Avaa päävalikko

Umpieritysjärjestelmä

(Ohjattu sivulta Umpirauhanen)
Tärkeimmät umpirauhaset.
Mies vasemmalla, nainen oikealla. 1. Käpyrauhanen 2. Aivolisäke
3.
Kilpirauhanen 4. Kateenkorva
5.
Lisämunuaisen kuorikerros 6. Haima
7.
Munasarja 8. Kives

Umpirauhaset (lat. glandula endocrina, glandula sine ductu) muodostavat umpieritysjärjestelmän (sisäeritysjärjestelmä), jossa tiehyettömät umpirauhaset erittävät kemiallisia välittäjäaineita, hormoneita, jotka kiertävät verenkierrossa ja vaikuttavat toisiin elimiin. Hormonit toimivat viestinviejinä ja leviävät verenkierron välityksellä elimistön eri osissa oleviin soluihin, jotka tulkitsevat hormonien välittämät viestit ja toimivat niiden mukaan. Umpieritysjärjestelmään eivät kuulu avorauhaset eli eksokriiniset rauhaset (glandula exocrina), kuten sylkirauhaset, hikirauhaset tai ruuansulatuskanavassa olevat rauhaset.

Lääketieteen aluetta, joka käsittelee umpierityssairauksia, kutsutaan endokrinologiaksi, joka on osa sisätautioppia.

FysiologiaaMuokkaa

Umpieritysjärjestelmä yhdistää aivot hormonien avulla elimiin, jotka säätelevät aineenvaihduntaa, kasvua ja kehittymistä sekä lisääntymistä.

Eräiden steroidirakenteisten hormonien signaalin välitykseen solun sisälle liittyy ligandin aktivoimia tumahormonireseptoriproteiineja, jotka sitoutuessaan tiettyihin DNA-sekvensseihin toimivat transkription päälle-pois -kytkiminä tuman sisällä. Nämä kytkimet säätelevät ihon, luiden sekä aivojen käyttäytymistä säätelevien keskusten kehittymistä ja erikoistumista. Ne säätelevät jatkuvasti myös sukurauhasten säätelyä.

Umpieritysjärjestelmä säätelee hormonejaan negatiivisen palautteen kautta, eli korkea pitoisuus vähentää tuotantoa. Immuunijärjestelmä ja muut tekijät osallistuvat myös hormonitasapainon säätelyyn.

Umpirauhaset ja niiden erittämät hormonitMuokkaa

Kumpikin sukupuoliMuokkaa

Vain miehilläMuokkaa

Vain naisillaMuokkaa

Umpirauhasten merkitys sairauksissaMuokkaa

Umpieritysjärjestelmän sairaudet, kuten diabetes mellitus ja kilpirauhasen sairaudet, ovat yleisiä.

Endokrinopatia eli umpieritysjärjestelmän toiminnan häiriö voi aiheutua missä tahansa umpirauhasessa. Vajaatoiminta voi olla seurausta reservien loppumisesta, erityksen vähyydestä, rauhasen kehityshäiriöstä, surkastumisesta tai tuhoutumisesta. Liikatoimintaa voi aiheuttaa liiallinen eritys, estovaikutuksen katoaminen eritykseen, kasvain tai hyperplasia eli solumäärän lisääntyminen.

Endokrinopatiat luokitellaan ensisijaisiin (primääreihin), toissijaisiin (sekundäärisiin) ja kolmassijaisiin (tertiäärisiin).

Ensisijainen endokrinopatia tarkoittaa kohde-elimen toiminnanhäiriötä ja siihen yleensä liittyy hormonien puutteellista tai liiallista eritystä. Toissijainen häiriö on jossain muualla, kuten aivolisäkkeessä, jolloin sen tuottamat hormonipitoisuudet ovat liian matalia tai korkeita. Kolmassijainen häiriö liittyy hypotalamuksen toimintaan ja sen vapauttajahormoneihin.

Diffuusi umpieritysjärjestelmäMuokkaa

Elimet eivät ole ainoita, jotka erittävät hormoneja elimistöön. On olemassa erityisiä soluja, jotka erittävät hormoneja itsenäisesti. Näitä kutsutaan diffuusiksi eli hajanaiseksi umpieritysjärjestelmäksi, johon kuuluvat sydänlihassolut ja vatsan sekä suoliston epiteelisolut. Jos hormoneilla tarkoitettaisiin kaikkia kemiallisia eritteitä, jokainen elimistön solu olisi osa umpieritysjärjestelmää.

Katso myösMuokkaa