestelmä sai alkunsa Ruotsin vallan aikana (1100-luvulta vuoteen 1809) ja kehittyi edelleen Suomen ollessa Venäjään liitetty autonominen suuriruhtinaskunta (1809–1917).

Osastot ja yksikötMuokkaa

Oikeusministeriön osastot ovat hallinto- ja ohjausosasto, demokratia- ja julkisoikeusosasto, kriminaalipolitiikka- ja rikosoikeusosasto sekä yksityisoikeus- ja oikeudenhoito-osasto sekä osastoihin kuulumaton esikunta.

EsikuntaMuokkaa

Esikunnassa on neljä yksikköä: johdon tuki, viestintä, EU- ja kansainväliset asiat sekä lainsäädännön kehittäminen ja laintarkastus. Tämän lisäksi esikuntaan kuuluvat kehitysjohtaja ja tarkastusjohtaja.

Esikunta vastaa ministeriön ylimmän johdon strategisen valmistelun kehittämisestä sekä valtioneuvoston lainvalmistelun kehittämisestä. Se koordinoi ministeriön kansainvälisiä ja EU-asioita, tutkimustoimintaa sekä ministeriön ja hallinnonalan viestintää. Esikunnalle kuuluvat myös laintarkastus sekä sisäisen tarkastuksen tehtävät.

Hallinto- ja ohjausosastoMuokkaa

Hallinto- ja ohjausosaston kolme yksikköä ovat: henkilöstö, ohjaus, tieto sekä erillisenä toimintona assistenttipalvelut.

Hallinto- ja ohjausosasto vastaa hallinnonalan toiminnan ja talouden suunnittelusta ja raportoinnista, yhtenäisestä tulosohjauksesta ja tietohallinnon kehittämisestä. Osasto vastaa myös ministeriön henkilöstöasioista ja ministeriölle kuuluvista hallinnonalan työnantajavelvoitteista. Lisäksi hallinnonalan tiedonhallintaa, tietoturvallisuutta ja tietosuojaa koskevat ministeriövastuut kuuluvat osastolle.

Demokratia- ja julkisoikeusosastoMuokkaa

Demokratia- ja julkisoikeusosastoon kuuluu neljä yksikköä: demokratia ja vaalit, EU-oikeus ja tietosuoja, itsehallinto ja yhdenvertaisuus sekä julkisoikeus.

Demokratia- ja julkisoikeusosasto vastaa perusoikeuspolitiikkaan liittyvistä tehtävistä, julkisoikeuden alan lainsäädännöstä sekä vaali- ja muiden osallistumisoikeuksien toteutumisesta. Osasto edistää yhdenvertaisuutta, hyviä etnisiä suhteita ja kielellisten oikeuksien toteutumista sekä koordinoi saamelaisasioita.

Osasto vastaa valtiosääntöoikeuteen, hallinto-oikeuteen, hallintolainkäyttöön, tietosuojaan ja julkisuuteen liittyvistä lainvalmistelutehtävistä. Osastolle kuuluvat Ahvenanmaan asiat sekä eurooppaoikeudelliset asiantuntijatehtävät.

Osastolle kuuluu Tietosuojavaltuutetun toimiston, Lapsiasiavaltuutetun toimiston, Tasa-arvovaltuutetun toimiston ja Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston tulosohjaus.

Kriminaalipolitiikka- ja rikosoikeusosastoMuokkaa

Kriminaalipolitiikka- ja rikosoikeusosaston kolme yksikköä ovat: rikoksentorjunta ja seuraamukset, rikosoikeus sekä rikosprosessi.

Kriminaalipolitiikka- ja rikosoikeusosasto vastaa kriminaalipolitiikan, rikosseuraamusjärjestelmän ja rikoksentorjunnan suunnittelusta ja kehittämisestä. Osaston tehtävänä on rikosoikeuden ja rikosprosessioikeuden lainvalmistelu. Sille kuuluvat rikoksen uhrin asemaa ja korruption vastaista toimintaa koskevat asiat.

Osastolle kuuluu Rikosseuraamuslaitoksen, syyttäjälaitoksen sekä Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä toimivan Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin tulosohjaustehtäviä. Myös armahduksia koskevat anomukset ovat osaston asioita.

Yksityisoikeus- ja oikeudenhoito-osastoMuokkaa

Yksityisoikeus- ja oikeudenhoito-osastolla on viisi yksikköä: kansainvälinen oikeusapu, oikeusturvapalvelut, siviilioikeus, tuomioistuinasiat sekä yksityisoikeus ja maksukyvyttömyys.

Yksityisoikeus- ja oikeudenhoito-osasto vastaa yksityisoikeutta, riita-ja hakemusasioiden oikeudenkäyntimenettelyä sekä maksukyvyttömyysoikeutta koskevasta lainvalmistelusta.

Osastolle kuuluu tuomioistuinten, Valtakunnanvoudinviraston, oikeusapu- ja edunvalvontapiirien, konkurssiasiamiehen toimiston ja kuluttajariitalautakunnan tulosohjaus sekä kansainvälisen oikeusavun viranomaistehtäviä. Lisäksi osasto käsittelee muun muassa tuomarinimityksiä ja nimilautakuntaan liittyviä asioita.

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Lyhenneluettelo 25.4.2013. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 31.5.2013.

Aiheesta muuallaMuokkaa