Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)

↑	Arkisto	Lisää uusi aihe	Sekalaista

Neuvonta

Sekalaista

Käytännöt

Kielenhuolto

Tekniikka

Tekijänoikeudet

Uutiset

Kysy vapaasti

n · k ·

Tervetuloa kahvihuoneeseen Sekalaista!

Sekalaista-kahvihuoneessa keskustellaan kaikesta Wikipediaan liittyvästä, joka ei sovi muihin kahvihuoneen osastoihin. Keskustelut, joihin ei ole tullut kommentteja 21 vuorokauteen, arkistoidaan automaattisesti.
Vanhat keskustelut löytyvät arkistosta.

Elokuvien lajityyppiluokittelu

Kyselin syyskuussa sivulla Keskustelu luokasta:Elokuvat lajityypeittäin, mitä mieltä ollaan hyvin hienojakoisista luokista tyyliin Luokka:Suomalaiset romanttiset draamakomediaelokuvat. Onko täällä mielipiteitä? Yksi innokas IP-muokkaaja puskee elokuvien luokittelua tähän suuntaan, mutta huolenani on, että into loppuu ennen projektin valmistumista ja tuloksena on sekasotku, jota kukaan ei sitten ylläpidä. (Luokitteluohjeessa mainitaan huonona esimerkkinä luokka Suomalaiset keskikokoiset ajokoirarodut, ja mielestäni elokuvien luokittelutarkkuus alkaa liipata läheltä tätä esimerkkiä.) --Silvonen (keskustelu) 25. lokakuuta 2020 kello 13.53 (EET)

Juu. Nuo on valtavia urakoita. Itse yritin jatkaa jonkun hylkäämää elokuvat vuosittain ja maittain urakkaa ja urakka on vieläkin pahasti kesken. Samoin joku aloitti ja hylkäsi urakan urheiluseurojen luokittelusta perustamisvuoden mukaan, mikä on työllistänyt ainakin minua sen jälkeen ihan liikaa. Fiksua olisi mielestäni luokitella hieman epätarkempiin luokkiin, mutta sekään ei ole hyvä, jos elokuvat on yhdessä isossa satojen artikkelien ryhmässä tai että luokittelu on hyvin hajanaisesti toteutettua, joten periaatteessa ip tekee arvostettavaa työtä.--MAQuire (keskustelu) 25. lokakuuta 2020 kello 14.12 (EET)

En kannata kolmen tai neljän kuvaavan termin kombinaatioluokkia, koska niissä luokkien määrät kasvaa ihan hillittömiksi ja luokissa on yleensä aika vähän sivuja. Ennemmin kannattaisi käydä kirjaamassa tiedot wikidataan tai sitten tehdä useampia luokkia kuten Luokka:Suomalaiset romanttiset komediat ja Luokka:Suomalaiset draamaelokuvat. Oma fiilis on, että noita pikkutarkkoja luokituksia tehdään, koska ei ole mitään näkyvä tapaa saada listatuksi useamman luokan kombinaatioita muuten. Olisi ihan mielenkiintoista nähdä, että vaikuttaisiko se johonkin jos sivun lopussa olisi vaikka luokkien tapainen Linkitetty data -boksi jossa olisi suorat hakulinkit vaikka https://query.wikidata.org:iin listaisi artikeleita mallineessa määritellyn ehdon mukaan. --Zache (keskustelu) 25. lokakuuta 2020 kello 14.51 (EET)

Minusta on ongelmallista, jos artikkelit siirretään hyvin pieniin alaluokkiin. Sen jälkeen niitä ei enää pysty löytämään luokkasivuilta. Ei kai luokituksen tarkoitus ole olla mahdollisimman tarkka, vaan sen tärkeimpiä tarkoituksia on tarjota lukijalle keino selailla samantyyppisiä artikkeleita. Luokittelun pitäisi myös riippua aihepiiristä. Kirjallisuuden kohdalla järkevintä olisi luokitella teokset kielittäin eikä maittain, etenkin runous. Presidentit ja urheilijat sen sijaan on hyvä luokitella maittain. Elokuvat ovat siltä väliltä, sillä ne ovat yhdenkielisiä mutta samalla myös tehty yleensä yhden maan näkökulmasta. Mutta mekaanista luokittelua olisi syytä välttää. --Savir (keskustelu) 25. lokakuuta 2020 kello 15.03 (EET)

Ainakin eilen ja tänään paloittelu on jatkunut. Onko paloittelijalle ilmoitettu keskustelusta? Ainakaan ei keskustelusivulla.--MAQuire (keskustelu) 30. lokakuuta 2020 kello 21.03 (EET)

Ilmoitin aiemmasta keskusteluyrityksestä sivulla Keskustelu käyttäjästä:178.71.162.107, mutten saanut aikaan mitään reaktiota (ellei IP-osoitteen vaihtuminen sitten ollut reaktio). --Silvonen (keskustelu) 30. lokakuuta 2020 kello 21.16 (EET)

Juu. Taitaa olla useampi ip käytössä: Toiminnot:Muokkaukset/178.71.162.78.--MAQuire (keskustelu) 30. lokakuuta 2020 kello 21.26 (EET)

Mielestäni tuollainen luokittelu on tarpeetonta. Elonetistä näkee, mihin luokkaan asiantuntijat ovat elokuvan sijoittaneet. "Romanttiset draamaelokuvat" olisi hyvä poistaa. Useimmissa draamaelokuvissa on romanttisia elementtejä, joten luokka on jotensakin epämääräinen - kuinka paljon romantiikkaa on oltava, että draamaelokuva on erityisen romanttinen? Kyseisessä luokassa näkyy olevan vuoden 2001 Joki-elokuva, joka on episodielokuva, eikä mitenkään romanttinen. Luokkiin todellakin kertyy kovin vähän elokuvia, kuten edellä on jo mainittu, jos luokat ovat tyyppiä "romanttiset kauhumusikaaliepisodielokuvat". Em. Joki sopisi luokkiin episodielokuvat ja draamaelokuvat. Jotain rotia liian pikkutarkkaan luokitteluun on saatava, semminkin kun luokittelun taustalla ei näytä olevan juurikaan asiaan perehtyneisyyttä, asiantuntemuksesta puhumattakaan. -- Drefer (keskustelu) 4. marraskuuta 2020 kello 10.50 (EET)

esimerkkikuva sivun lopussa olevasta "Linkitetty data" -navigointimallineesta.

Tein esimerkin siitä millainen sivun lopussa oleva linkitetty data -malline voisi olla. Kuvassa olevassa navigointimallineessa on siis ominaisuus jolla voi yhdistää useita hakuparametreja. Toimiakseen haku vaatii javascriptiä, niin lisäsin pienoisohjelmiin "linkitetty data" -pienoisohjelman jolla tuota voi kokeilla. Scripti on pienoisohjelmalistan viimeisenä.

• käyttäjä:Zache/Ariel (esimerkkisivu)
• Malline:Linkitetty data
• Järjestelmäviesti:Gadget-linkeddata.css ja Järjestelmäviesti:Gadget-linkeddata.js

--Zache (keskustelu) 4. marraskuuta 2020 kello 16.01 (EET)

Ja jos ei ole vastustusta, niin voisin pistää tuon mallineen ensin esim 10 artikkeliin näytille + pienoisohjelman päälle vakiona, niin sitä voisi kommentoida. --Zache (keskustelu) 4. marraskuuta 2020 kello 19.02 (EET)

Pistin nyt tuon pienoisohjelman käyttöön ja navigointilaatikon esimerkkiartikkeleihin. Navigointilaatikko siis löytyy sivun alareunasta otsikolla "Linkitetty data".

• Ariel (elokuva)
• Sukellusvene U-96
• Käpy selän alla
• Zorron naamio
• Dogville
• Star Wreck: In the Pirkinning
• Hei, me lennetään!
• Kadonnut maailma – Jurassic Park
• Speed – Kuoleman kyydissä
• Esa ja Vesa – auringonlaskun ratsastajat

--Zache (keskustelu) 5. marraskuuta 2020 kello 21.19 (EET)

Mielenkiintoinen idea ja mielestäni erittäin käyttökelpoinen. Muutama mielipide käyttöliittymästä ja sen käytettävyydestä. Uskon tosin, että olet miettinyt näitä kaikki itsekin ja monet liittyvät vain siihen, että tämä on mvp, kuten tässä vaiheessa kuuluukin olla. Tosin tykkään itse termistä minimum lovable product. Laitan silti kaiken mitä mieleen tulee, koska ikinä ei voi olla varma. Lista kuulostaa pitkältä, mutta idea on mielestäni niin hyvä, että halusin vähän paneutua siihen. Kommentoin sivua Ariel. Nämä ovat siis mielipiteitä.

