Tyroksiini

hormoni, joka säätelee aineenvaihduntaa

Tyroksiini eli levotyroksiini tai tetrajodityroniini tai T4-hormoni[1] on elimistön tuottama inaktiivinen kilpirauhashormoni, jota erittyy koko eliniän. Maksa, munuainen, aivot ja monet muut elimistön kudokset muuntavat tyroksiinia aineenvaihduntaa sääteleväksi aktiiviseksi kilpirauhashormoniksi eli trijodityroniiniksi (T3-hormoni).

Tyroksiini
(S)-Thyroxine Structural Formulae V2.svg
Tunnisteet
CAS-numero 7488-70-2
IUPAC-nimi O-(4-hydroxy-3,5-diiodophenyl)-3,5-diiodo-
SMILES O=C(O)C(N)Cc1cc(c(Oc2cc(c(c(c2)I)O)I)c(c1)I)I
Ominaisuudet
Kemiallinen kaava C15H11I4NO4

Tyroksiinin puoliintumisaika on 5-7 vuorokautta[2].

Tyroksiinin muodostuminen elimistössäMuokkaa

Tyroksiinia eli tetrajodityroniinia (T4) muodostuu kilpirauhasessa, joka sijaitsee kaulan etukeskiosassa kurkunpään alapuolella. Sen tärkein tehtävä on aineenvaihduntaa säätelevien hormonien valmistaminen. Tyroksiinin ohella syntyy myös trijodityroniinia (T3), joka on aktiivinen kilpirauhashormoni. Tyroksiini on inaktiivinen hormoni eli se muuttuu suurimmaksi osaksi kudoksissa trijodityroniiniksi.

Tyroksiinin muodostumisessa tarvitaan erityisesti tyrosiinia ja jodia. Tyrosiini on aminohappo, jota tarvitaan myös mm. dopamiinin valmistuksessa. Jodi on hivenaine, jota myös lisätään ruokasuolaan struuman estämiseksi.

Aivolisäkkeen erittämä tyreotropiini eli TSH (Thyroid-Stimulating Hormone) kiihdyttää kilpirauhasen toimintaa. Näin elimistö pystyy säätelemään energian tuotantoa tarpeen mukaan.

Tyroksiini ja trijodityroniiniMuokkaa

levoYleensä kilpirauhashormoneista tyroksiini tunnetaan paremmin, vaikka se on inaktiivinen hormoni ja sen suora vaikutus aineenvaihduntaan on vähäinen. Kuitenkin vapaan tyroksiinin mittaaminen verestä kuvastaa selkeämmin kilpirauhasen toimintaa, ja toisaalta kilpirauhasen vajaatoiminnassa puuttuvat hormonit korvataan tyroksiinilla.

Trijodityroniini eli T3 on aktiivinen kilpirauhashormoni. Se käynnistää mitokondriossa prosessin, jossa glukoosi muuntuu ATP:ksi eli adenosiinitrifosfaatiksi. ATP on energiaa sisältävä yhdiste, jota elimistö käyttää energian lähteenä. Tyroksiini puolestaan dejodittuu dejodinaasientsyymin avulla trijodityroniiniksi elimistön tarpeen mukaan. Näin ollen tyroksiinilla on keskeinen rooli elimistön energian tuotannossa.

Tyroksiinissa (T4) on neljä jodiatomia, trijodityroniinissa (T3) kolme. Dejodittuminen viittaa siihen, että tyroksiinimolekyylistä poistuu yksi jodiatomi. Tässä reaktiossa tarvitaan seleeniä.

Tyroksiinin vaikutukset elimistössäMuokkaa

Tyroksiini nopeuttaa elimistön perusaineenvaihduntaa. Ilman sitä proteiinisynteesi ja entsymaattiset reaktiot eivät toimisi eivätkä mitokondriot tuottaisi energiaa. Tyroksiini muun muassa kiihdyttää rasvojen palamista mitokondrion beetaoksidaatiossa. Tyroksiini lisää ravintoaineiden imeytymistä suolistossa. Tyroksiini herkistää katekoliamiineille, kuten adrenaliinille.

T4V-veriarvoMuokkaa

T4-V-arvo tarkoittaa veren vapaan tyroksiinin määrää. Suositus on 9–19 pmol/l. Suurin osa veren tyroksiinista on kantajavalkuaisaineeseen sitoutuneena. Vain se pieni osa, joka on vapaana, voi hoitaa hormonin tehtäviä. T4V-arvon ja TSH-arvon mittauksilla seurataan kilpirauhasen toimintaa.[3]

LähteetMuokkaa

  1. PubChem: Levothyroxine pubchem.ncbi.nlm.nih.gov. Viitattu 14.5.2022. (englanniksi)
  2. Thyroid Hormone Toxicity: Practice Essentials, Pathophysiology, Epidemiology. Medscape 29.4.2022, 29.4.2022. Artikkelin verkkoversio.
  3. Seija Eskelinen: Tyroksiini, vapaa (P-T4-V) Terveyskirjasto. 1.7.2016. Duodecim.

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tyroksiini.