Avaa päävalikko

Estrogeenit

(Ohjattu sivulta Estrogeeni)
Estradioli

Estrogeeni eli naishormoni on yleisnimitys estradiolille (E2) eli 17β-estradiolille, estronille (E1), estriolille (E3) ja sellaisille synteettisille tai puolisynteettisille yhdisteille, joiden rakenne on lähellä luonnollisten estrogeenien rakennetta[1]. Estrogeenejä esiintyy molemmilla sukupuolilla ja ihmisen lisäksi kaikilla selkärankaisilla ja joillain hyönteisillä.

Estrogeenit muodostuvat mieshormoneihin lukeutuvasta testosteronista. Estrogeenit säätelevät naisilla muun muassa kohdun ja limakalvojen toimintaa. Estradioli aiheuttaa lisäksi poikien aivojen maskulinisaation[2]. Rasvakudos tuottaa testosteronista aromataasientsyymin avulla estronia, joka suojaa muun muassa luustoa[3].

Testosteronista muodostuva estradioli on hedelmällisessä iässä olevan naisen tärkein estrogeeni. Vaihdevuosien jälkeen estradiolin pitoisuus on pieni ja silloin tärkein estrogeeni on rasvakudoksessa muodostuva estroni.[4] [5] Istukan tuottamaa estriolia esiintyy elimistössä etenkin raskauden aikana[6].

Hormonikorvaukseen käytetyissä lääkkeissä käytetään luonnollisia estrogeeneja, jotka saattavat olla eläinperäisiä.[1]. Ehkäisypillereissä käytetään sen sijaan yleensä puolisynteettistä etinyyliestradiolia (EE2), jonka biologinen aktiivisuus on luonnon estradiolia voimakkaampi. Puolisynteettiset estrogeenit on valmistettu luonnollisesta estrogeenista tekemällä vähäinen muutos molekyylin kemialliseen rakenteeseen.[7][8]. Ehkäisypillereiden käyttäminen saa aikaan elimistön oman estradiolintuotannon lakkaamisen[9]. Toisin kuin estradioli, etinyyliestradioli ei hajoa jätevedenpuhdistamoilla, minkä johdosta sitä kulkeutuu luonnonvesiin. Tutkijoiden mukaan luonnonvesiin kulkeutunut etinyyliestradioli voi tehdä uroskaloista naaraskaloja jo niinkin alhaisella pitoisuudella kuin yksi tuhatmiljoonasosa ja puolet Iso-Britannian laaksojokien uroskaloista oli muuttunut naaraiksi vuonna 2016[10].

Luonnolliset ja puolisynteettiset estrogeenit ovat steroideja. Täysin synteettiset estrogeenit ovat fenoleja tai konjugoituja fenoleja, joilla ei ole steroidirakennetta. Synteettinen dietyylistilbestroli (DES) kehitettiin 1930-luvulla ehkäisemään naisten keskenmenoja. Ainetta käytettiin runsaasti neljän vuosikymmenen ajan, kunnes sen vakavat haittavaikutukset huomattiin. Raskauden aikana tapahtuva dietyylistilbestrolin käyttö saattaa aiheuttaa jälkeläisissä sukuelinten epämuodostumia, syöpää ja lisääntymishäiriöitä[11] [12].

Luettelo estrogeeneistäMuokkaa

EritysMuokkaa

Estrogeenit ovat sukupuolisteroideja. Elimistö muodostaa estradiolia testosteronista ja estriolia androstenedionista. Testosteronia ja androstenedionia muodostuu monivaiheisen reaktioketjun kautta kolesterolista. Estriolia muodostuu maksassa estronista ja estradiolista.[4]

Estrogeenejä muodostuu munasarjoissa[13] sekä jonkin verran lisämunuaisissa ja rasvakudoksessa. Nämä elimet tuottavat estrogeenejä eniten noin 13–50 vuoden iän välissä, mutta vähäistä estrogeenien tuotantoa on muinakin ikäkausina. Kuukautisten pysyvän loppumisen jälkeen suurin osa naisen verenkierrossa olevasta estrogeenista on estronia, joka syntyy lihas- ja rasvakudoksessa, maksassa, munuaisessa ja hypotalamuksessa.[14].

Hedelmällisessä iässä olevan naisen elimistön estradiolipitoisuus vaihtelee luontaisesti kuukautiskierron mukaan. Kierron alussa pitoisuus on matala, huippupitoisuus on follikulaarivaiheen lopussa ja pitoisuus laskee ovulaation jälkeen[5]. Estrogeenin määrä vähenee heti synnytyksen jälkeen ja vaihdevuosien aikana. Estradiolitason laskun on päätelty olevan kytköksissä mielialanheilahteluihin: moni nainen on ärtyisä, itkuinen tai muuten apea ennen kuukautisia. Samanlaisia oireita saattaa esiintyä vaihdevuosien alkaessa ja synnytyksen jälkeen (synnytyksen jälkeinen masennus tai "baby blues").