1. Pitäisi taittua samaan leveyteen kuin muut mallineet - tämä johtuu tietysti siitä, että on mvp. Käyttäisin force-katkaisua. Voisiko yhdellä rivillä olevien linkkien määrän force-katkaista neljään? Jos tietueita on enemmän perään voisi lisätä katso kaikki tai Lisää -linkin, joka avaisi loput? Esim näyttelijät rivillä vain Pellonpää-Pajala-Haavisto-Pajala-Lisää. Se auttaisi pitämään ylipitkät listat siistinä. Avatunkin listan pitäisi wrapata ruudun leveyteen.
2. Voisiko sana haku olla mallineen otsikossa? Esimerkiksi: Linkitetty data: Ariel (Q658627) (Hakuohje)
3. Edellisessä tulisi samalla paikka sille, missä linkki ohjeeseen olisi, koska sellainen pitää olla. Voisin jopa jättää datanumeron näkyvistä mallineen headerissa, koska se ei ole peruskäyttäjälle oleellisin tieto ja laittaisin tilalle linkin ohjeeseen pienellä. Silloin olisi Linkitetty data: Ariel (Hakuohje). Vaihtoehtoisesti linkki hakuohjeeseen voisi olla mallineen vikalla rivillä. Katso toiseksi viimeinen bulletti.
4. Jättäisin kategoriaheadereista linkit pois, joten mikään vasemmassa kolumnissa ei olisi linkki. Kaiken voisi selittää ohjesivulla.
5. Samalla tavalla jättäisin pois sisällöstä kaikki linkit, jotka eivät vie leffasisältöön. Eli ei linkkiä Suomi ellei se vie suomalaiseen elokuvaan luokkana tai suomalainen elokuva -sivulle. Luokkaa kokeilisin ensin. Se, että linkki meni sivulle Suomi hämäsi.
6. Tarkan päivämäärän jättäisin pois, vuosi riittää. Kokeilisin ehkä vuosikymmentä. Silloin nykyinen rivi julkaisupäivä | 21. lokakuuta 1988 olisi julkaistu | 1988 | 80-luku. Kysymys kuuluukin, olisivatko nämä linkkejä ja jos vastaus on kyllä niin minne? Kaikkiin 1988 julkaistuihin elokuviin? Ehkä ei.
7. Poistaisin oikealta kaikki muut ohjeet. Haku-riville alimmaksi oikealle laittaisin: Haku löytää elokuvat, jotka täyttävät kaikki valitsemasi ehdot. Ei tietenkään kursiivia. Hakuohje voisi olla myös tässä: Haku löytää elokuvat, jotka täyttävät kaikki valitsemasi ehdot (ohje)
8. Hakutulos defaulttina järjestettynä vuosiluvun mukaan. Vaihtaisin kolumnien julkaistu ja Wikidata paikkaa.

-- Rakkaus-muki-2 (keskustelu) 6. marraskuuta 2020 kello 19.55 (EET)

@Rakkaus-muki-2: Kiitos palautteesta. Numeroin ehdotukset jotta niihin on helpompi vastata kohta kohdalta

1. Ehkä. Tässä haasteenaon se, että nykyisellään ei ole keinoa päätellä mitkä arvot on "tärkeimpiä" jolloin näkyvillä olisi esimerkiksi neljä ensimmäistä aakkosjärjestyksessä. Tällöin mielekkäämpää on näyttää suoraan kaikki.
2. Voisi, kokeilen hakusanan lisäämistä navigaatiolaatikon otsikkoon. Pistin nyt ensin hakuohje-linkin avatun boksin loppuun kohdan #7 ehdotuksen mukaisesti
3. Navigointilaatikossa pitäisi olla jotenkin kerrottuna mistä siinä olevat tiedot tulevat ja miten niitä pääsee muokkaamaan. Tässä teksti "Linkitetty data" ja Q-numero indikoivat lukijalle sitä, että laatikossa oleva sisältö on jostain muualta kuin artikkelisivulta suoraan tulevaa. Ilman Q-numeroa tätä on vaikeampi päätellä.
4. Osin sama kuin #3. Kokeilin sivulla Malline:Linkitetty_data/taideteos vertailun vuoksi sitä miten kategoriaheaderin linkit toimivat jos ne osoittaisivat suoraan wikidata-kohteen ominaisuuteen johon tiedot on kirjattu.
5. Linkin jättäminen pois on helppoa (ks. diff), mutta sen päätteleminen mihin pitäisi linkittää on tapauskohtaisesti. Lisäksi itse pitäisi systeemin mahdollisimman yksinkertaisena sen suhteen, että Wikidataan tallennetut arvot ja Wikipediassa näkyvät arvot käyttäytyvät samalla tavalla.
6. Alunperin olin ajatellut vuotta aikasuodattimena eli siitä pystyisi valitsemaan alku ja loppuvuoden jolla tietoja haetaan, mutta keskityn nyt ensin Wikidata-kohde arvojen toimivuuteen ensin ja numeroarvoihin myöhemmin.
7. Tehty
8. Tämä on todo-listalla. Luettelo oli alunperin aikajärjestyksessä, mutta se aiheuttaa sen että jotta hakutuloksen voi järjestää aikajärjestykseen niin haun pitää hakea kaikki tulokset ennen kuin ne pystyy järjestämään aikajärjestykseen. Jos hakuehto on laaja, esimerkiksi kaikki yhdysvaltalaiset elokuvat, niin kyselystä tuli liian hidas ollakseen toimiva. Quick-and-dirty ratkaisuna poistin väliaikaisesti aikajärjestyksen siksi aikaa, että mietin miten sen SPARQL-kyselyn toteutan.

--Zache (keskustelu) 7. marraskuuta 2020 kello 12.57 (EET)

Jatkan numerointilinjalla, koska se on ainoa tapa saada näihin viesteihin selkeyttä. Tämä numerointi ei enää viittaa edellisten viestin numeroihin vaan on ihan uusi ja omansa.

1. Katsoin tuon ensimmäisen muutoksen ja se selkiytti jo aika tavalla. Mietin, että tuo alimmainen rivi näyttää itse asiassa erittäin hyvältä paikalta tuolle selkiyttävälle ohjeelle ja hakuohjelinkille. Riittäisikö, jos mallineen otsikko olisi Linkitetyn datan haku:Käpy selän alla (Q11874107) Vai onko liian epämääräinen? Tämä otsikko näyttäisi sekä että alta löytyy linkitetty data että haku pienimmällä mahdollisella määrällä kirjaimia.
2. Nyt kun Suomi ei ole enää linkki (se oli ainoa linkki, joka ei vienyt elokuvasisältöön) niin linkit eivät häiritsekään samalla tavalla. Pikkaisen on vielä sellaista semanttista ristiriitaa, että linkit vievät wikipedian sisältöön, mutta haku wikidataan. Käyttäjät saattavat kuitenkin olla tämän kanssa ihan ok. Tämä tietysti selviää kun ihmiset alkavat käyttää tätä enemmän ja tulee palautetta. Itse olen tämän tyyppisessä datahaussa tottunut siihen, että linkit ovat hotlink-hakuja, mutta sekin on vain tottumuskysymys ja toimii varmasti näinkin. Kyse on siitä, mihin käyttäjä tottuu.
3. Tuosta force-katkaisusta: ehdotin sitä enimmäkseen siksi, että käytän tätä Macin safarilla ja Käpy selän alla on ainoa, jossa on niin vähän näyttelijöitä, että se taittuu siististi kapeaan ikkunaan. Tähän vaivaan auttaisi että pitkä näyttelijälista vaan wräppää siististi.
4. Julkaistu-rivistä: mielenkiintoista. Näin cinefiilinä minulle riittäisi rough cuttina vaikka 21. lokakuuta o 1966 o 1960-luku - (o yhtä kuin valinta). Mutta olisihan tuommoinen range-haku aika makea.
5. Tästä sitten päästään varsinaiseen asiaan eli lajityyppikategorioihin ja siihen, miksi otitte silvosen kanssa tämän ylipäätään esille. Näyttää vahvasti siltä, että pitäisi luoda lista lajityyppikategorioista, jotka ovat kosher. Nämä olisivat yleisiä, ja niitä olisi mahdollisimman vähän, ehkä maksimissaan 15. Näinkin paljon siksi, että on yleisiä luokkamääreitä, jotka eivät ole varsinaisia lajityyppejä, kuten mustavalkoelokuva, lyhytelokuva tai episodielokuva. Tosin näitä ei tarvitse tähän datahakuun välttämättä ollenkaan. Yhteisön tasolla tarvittaisiin siis päätös siitä, mitä nämä pääkategoriat olisivat. Vain nämä näytettäisiin linkitetyn datan haussa. Eli elokuva voisi kuulua luokkaan aamukasteessa kuvatut malesialaiset mustavalkoiset romanttiset historialliset sotadraamat, mutta tätä luokkaa ei vain näytettäisi. Vain yhdessä hyväksytyt yleiset pääluokat näytettäisiin. Tällä olisi ajan mittaan voimakas ohjaava vaikutus siihen, millaisiin luokkiin ihmiset elokuvia sijoittaisivat. Joka itse asiassa taisi olla tavoitteesi alun perinkin… Rajatun listan ongelma ovat tietysti sellaiset luokat kuten suomalaiset draamaelokuvat. Ne voisi varmaan hoitaa kuitenkin bottivetoisesti. -- Rakkaus-muki-2 (keskustelu) 8. marraskuuta 2020 kello 09.29 (EET)

@Rakkaus-muki-2: Päivitin nyt tuota ja jatkan vastauksia numerolinjalla. Kommenttien ulkopuolelta, niin tein ohjesivun Ohje:Linkitetty data -haku, lisäsin hakuvalinnaksi Hae vain artikkeleita, joka hakee vain sellaisia wikidatakohteita joista on fiwikissä artikkeli sekä nyt haku hakee 1000-ensimmäistä tulosta ja tämän jälkeen järjestää ne aikajärjestykseen. Lisäksi lisäsin hakuehtoihin esiintymä kohteesta (P31):n joka tietona on hiukan tarpeeton, mutta hakuehtona tarpeellinen jos halutaan tehdä rajauksia elokuviin yleisesti.

1. Otsikkona on nyt ehdotettu Linkitetyn datan haku.
2. -.
3. Korjasin rivitystä, joten nyt sen pitäisi toimia myös safarilla?
4. Ei muutosta julkaisuriviin vielä
5. Käytännössä se data mitä esim lajityyppi (P136) arvossa on tulee olemaan on väistämättä aika sekalaista, koska Wikidatan ominaisuuden sisältö on käytännössä yhdistelmä kaikkien wikipedioiden luokkien perusteella tulleista tiedoista joita käsin sitten tarkennetaan. Suomalaisten elokuvien osalta suurena vaikuttajana siihen mitä ominaisuuteen on tallennettu/tallennetaan varmaankin vaikuttaa ne lajityyppitiedot joita elokuvilla on Elonetssa, koska Elonet on nykyään osa Finnaa jolloin teosten metatiedot ovat CC0:aa ja ne voi kopioida sieltä Wikidataan. Eli en hirveän tarkkaan luokitteluun edes pyrkisi muuten kuin, että seuraisin sitä mitä d:Wikidata:WikiProject Movies:ssa sovitaan ja noin muuten pyrkisin käyttämään niitä arvoja joita on Elonetissa. Haun kannalta tuo toimii niin, että se haku pyrkii hakemaan annetun hakuarvon TAI arvon joka on Wikidatassa arvon alaluokkana. (esim. toimintaelkuva -tyylilaji pitää sisällään nämä alaluokat) Eli se pystyy elämään sen kanssa, että ne tiedot eivät ole täsmälleen kirjattuja.

--Zache (keskustelu) 11. marraskuuta 2020 kello 20.27 (EET)

Tämä on hyvä jo. Toivottavasti sinua ei häiritse, että kommentoin niin innokkaasti... Liika into voi olla joskus ärsyttävää ja hivenen vaivaannuttavaa. Nämä ovat yhden ihmisen mielipiteitä, kuten aina. Ymmärrän tuon lajityyppihässäkän. Aika eksoottisia lajityyppejä löytyikin esimerkkilinkin takaa. Minua ei itse asiassa oikeastaan vaivaa mallineessa enää kuin se, että nyt viimeinen rivi meni vähän tukkoon. Sieltä voisi siirtää ensimmäiselle riville elokuva-valinnan viereen joko artikkelivalinnan tai tuon ohjetekstin, siis joko (o elokuva o hae vain artikkeleita) tai (:::: o elokuva | Haku löytää ne elokuvat, jotka täyttävät kaikki valitsemasi ehdot. (hakuohje) Minulla ei taida olla enempää sanottavaa, tämä vaatii nyt uusia silmiä. Tästä tulee käyttökelpoinen! -- Rakkaus-muki-2 (keskustelu) 12. marraskuuta 2020 kello 14.45 (EET)

Voisin pistää tätä sen verran eteenpäin, että lisään hakulaatikon noin 40 artikkeliin. Rajaan sen sen siten, että saan jonkun kokonaisuuden esim jonkun ohjaajan teoksista tehtyä. --Zache (keskustelu) 4. joulukuuta 2020 kello 22.05 (EET)

Lisäsin hakulaatikot Mika ja Aki Kaurismäen elokuvista kertoviin artikkeleihin. Zache (keskustelu) 5. joulukuuta 2020 kello 05.34 (EET)

Sellainen seikka tuli vastaan, että ilman että muutetaan jotain ei pystytä saamaan samanaikaisesti toimimaan hyvin sitä, että a.) tulokset ovat aikajärjestyksessä JA b.) haun tekevää kyselyä pystyisi muokkaamaan query-helperillä. Query-helper on siis se mikä aukeaa kun klikkaa hakutulosen yhteydessä muokkaa hakua visuaalisesti. Ongelma taustalla on se, että jotta kyselyt saadaan rajattua riittävän nopeiksi niin tulosten määrää pitää rajoittaa ennen kuin ne järjestetään aikajärjestykseen ja tämä rajaaminen rikkoo query-helperin toiminnan. Se mitä pitäisi päättää on, että kumpi käytön kannalta tärkeämpi ominaisuus siihen saakka, että keksitään joku ratkaisu tähän (joka todennäköisesti vaatii query helperin muokkaamista) --Zache (keskustelu) 5. joulukuuta 2020 kello 13.19 (EET)

Jatkan tätä lisäämällä noin 100 seuraavaan elokuva-artikkeliin boksin. Pysyn yhä suomalaisissa elokuvissa, koska niihin saa tarvittaessa parhaiten lähteistettyä tietoa CC0:na Elonetistä. --Zache (keskustelu) 11. joulukuuta 2020 kello 17.17 (EET)

En jaksa lukea tätä keskustelus mutta tarkkailulistalleni on viime aikoina ilmestynyt ip:n 178.71.162.107 luokituksia, jolla suomalaisia elokuvia silputaan erilaisiin lajityyppiluokkiin. Luokituksesta ei sillä tasolla ole enää mitään hyötyä. Kyseessä on oman arvioni mukaan vakituinen käyttäjä, joka ei uskalla tehdä sitä julkisesti. --Abc10 (keskustelu) 18. marraskuuta 2020 kello 10.05 (EET)

Vakituinen IP-käyttäjä kyseessä, Venäjältä muokkailee. Stryn (keskustelu) 18. marraskuuta 2020 kello 11.55 (EET)

Saksan maantiede

Viime kesänä on aloitettu uusi artikkeli "Saksan maantiede", joka on kanta-artikkelin "Saksa" maantiede-osion pääartikkeli. Lähteenä on muun muassa lapsille suunnattu National Geographic Kids. Saksan maantieteestä kerrotaan muun muassa maan sijainti Tanskan eteläpuolella. Mitä järkeä tällaisissa varsin lapsellisissa artikkeleissa on? Kanta-artikkelin maantiede-osio on kuitenkin huomattavasti parempi ja kattavampi. Eikö pääartikkeli-jaottelun idea olekaan, että pääartikkelista tehdään kattava ja laadukas, kun taas kanta-artikkeliin tehdään tiivis ja ytimekäs katsaus aiheeseen, siis tiivistelmä pääartikkelista? -- Drefer (keskustelu) 7. joulukuuta 2020 kello 11.23 (EET)

Olet ymmärtänyt pääartikkelin idean aivan oikein. Pääartikkeli-nimi sinänsä ei ole kovin onnistunut, ilman kontekstia sen voisi ymmärtää vaikka väärin päin (että laajempaa aihetta käsittelevä on "pääartikkeli"). Lukijoille pääartikkeli-malline lienee kuitenkin omassa kontekstissaan selvä, ja kirjoittajille on mallineessa {{Pääartikkeli}} ohjeistettu selvästi: "... tarkoitus viitata ... yksityiskohtaa tarkemmin selvittävään toiseen artikkelin ... Mallineen alle kirjoitetaan tiivis lyhennelmä pääartikkelin sisällöstä esimerkiksi pääartikkelin johdannon pohjalta." Saksan maantieteessä on nyt roolit vähän päälaellaan. --Jmk (keskustelu) 7. joulukuuta 2020 kello 12.05 (EET)