Puberteetti ja estrogeenitMuokkaa

Estrogeenituotannon alkaminen murrosiässä aiheuttaa tytöille valkovuodon, kuukautiskierron ja naisellisten muotojen kehittymisen. Estrogeeni on tärkein maitorauhasen tiehyitä kasvattava hormoni, eli se aiheuttaa rintojen kasvua yhdessä muiden hormonien kanssa.[15] Estrogeeni aiheuttaa murrosiässä myös kohdun kasvua ja emättimen limakalvon muutoksia.[15]

Häpykarvoituksen kasvamisen ja seksuaalisen mielenkiinnon heräämisen aiheuttavat tytölle naishormonien lisäksi mieshormonit eli androgeenit, joita naisen elimistö tuottaa kymmenen kertaa miehen elimistöä vähemmän. Estrogeeneillä on myös arveltu olevan osansa luulevyjen luutumisessa ja pituuskasvun päättymisessä. Esimerkiksi jos kasvuikäinen lapsi saisi jostakin ulkopuolista estrogeenia suuren annoksen ja usein, aiheuttaisi se luulevyjen nopean luutumisen ja kasvun ennenaikaisen päättymisen. Jos lapsi joutuu käyttämään estrogeenihormonivalmisteita esimerkiksi viivästyneen puberteetin hoitoon, tulisikin olla tarkkana estrogeenien annostelussa. Aikainen puberteetti yleensä hieman laskee tyttöjen kasvuennustetta aikaisen estrogeenituotannon lisääntymisen takia.

Estrogeeniä matkivaa bisfenoli A:ta voi erittyä muovisista juomapulloista.

Esimerkiksi soijan kasviestrogeenit eivät vaikuta miehiin naishormonien tavoin.[16]

Elintapojen vaikutus elimistön estrogeenipitoisuuteenMuokkaa

Alkoholin käyttäminen lisää naisen elimistön etrogeenipitoisuutta riippumatta siitä, onko kyse elimistön itse tuottamista estrogeeneistä vai ehkäisypillereissä käytetystä puolisynteettisestä etinyyliestradiolista[17].

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b Ylikorkala, Olavi ja Kauppila, Antti: Naistentaudit ja synnytykset, s. 157. 4., uudistettu painos. Duodecim, 2004. ISBN 978-951-656-165-6.
  2. Susanne Björkholm. Väärässä ruumiissa. Helsingin Sanomat 5.5.2009, D2
  3. Lääkäri Pippa Laukka kertoi tv-ohjelmassa, että light-limujen juominen voi vaikuttaa erektioon – Kysyimme urologilta, onko väite totta. Helsingin sanomat 23.10.2018. https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000005874058.html
  4. a b Boron, Walter F. ja Boulpaep, Emile L.: Medical Physiology, s. 1153–1154. Updated edition. Elsevier Saunders, 2005. ISBN 978-1-4160-2328-9. (englanniksi)
  5. a b Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tutkimusohjekirja. http://www.huslab.fi/ohjekirja/1366.html
  6. http://Duodecim-terveyskirjasto. www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ltt00773
  7. Hormonaalisen ehkäisyn mekanismit. http://www.tohtori.fi/?page=1750363
  8. Gonadotropiinit ja sukupuolihormonit ja niiden vastavaikuttajat. http://www.medicina.fi/fato/43.pdf
  9. Hormonaalisen ehkäisyn mekanismit. http://www.tohtori.fi/?page=1750363
  10. Fertility Timebomb In Drinking Water Flagged More Than A Decade Ago Is Exploding. 26.10.2016.http://www.ikonlondonmagazine.com/hormones-in-water
  11. Gonadotropiinit ja sukupuolihormonit ja niiden vastavaikuttajat. http://www.medicina.fi/fato/43.pdf
  12. Hormonaalisia haitta-aineita koskeva yhteisön strategia aineet, joiden epäillään vaikuttavan ihmisten ja luonnonvaraisten eläinten hormonijärjestelmien toimintaan. KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE. KOM(1999)706
  13. http://yle.fi/akuutti/arkisto2002/140502.html
  14. Eeva-Marja Rutanen ja Olavi Ylikorkala 2004: Vaihdevuosien hormonihoito. Kapseli 33. http://web.archive.org/web/20090617090703/http://www.nam.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/laakelaitos/embeds/kapseli_kapseli_33.pdf
  15. a b Boron, Walter F. ja Boulpaep, Emile L.: Medical Physiology, s. 1120–1121. Updated edition. Elsevier Saunders, 2005. ISBN 978-1-4160-2328-9. (englanniksi)
  16. Hyvä hormonitoiminta pitää pirteänä ja seksuaalisesti halukkaana, Helsingin Sanomat 6.8.2015.
  17. THE EFFECTS OF MODERATE ALCOHOL CONSUMPTION ON FEMALE HORMONE LEVELS AND REPRODUCTIVE FUNCTION. Jan Gill. http://alcalc.oxfordjournals.org/content/35/5/417