Tarvitseeko tähän tiivistelmään merkitä lähteitä, jos siinä esitetyt asiat on lähteistetty pääartikkelissa? --Esamatti1 (keskustelu) 7. joulukuuta 2020 kello 17.29 (EET)

Ensimmäisenä korjaustoimenpiteenä kopioin tavaraa artikkelista Saksa artikkeliin Saksan maantiede. Alkuperäisen artikkelin maantiedeosiota voi nyt lyhentääkin. --Vyörykkä (keskustelu) 7. joulukuuta 2020 kello 17.49 (EET)

Typo luettelossa eilisen luetuimmista artikkeleista

En tiedä onko tämä Wikipedian asia ollenkaan, mutta luettelossa eilisen sadasta luetuimmasta artikkelista on typo: "Haluatko nähkä useimmin luettujen artikkeleiden luettelon Wikipedian muilla kielillä? Niin mekin! Lähetä pyyntö ja kerro, jos voit auttaa meitä kääntämään mallineita." Mitä tuolle voi tehdä? --Vyörykkä (keskustelu) 7. joulukuuta 2020 kello 18.06 (EET)

Githubiin voi ilmoittaa jos on sinne tunnukset. Mulla on, mutta oon just puhelimella, niin en jaksa. Stryn (keskustelu) 7. joulukuuta 2020 kello 18.33 (EET)

Minulla ei ole. --Vyörykkä (keskustelu) 7. joulukuuta 2020 kello 18.38 (EET)

Tein pull requestin [1] --4shadoww (keskustelu) 8. joulukuuta 2020 kello 15.40 (EET)

Toissa päivänä tehty merge. Saa nähä millo on live. --4shadoww (keskustelu) 13. joulukuuta 2020 kello 13.51 (EET)

Taekwondoon harrastajia?

Poikkeuksellisesti kuulutan täällä merkittävyyskeskusluun taekwondoon harrastajia. Aiheeseen perehtymätön ei pysty arvioimaan, mikä merkitys on luetelluilla ansioilla artikkelissa Timo Jansson. --Abc10 (keskustelu) 10. joulukuuta 2020 kello 16.28 (EET)

Artikkeli muistuttaa nykyisellään enemmän ansioluetteloa kuin Wikipedian artikkelia. Judossa näkyy riittävän, että on kolmen parhaan joukossa Suomessa, voitto PM-kilpailuissa sekä MM-edustus. ---raid5 (keskustelu) 10. joulukuuta 2020 kello 21.07 (EET)

Kaikissa olympialajeissa riittää MM-edustus.--MAQuire (keskustelu) 10. joulukuuta 2020 kello 21.28 (EET)

Mutta tuolla ei ole mitään noita perinteisiä lueteltu. Sen sijaan jos jonkinlaisen järjestön GOLDia ja pronssista ansiomerkkiä... Iivarius (keskustelu) 10. joulukuuta 2020 kello 21.39 (EET)

﹫MAQuire: Hyvä tietää, Timo Janssonin artikkelissa on ”mm.” (tässä pitäisi olla hymiö kuten nykyisin on tapana). Wikimerkittävillä judokoilla saattaa tosin olla muita ansioita, kuten Timo Metsolalla. Jouko Marttilaa ei ole luokiteltu judokaksi, ehkä myöhemmin löytyy lähde. Nämä eivät liittyneet aiheeseen enkä ole edes erikoisasiantuntija, joten jatkaa. ---raid5 (keskustelu) 10. joulukuuta 2020 kello 21.46 (EET)

Keskustelette nyt väärässä paikassa. Merkittävyyskeskustelun paikka on Keskustelu:Timo Jansson. Sinne. --Abc10 (keskustelu) 10. joulukuuta 2020 kello 21.53 (EET)

Keskustelussa ehdotettiin kirjoittamaan artikkeli Suoman Taekwondoliitto. Laitoin sen nyt artikkelitoiveisiin ja poistin tämän sivun, kun selvyyttä merkittävyydestä ei näy löytyvän. Jansson voitaneen mainita sitten liiton sivulla kun han se luodaan. --Höyhens (keskustelu) 17. joulukuuta 2020 kello 20.13 (EET)

Kansanedustajien vaalipiirit

Viimeksi keskusteltiin helmikuussa 2020 aiheesta Kansanedustajien vaalipiirit. Kun luokittelu on edennyt niin alkaa näyttää ilmeiseltä, että kun on eri nimisiä vanhoja vaalipiirejä, joiden aluekin aivan merkittävästi poikkeaa nykyisestä, niin näiden alle ei ole toimivaa luokitella jopa sata vuotta sitten alueeltaan aivan erilaisista ja eri nimisistä vaaaalipiireistä valittuja kansanedustajia. Tämä konkretisoitui, kun näin Kivennavalta valitun kansanedustajan Pekka Paavolainen luokassa Luokka:Kymen vaalipiiri, joka sekin on jo entinen.

Asiassa voidaan ehkä edetä konkrettisten tapausesimerkkien kautta. Sellainen tapahtuma kuin Luovutetut alueet, jossa Viipurin läänin läntinen vaalipiiri menetti mitä lie olisiko ollut kaksi kolmannesta alueestaan ja valtakunnan raja muuttui, on niin suuri mullistus, että on aivan perusteltua erottaa sotia edelyänyt Viipurin läänin läntinen vaalipiiri omaksi luokakseen, varsinkin kun nyrt systemaattista luokittelua on ruvettu tekemään ja artikkelimmärät luokissa ovat lisääntyneet.

Ja samoin Lapissa kai ennen kuin lapin lääni erotettiin Oulun läänistä vaalipiirit aiemman suuremman Oulun läänin sisällä poikkesivat myöhemmästä Lapoin Läänin ja nyttemmin Lapin maakunnan rajasta niin paljon, että on sekoittavaa, jos alueeltaan huomattavasti erilaisten ja nimeltään erilaistewn vaalipiirien ammoisia edustajoia luokitellaan nykyisten vaalipiirien luokkiin (ja näoin varsinkin, jos paikkakunta, josta joku ammoinen edustaja on valittu, ei enää edes kuuluisi nykyiseen vaalipiiriin, varsinkin jos tällaisia paikakuntia on suurehko joukko).

Lisäperusteluna on, että kun hiljattain viime aikoina pieniä vaalipiirejä on yhdistelty, niin entisten vaalipiirien luokkia on tullut joka tapauksessa, eikä enää ole silloin mielekästä pitää esim. Viipurin läänin läntisen vaalipiirin edustajia nyt jo entiseksi muuttuneessa Kymen vaalipiirin luokassa, vaan näkisin, että ainoa toimiva rartkaisu on eriyttää alueeltaan ja nimeltään erilaisia vaalipiiriluokkia myös aiemmassa historiassa.

Ja toinen perustelu on, että kun nyt kaikkia kansanedustajia luokitellaan vaalipiireittäin, niin artikkelien määräkin kasvaa, ja tämä johtaa samaan tarpeeseen, että luokittelu toimisi ja olisi käytettävä.

Jos lähdetään näistä, missä ero aluemuodostuksessa on suurin ja nimi vaihtuu samalla kun alue muuttuu, niin päästään jo paljon eteenpäin.

Sen jälkeen ehkä hahmottuu, mitä tulee tehdä siellä missä seuraanto on selvempi ja muutokset penempiä ja vähittäisiä ja nimenmuutos ja aluemuutokset ovat tapahtuneet eri tahtiin (esim. "Hämeen pohjoinen" ---> "Pirkanmaa". Näissäkin tulee vastaan luontevuus: Jos joku edustaja on valittu 100 vuotta sitten, kun nimeä Pirkanmaa ei oltu edes keksitty, niin voiko artikkeli hänestä olla luokassa Luokka:Pirkanmaan vaalipiiri. Tässäkin voi olla monia vaihtoehtoja, esim. sisäkkäiset luiokat, jos alue on karkeasti pysynyt samana. (Vaikka Pirkanmaallahan koko läntinen osa vaihtoi vaalipiiriä aika myöhään, mutta vaalipiirin nimi kai muuttui vasta paljon sitäkin myöhemmin kun pienemmät läänit vaihtuivat isompiin.)

Kun nyt luokittelua on tehty systemaatisesti, niin tämä samalla auttaa hahmottamaan lisäluokittelun tarvetta. Wikidatakin voii tässä auttaa, koska wikidata sallii tarkan ja monipuoliasen ja täydellisen tiedon esittämuisen vaalipiireistä. Ehkä sieltä voidaan saada myös esuim. hyödyllisiä listauksia ja visualisointeja. @Susannaanas: mikä mahtaa olla vaalipiiritiedon tilanne wikidatassa?

Voisin tätä ruveta suoraan tekemään itsekin, mutta juuri nyt en ehdi. Mutta esitän siis ajatuksen nyt tässä.--Urjanhai (keskustelu) 11. joulukuuta 2020 kello 08.47 (EET)

@Omitti86: kun aloitit helmikuun keskustelun niin tässä pohdintaa luokittelun edettyä,´. Muitakin esimerkkejä on ehkä tullut vastaan.--Urjanhai (keskustelu) 11. joulukuuta 2020 kello 17.14 (EET)

Taidettiin tulla siihen tulokseen, että käytännössä vaalipiirit ovat vaalikohtaisia ja jokaiselle vaalille pitäisi tehdä omat vaalipiiriwikidatakohteensa tai vähintään aina kun vaalipiirin sisältö muuttuu. Joka tapauksessa "vaalipiiri" ei ole sisällöltään vakaa käsite joka säilyisi muuttumattomana vaalista toiseen. --Zache (keskustelu) 11. joulukuuta 2020 kello 17.15 (EET)

Joskus ehkä muutoksia joidenkin vaalien välissä joidenkjin tiettyjen vaalipiirien kohdalla tulee, joskus ehkä ei. Silloin ilmeisesti jos jokukin muutos tulee, koko vaalipiirijako muuttuu, mutta vain joiltain osiltaan, jos muutoksia ei ole kaikissa vaalipiireissä. Jos joidenkin kahden vaalin välillä ei satukaan tapahtumaan muutoksia sen paremmin vaalipiirien alueissa kuin nimissä, niin silloin noin ajateltuna vaalipiirijaot tällaisessa tapaukessa olisivat ilmeisesti alueiltaan ja vaalipiirien nimiltään samat mutta kyseessä olisi vaalien mukaan nimettäessä kunkin vaalin vaalipiirijako.

Jos vertaa kunta- ja maakuntajakoon, niin niissähän tapahtuu usein (lähes vuosittain, muttei kuitenkaan välttämättä joka vuosi) muutoksia, ja silti kuntaa ja maakuntaa voidaan pitää pysyvinä paitsi jos ne lakkaavat olemasta, jakautuvat tai muuttavat nimiään. Ja silloinkin jos tapahtuu pelkkä nimenmuutos, kunta katsotaan samaksi, esim. Länsi-Turunmaa --> Parainen. Eli ovatko siis vaalipiirit jossakin mielessä esimerkiksi kunnista ja maakunnista poiketen enemmän kertaluontoisia, jos ajatellaan noin? Jossainhan niistä kyllä säädetään. Mutta onko tämä säätäminen silloin kertaluontoista vai pysyvää? Yksittäisten kuntien siirtojen (jotka yleensä ovat seurausta maakunnan vaihdoksesta joko kuntaliitoksessa tai muuten) ohella viimeisin suuri muutos on kai ollut Itä-suomen väkiluvultaan pienehköjen vaalipiiriebn yhdistäminen. Siitä ainakin pätettiin kai kerralla, eikä kai niin, että sama päätettäisiin joka vaalissa aina uudestaan? --Urjanhai (keskustelu) 12. joulukuuta 2020 kello 17.01 (EET)

Wikidatassa nuo voi tietysti olla teknisesti mielekästä käsitellä vaalikohtaisesti, ja se on yksi reaalimaailman ilmiö eli vaalipiirit vaaleittain, joilla on ominasuiiksina nimi ja alue (vai ovatko ne vain kansanedustajien ominaisuuksia vaaleittain, eivätkä edes alueita?) , mutta eivätkö ne kuitenkin reaalimaailmassa samalla ole esim. läänien ja maakuntien ja kuntien tapaan myös ajassa tieton keston omaavia ilmiöitä, joilla on alkamishetki, mahdollisia muutoksia nimissään ja alueissaan ja mahdollinen loppumishetki (vaikka tietysti voi olla, ettei niitä ole ehkä välttämätöntä viedä tällaisiksi wikidatassa). Eli voi olla että se on konstikkaampi käsitellä, ja siksi on voitu päätyä käsittelyyn vain vaaleittain, jos nyt tuosta oikein ymmärsin. Wikipedian artikkelin aiheena vaalipiiri kuitenkin kai on tuo tietyn ajallisen jatkuvuuden omaava ilmiö. Milloin se sitten muuttuu toiseksi, on kai silloin jossain määrin sopimuksenvaraista, ja pohjautuu kai artikkelien nimeämiskäytäntäöön, eli että artikkelit nimetään sen mukaan, miten niiden käsitteklemää asiaa suomen yleiskielessä kutsutaan. Mutta silti jos asia on sama vaikka nimi muutuisikin, niin nimenmuutos kuitataan ohjauksella, esim. Maalaisliitto ---> Keskustapuolue. Mutta taas luokittelussa voi tulla ongelmia, koska esim. maalaisliiton kansanedustajia ei ole luontevaa kutsua Keskustapuolueen kansanedustajiksi muuten kuin niiden osalta, jotka ovat ehtineet toimimaan molempina. Ja vastaavasti kai Viipurin läänin läntisen vaalipiirin kansanedustajia ei ole luontevaa kutsua Kymen vaalipiirin kansanedustajiksi muuten kuin niiden osalta, jotka ovat ehtineet toimia molempina. Silloin siis nimeämiskäytäntö tässä edellyttäisi eri nimiä luokille, vaikka esim. nimeään muuttanut puolue tuossa esimerkissä olisi mahdollista kuitata ohjauksella. Tai jos katsotaan vaalipiirikohtainen luokka käytännön syistä perustelluksi käsitellä samana luokkana nimenmuutoksesta huolimatta niin kuin nimensä muuttaneen puolueen poliitikkoluokkakin, niin pitäisikö silloin olla esimerkiksi Luokka:Maalaisliiton, Keskustapuolueen ja Suomen keskustan kansanedustajat (tai poliitikot tms.), että luokan nimi olisi luonteva ajatellen niitä, joiden edustajakautena noita uudempia nimiä ei vielä ollut olemassa, tai vastaavasti vaikka Luokka:Hämeen läänin pohjoisen vaalipiirin ja Pirkanmaan vaalipiirin kansanedustajat? Mutta jos luokan nimenä onkin vain pelkkä vaalipiirin nimi, niin luontevaa luokan nimeä ei edes voisi muodostaa ilman kahta eri luokkaa, koska Luokka:Hämeen läänin Pohjoinen vaalipiiri ja Pirkanmaan vaalipiiri olisi luokan nnimenä hämärä ja hämmentävä. Vai olisiko? Eli olisiko parempi olla silloin kaksi eri luokkaa? Koska jos joku on ollut edustajana vaikka sata vuotta sitten kun koko nimeä Pirkanmaa ei oltu vielä keksitty, niin luokittelu luokkaan Luokka:Pirkanmaan vaalipiiri ei ole luonteva eikä edes väitteenä tosi. Ja ainakin jos on samalla suuri aluemuutos, niin kuin Kymen vaalipiiri ja Viipurin läänin läntinen vaalipiiri, niin kaksi luokkaa olisi melkein välttämättömyys myös sen takia, että aluemuutos on niin suuri.

Ja silloin siis jos wikikidatassa olisi tieto vaalipiireistä vaaleittain, niin se olisi lähinnä tämän ajallisen poikkileikkaustiedon lähde. Mutta joistain alueistahan siellä kai on myös pitlkittäistietoa (esim. kunta on perustettu joskus ja lakannut joskus, ja sillä on saattanut olla aluemuutoksia joskus tai siitä on saattanut eronnut kuntia joskus ja siihen on saattanut liittyä kuntia joskus). Mutta voi tietysti olla, ettei tällaista pitkittäistietoa alueista ole kiireellistä rakentaa vaalipiireistä. Ja luokkien olemassaoloa ja nimeämistä taas säätelisi pikemminkin nimeämiskäytäntö sen mukaan, että jos X on luokasssa Y, niin pitäisi olla luontevaa sanoa että X on Y. --Urjanhai (keskustelu) 12. joulukuuta 2020 kello 17.37 (EET)

Tätä wikipedian luokkien ja wikidatan välistä suhdetta on tullut pohdittua. En ole muokannut wikidataa, enkä toisaalta tehnyt uusia luokkia, kun en oikein tiedä, mihin resurssit kannattaisi suunnata. Kaikki ne "luokat", joiden luomisesta fi-wikipediaan joutuisi käymään pitkiä keskusteluja, voi tehdä wikidataan, ja paljon tarkemmin kuin tänne olisikaan järkevää. Monia nykyisiä luokkia olisi ehkä luontevampaa esittää wikidatan kautta, jolloin luokkarakenne voisi olla yksinkertaisempi ja siten käyttökelpoisempi. Ainakin jotkut fi-wikipedian luokista on jaettu alaluokkiin kriteereillä, jotka tekevät luokkien käytön jokseenkin mahdottomaksi... Suomessa vaalipiirejä ei muutella vaalista toiseen (kuten joissain muissa maissa), joten samaa vaalipiiriluokkaa voidaan käyttää useampien vaalien kohdalla. Wikidatassa on käsittääkseni mahdollista antaa edustajalle vaalipiiri kausittain, mutta onko se siis ainoa mahdollisuus? Onko siellä jo paljon vaalipiiridataa? Voidaanko sitä hyödyntää luokittelussa täällä esim. bottien avulla?... Kysymystä vanhoista nimistä ei ilmeisesti nykytekniikalla voida ratkaista kuin luomalla alaluokkia, mutta ne kyllä tekevät luokista vaikeammin navigoitavia. Kumpi on tärkempää: luokan käyttökelpoisuus vai anakronististen nimien välttäminen? Yllä ehdotetut pitkät yhdistelmänimet eivät ole käyttökelpoisia.--ap4k (keskustelu) 13. joulukuuta 2020 kello 21.06 (EET)

Tulevaisuudessa luultavasti wikidatan merkitys korostuu ja luokkia saatetaan pystyä luomaan wikidatasta puoliautomaattisesti ja luokat saattavat vähitellen korvautua wikidatalla tavalla tai toisella tai wikidatasta voi olla mahdollista generoida haluttua luokkatietoa puoliautomaattisestoi tms., mutta en ole ehtinyt enkä ehdikään lähiaikoina tutkia tämän aihepiirin käsittelyä wikidatassa. Aiemmassa keskustelussa esitin että vähintään luokkien määritelmissä tulisi mainita, minkä muunnimisten vaalipiirien edustajia luokissa on ja lisäsin joitakin, mutten ehtinyt käydä läpi kaikkia. Jos vaalipiiri on edes suurin piirteinkin pysynyt samana (kuten Hämeen pohjoinen ---> Pirkanmaa), niin luokittelu samaan luokkaan voi olla käytettävyyden kannalta perusteltu. Toisaalta katsoisin käyttökelpoisuuteen kuuluvan myös että luokan nimen sisältämä väite on luokan sisältöön nähden tosi, vaikka olisi pidempikin, ja vähintään tieto pitäisi antaa luokan määritelmässä. Nämä kuitenkin käytännössä hahmottuvat vasta joku ryhtyy näitä tekemään ja ratkomaan ongelmia käytännön kautta. Eli että onko esim. parempi nimetä luokkien nimiä pitkästi vai tehdä pelkkien nimien takia sisäkkäisiä alaluokkia. Se mikä on optimaalista voi hyvinkin riippua siitä, mikä on artikkelien määrä eri luokissa "saturoituneessa" tilanteessa, kun artikkeleita ei enää puutu. Esim. Jatkuvuutta Viipurin Läänin Läntinen ---> Kymi en pidä todellisena, kun alue pieneni puolella ja väki asutettiin muualle. nämä siis uskoakseni ratkeavat lopullisesti vasta konkretian kautta.--Urjanhai (keskustelu) 13. joulukuuta 2020 kello 22.08 (EET)

Suositeltujen artikkelien suosion lasku

[ Siirretty toisaalta. --Miihkali ^{(K • M)} 12. joulukuuta 2020 kello 13.43 (EET) ]

@Kallerna: Näkeekö jostain muuten, missä järjestyksessä artikkeleja on valittu suositelluiksi? Olisi kiinnostava tarkastella aikajanaa. Sen olen itsekin havainnut, että uusien suositeltujen määrä on tasaisesti laskenut. Lieneekö syynä vaatimustason nousu vai ihmisten leipääntyminen? --Miihkali ^{(K • M)} 12. joulukuuta 2020 kello 09.01 (EET)

Wikipedia:Suositellut artikkelit/Aikajärjestys. Vaatimustaso ei ole mielestäni enää hetkeen älyttömästi kasvanut, mene ja tiedä. —kallerna (keskustelu) 12. joulukuuta 2020 kello 10.04 (EET)

Vaatimustaso ei ole 10 vuoteen noussut. Oikeastaan hieman jopa laskenut, sillä 2010-luvun alussa oli välillä jopa vaatimusta, että punaisia linkkejä ei saisi olla ollenkaan. Nykyään osataan suhtautua moniin kriteereihin hieman rennommin. Tämä vaatimustason nousu on jonkinlainen yleinen myytti, josta on tullut lähes uskomus. Itse väittäisin, että kirjoittajakunta on hieman muuttunut. Noista monet, jotka 2008–2010 huippuvuosina suositeltuja artikkeleita tekivät, ovat lopettaneet kirjoittamisen kokonaan. --PtG (keskustelu) 12. joulukuuta 2020 kello 10.15 (EET)

Muistankin tuon punalinkkivaatimuksen, sen tiimoilta on tehty monta lähteetöntä minitynkää. Minusta tuntuu, että pituuden ja lähteiden suhteen ollaan nykyään vaativampia kuin ennen. Pitäisi olla monta lähdettä, mutta toisaalta artikkelin rungon pitäisi palautua johonkin päälähteeseen. Lyhyehköt mutta sinänsä kattavat artikkelit ohjataan nykyään ehkä helpommin HA-äänestykseen? Tietysti voi olla niinkin, että artikkeleja yksinkertaisesti tehdään nykyään lähinnä hyvin spesifeistä aiheista, joihin sitten kaivetaan kaikki mahdollinen nippelitieto. Ehkä (harha)käsitys laatuvaatimusten noususta myös karkottaa kiinnostuneita? Wikipediassa on kuitenkin paljon hyviä artikkeleja, jotka pitäisi vain ohjata laadunarviointiin ja paikata pikkuvirheet, niin niille voisi hyvinkin leipoa jonkin laatustatuksen. Kallernalle kiitos linkistä. --Miihkali ^{(K • M)} 12. joulukuuta 2020 kello 10.22 (EET)

Lähteiden suhteen saatetaan ehkä olla jollain tavalla tarkempia nykyään, tosin ei sekään musta ole erityisemmin muuttunut 2010-luvun aikana. Pituudessa taas ollaan menty musta selvästi parempaan suuntaan eikä mitata viivottimella artikkelia, vaan enemmän osataan ehkä katsoa artikkelin aihetta. Tämähän tietysti on kaikki mutuilua. Mutta se mikä on varmasti faktaa on se, että näihin vertaisarviointeihin ja äänestyksiin osallistuu varsin radikaalisti vähemmän käyttäjiä kuin aiemmin. Kymmenen vuotta sitten ei ollut tavatonta, että yli 20 henkeä osallistui äänestykseen. Nykyään on välillä jopa pelko, että saadaanko sitä 4 kiinnostutta täyteen. Ehkä uudet käyttäjät eivät ole ottaneet tätä arviointiatasoa omakseen. Kymmenen vuotta sitten näihin osallistuneet olivat sen itse kehittäneet ja siitä täten innoissaan. Kuinka moni uusi käyttäjä noin lähtökohtaisesti tietää, että mitä tällainen artikkelikokonaisuuden parissa puuhastelu tarkoittaa. --PtG (keskustelu) 12. joulukuuta 2020 kello 10.33 (EET)

Hyviä kysymyksiä. Olen myös itse pannut merkille tuon, ettei käytäntöjä (tai tässä tapauksessa artikkelin pituutta, viitteiden määrää jne.) enää seurata pikkutarkasti, vaan sovelletaan ja mietitään, mikä on tarkoituksenmukaista. Erittäin myönteistä kehitystä, toki. Senkin olen pannut merkille, että aktiivisuus on laskenut. Taannoin erään pitkän linjan wikipedistin kanssa puhuimme asiasta, ja esiin nousi paradoksi, että tällä hetkellä suositellut sivut kiinnostavat vähemmän kuin koskaan ennen, vaikka niiden taso on korkeampi kuin koskaan ennen. Tämä tuskin on ainoa tai edes suurin syy, mutta yleinen vaatimustason nousu (verrattuna 2000-luvun ensikymmeneen) on osaltaan saattanut johtaa siihen, että suositeltuja artikkeleja ei enää tehdä perusaiheista. Semmoinen mielikuva ainakin on, että ammoin SS-artikkelit olivat ehkä huonoja, mutta ainakin ne käsittelivät yleishyödyllisiä aiheita. Nykyään taas on tilanne se, että pop-levyt ovat kaikkein yleisin yksittäinen SS-artikkelin aihe. Bänditouhut ovat sikäli helppoja, etteivät ne kenessäkään herätä valtavia tunteita eikä ole perustavanlaatuisia koulukuntaeroja aiheen tulkinnassa. Toisaalta taas SS-tasoisen artikkelin tekeminen jostain laajasta ja kiistanalaisesta aiheesta on valtava urakka, joka laajuudeltaan vastaa siinä suunnilleen kandidaatin opinnäytettä. Sellaiseen urakkaan harvemmin ryhdytään ihan vain Wikipedian parantamisen ilosta, ja siksi ihmiset kirjoittavat lähinnä sellaisista aiheista, joista ovat jo lähtökohtaisesti lukeneet paljon. --Miihkali ^{(K • M)} 12. joulukuuta 2020 kello 10.57 (EET)

Juu, tuo viitteiden määrän laskeminen esimerkiksi oli kyllä jossain välissä todella ärsyttävää. "Liian vähän viitteitä", vaikka koko artikkeli oli viitteistetty. Ihan varhaisimmat SS-artikkelit olivat tosiaan varsin yleishyödyllisiä, mutta kyllä siellä aika nopeasti alkoi näkyä kirjoittajien kiinnotuksen kohteet. Jossain vaiheessa paavit ja katolisen kirkon historia sekä antiikki olivat varsin suosiossa. Antiikista taisi kirjoittaa kaksikin kirjoittajaa, mutta paavit oli kyllä yhden käyttäjän projekti. Bändit ja albumit ovat musta olleet koko ajan suosiossa, mutta urheiluaiheita ei ole juurikaan viime aikoina tehty. Jossain vaiheessa tuli useampikin aiheita Formuloista ja shakista. Ja siis musta nuo aihepiirit kuvastavat kirjoittajia. Yleishyödyllisten (mitä sillä sitten halutaan nyt tarkoittaa) artikkelien kirjoittajia ei ole monia. Useimmat tuntuvat keskittyvän omaan alaansa. --PtG (keskustelu) 12. joulukuuta 2020 kello 12.58 (EET)

Muistankin tuon paavikauden. Taisin jossain vaiheessa äänestää jopa vastaan, ”jotta saataisiin monipuolisempia artikkeleja suositelluiksi”, mikä näin jälkeenpäin ajateltuna oli todella urpo veto. (Onneksi kyseinen paavi meni silti läpi.) Milläköhän suositeltujen suosiota saisi nostettua? Vai onko hyväksyttävä se, että näillä mennään? Surullisimpia ovat tosiaan nuo tapaukset, joissa äänestys meinaa jäädä torsoksi ihan vain alhaisen äänimäärän takia. Tosin aikaisemmin oli välillä sitä henkeä, että ihmiset taisivat äänestää lukematta artikkelia kunnolla. Vilkaisivat vain, että artikkelissa on riittävästi pituutta, paljon viitteitä eikä yhtään punaista linkkiä. Ja sitten oli erilaisia riitatapauksia, joissa vastustettiin ilkeilymielessä. Nykyään ei tällaista onneksi esiinny, vaan vastaäänet myös perustellaan rakentavasti. Se ongelma on toki ollut Wikipedian alkuajoista saakka, että vertaisarviointiin ei oikein jakseta osallistua ja parannusehdotukset tulevat vasta äänestyksessä. --Miihkali ^{(K • M)} 12. joulukuuta 2020 kello 13.43 (EET)

Mä hieman käännyn sen puoleen, että "näillä mennään". Jos nyt miettii laatuarviointikeskusteluja, montako aktiivista osallistujaa niissä on, 5–10? Kymmenen saattaa olla jo yläkanttiin. Yleisesti pitäisi nostaa artikkelien yhteistuotannon suosiota. Sitähän nuo vertais- ja laatuarvioinnit ovat. Tehdään yhdessä parempia artikkeleita. Tuo ei näytä kiinnostavan kovin montaa käyttäjää. Jos nuo saadaan kiinnostamaan porukkaa yleisesti enemmän, eiköhän sieltä tipu myös käyttäjiä SA-näprääjiksi. --PtG (keskustelu) 12. joulukuuta 2020 kello 13.57 (EET)

Aikaisemminhan täällä oli viikon yhteistyöartikkelit. Loppuvaiheessa taisi vain olla niin, ettei kukaan enää osallistunut niiden kehittämiseen. Nykyään on sitten käytössä viikon kilpailu, jossa jokainen tekee yksikseen artikkeleja jostain ennalta määrätystä aiheesta. Henkilökohtainen kunnia on kuitenkin tosi tehokas motivaattori. Minä kyllä toisaalta kaipaisinkin sitä yhdessä tekemisen henkeä takaisin, mikä aikanaan täällä oli. Wikipedian alkuperäinen idea taisi olla jotain sellaista, että kun 100 ihmistä tietää aiheesta jotain, on lopputuloksena 100-kertainen määrä tietoa. Käytännössä tuli sitten lähteettömiä tilkkutäkkiartikkeleja, joissa oli 100 toisiinsa liittymätöntä virkettä. Yhteistyöartikkeleja oli myös alkuvaiheessa helpompi tehdä, kun lähteitä ei niin edellytetty ja ihan perustietoa ja muita itsestäänselvyyksiäkin puuttui jopa kaikkein keskeisimmistä artikkeleista. Mutta niin tai näin, voisi olla aika siistiä, jos tulisi projekteja, joissa pyrittäisiin kehittämään vaikka HA-tasolle Wikipedian luetuimpia tekstejä. --Miihkali ^{(K • M)} 12. joulukuuta 2020 kello 19.19 (EET)

Laatuarviointisivun lopussa on pitkä luettelo syistä tuoda artikkeleita laatuarviointiin. Mutta miksi tuoda artikkelia suositeltu-äänestykseen? Olemmeko me julkaisseet sellaista luetteloa? Sitä voisi käyttää wikipedistien motivoimiseen. Minulla on ollut omat syyni tuoda artikkeleita suositeltu-äänestykseen, mutta kokonaan erilaisiakin syitä näyttäisi olevan. --Savir (keskustelu) 12. joulukuuta 2020 kello 14.46 (EET)

Kaikki arvioinnit voisivat olla hyvä foorumi uusille käyttäjille, joilla on asiantuntemusta jostain aihepiiristä. --Urjanhai (keskustelu) 12. joulukuuta 2020 kello 15.11 (EET)

Syystä tai toisesta keskimittaisia artikkeleita ei enää paljonkaan ehdoteta suositelluksi saati valita sellaiseksi. Vuonna 2020 suositelluksi on valittu vain yksi artikkeli, joka on tällä hetkellä merkkimäärältään alle 44 kilotavua. Vuonna 2010 suositelluksi valittiin peräti 16 artikkelia, jotka olivat saman vuoden lopussa alle 44 kilotavua. Pituudeltaan 44+ kilotavuisia suositeltuja vuodelta 2020 on 14 kappaletta ja vuodelta 2010 24 kappaletta, eli siinä ei eroa ole kovin paljon. --Savir (keskustelu) 12. joulukuuta 2020 kello 14.01 (EET)

Tarvittaisiin tarkempaa analyysia tavujen laadusta. Alma Pihl on tämän vuoden ainoa, ja sen pituus on 25 kt, mutta sitten esimerkiksi I Robot (albumi) on 48kt. Leipätekstin ero ei mielestäni artikkeleissa ole erityisen suuri, mutta jälkimmäisessä on paljon taulukoita ja viitteinä käytetty lähinnä verkkoviitteitä, joiden viitemerkintä on huomattavasti pidempi. Hyvä vertailukohde on 2010 vuoden Otho, joka oli noin 32,5 kt. Lyhyesti hallinnut keisari, josta varmaan kerrottu kaikki tarpeellinen. Leipäteksti on kuitenkin pidempi kuin I Robotissa, vaikka koko onkin varsin selvästi pienempi. --PtG (keskustelu) 12. joulukuuta 2020 kello 15.01 (EET)

Eihän pituus kerro oikeastaan paljoakaan. Artikkeli voi olla pitkä, muttei se yksinään tee siitä laadukasta.--Urjanhai (keskustelu) 12. joulukuuta 2020 kello 15.03 (EET)

Ja lisäyksenä viime vuonna näitä niin sanotusti keskimittaisia eli alle 44 kt artikkeleita oli 4 eli melkein puolet valituista. --PtG (keskustelu) 12. joulukuuta 2020 kello 15.06 (EET)

Jep, itse olen viime aikoina välillä tehnyt niin, että olen kokeeksi poistanut artikkelista kaiken paitsi leipätekstin. Sillä tavoin saa paremmin tuntumaa siihen, miten paljon varsinaista asiasisältöä on. --Miihkali ^{(K • M)} 12. joulukuuta 2020 kello 18.00 (EET)

Jos suositelluilta artikkeleilta vaaditaan nykyisin aiempaa parempia verkkoviitteitä ja enemmän taulukoita, sehän vain osoittaa että vaatimustaso on kasvanut. Taulukoiden väsääminen on aikaavievää työtä. --Savir (keskustelu) 12. joulukuuta 2020 kello 22.36 (EET)

Mielestäni ei vaadita. Albumiartikkeleissa näitä taulukoita (ja luetteloita) on esimerkiksi "aina" ollut, koska niissä voidaan selkeästi esittää luettelotiedot. En nyt muista yhtään arviointikeskustelua, jossa olisi haluttu artikkelille lisää taulukoita, ja toisaalta mun tänä vuonna ehdottamissa SA-tason artikkeleissa on yhteensä yksi pieni taulukko. Verkkoviitteissä ja niiden muodoissakin (jos tarkoitit sillä paremmuutta) ollaan musta nyt varsin sallivia verrattuna 2010-luvun alkuun, jolloin annettiin usein nuhteita siitä, ettei viitteet olleet mallineissa. Nyt tämän suhteen ollaan selvästi vapaamielisempiä. Viitteissä nyt vain kirjaviite on selvästi lyhempi, kun riittää sukunimi, sivunumero (ja lähteissä sitten tarkemmat tiedot). --PtG (keskustelu) 13. joulukuuta 2020 kello 11.40 (EET)

Tein nyt luonnoksena ja ehdotuksena tällaisen etusivun Valitut palat -laatikon tämän vuoden viimeiselle viikolle, joka oli vielä tyhjä. Mielestäni tuolla tavalla voitaisiin saada näkyvyyttä ja uusia tekijöitä suositelluille artikkeleille. Jos tuo katsotaan hyväksi ajatukseksi, samanlainen katsaus menneeseen vuoteen voisi olla etusivulla seuraavienkin vuosien viimeisellä viikolla. --Savir (keskustelu) 12. joulukuuta 2020 kello 16.49 (EET)

Loistava idea.--MAQuire (keskustelu) 12. joulukuuta 2020 kello 16.52 (EET)

Samaa mieltä! Hyvä! --Miihkali ^{(K • M)} 12. joulukuuta 2020 kello 18.00 (EET)

Hyvä ajatus. Tällaisia tietolaatikoita voisi ehkä säännöllisestikin pitää mukana muutenkin etusivulla, sillä nyt käytännössä toimintaperiaatteet ja idea on vähän piilotettu lukijoilta. --PtG (keskustelu) 12. joulukuuta 2020 kello 18.28 (EET)

Hyvältä vaikuttaa. --Hedelmätiski (keskustelu) 20. joulukuuta 2020 kello 15.48 (EET)

Suomalaiset merimiehet jatkosodan päättyessä

Onkohan missään artikkelissa käsitelty otsikon aihetta? Kyse on siis niistä, jotka jäivät laivoineen Saksaan ja leireille, kun Suomi katkaisi suhteet Saksaan 1944. Aiheesta on kirjoitetu mielenkiintoinen kirja, jonka lisäisin artikkeliin (Rönkkö: ASelevon maksumiehet, Atena 2020). En tiedä vielä käsittelenkö itse sitä, mutta ainakin kirja kannattaisi lisätä muuallekin kuin tekijän ja Wällärin artikkeliin. --Abc10 (keskustelu) 12. joulukuuta 2020 kello 15.42 (EET)

Stutthofin_keskitysleiri#Suomalaiset_Stutthofissa --Otrfan (keskustelu) 12. joulukuuta 2020 kello 17.07 (EET)

Toinen leiri, jossa heitä oli, oli Pölitzissä, mutta siitä ei ole missään Wikipediassa artikkelia. --Abc10 (keskustelu) 12. joulukuuta 2020 kello 17.30 (EET)

Musiikkilistojen poistoa

Minun puolesta täältä voisi poistaa musiikkilistojen ykköslistoja, kuten [2], [3], [4], [5], [6], [7]. Aika kultaa muistot ja näistä ei ole enää (tuskin koskaan ollutkaan) mitään hyötyä. Olen ollut luomassa/tekemässä/päivittämässä ja valmis niistä luopumaan. -Anonymous87 (keskustelu) 13. joulukuuta 2020 kello 02.04 (EET)

Noilla Suomen virallisen latauslistan ykkösillä voisi olla historiallista arvoa, jos vaikka joskus etsitään tietoa, mitkä kappaleet olivat hittejä Suomessa minäkin vuonna.--Karhennettu turtana (keskustelu) 14. joulukuuta 2020 kello 08.47 (EET)

Hyödyllistä tietoa. Ei mitään syytä poistaa. Juuri noiden listojen olemassaolo estää muistoja kullittumasta, kun faktat voi tarkistaa. --Lax (keskustelu) 26. joulukuuta 2020 kello 11.11 (EET)

Kaivattaisiin kai jo artikkelia Vastaamon tietomurrosta

Äsken lisäsin artikkeliin Ylilauta asiaa sivuston roolista Vastaamon tietomurrossa, mutta pääartikkeli asiasta tosiaan uupuu, vaikka aihe on selvästi merkittävä. Onko kenelläkään kiinnostusta luoda moista? --Prospero One (keskustelu) 14. joulukuuta 2020 kello 13.32 (EET)

Riittääkö artikkeli Psykoterapiakeskus Vastaamo, vai haetko erillistä artikkelia tietomurrosta? Majavah^k/m 14. joulukuuta 2020 kello 15.11 (EET)

Kyllä tuosta voisi olla ihan omakin artikkelinsa, ettei yritystä käsittelevän painotus mene aivan vinkkeliin, jos asiasta halutaan kertoa tämän hetken versiota enemmänkin. --Prospero One (keskustelu) 14. joulukuuta 2020 kello 15.27 (EET)

Historian linssin läpi katsottuna tapaus jäänee sivuhuomioksi. Ei mielestäni vaadi erillistä artikkelia. Talvivaaran kaivoksen ylitulvinta mahtui kanssa kaivosta käsittelevään artikkeliin https://fi.wikipedia.org/wiki/Talvivaaran_kaivos, vaikka kipsakan tosijaan vielä jotkut muistavatkin. --Hartz (keskustelu) 14. joulukuuta 2020 kello 15.32 (EET)

On toki mahdollista, että juttu jää merkitykseltään vähäiseksi. Voinemme odotella, tuleeko tapauksesta joskus vielä jotain kauaskantoisempiakin seurauksia – sehän on kai rikollisuuden merkittävyyden mittarina Wikipediassa muutenkin. --Prospero One (keskustelu) 14. joulukuuta 2020 kello 15.51 (EET)

Outoja tarinoita

Olen pohtinut erästä seikkaa jo pitemmän aikaa, ja kysytään nyt vaikka täällä, kun asia koskee useampaa artikkelia. Markku Sadelehdon Outoja tarinoita -sarja käsittää kuusi antologiaa, jotka tällä hetkellä ovat Wikipediassa erillisinä artikkeleina. Omasta mielestäni voisi olla fiksumpaa tehdä niistä yksi pitkä artikkeli, ja muuttaa nykyiset antologiakohtaiset artikkelit uudelleenohjauksiksi. Kyse on kuitenkin melko marginaalisista kirjoista, joista ei yksittäin ole paljoa sanottavaa. --Miihkali ^{(K • M)} 14. joulukuuta 2020 kello 15.22 (EET)

Koska sarja on rajattu eli kuusi osaa ja rakenne ilmeisesti samanlainen ja vastuuhenkilö sama, voisi olla lukijan kannalta hyödyllisempää yhtenä kokonaisuutena, johon mahtuisivat kunkin osan kritiikitkin, sikäli kuin niitä on. Alussa yhteenveto ja sitten osat omien otsikoidensa alla. --Abc10 (keskustelu) 14. joulukuuta 2020 kello 16.01 (EET)

Itse ajattelin, että noista voisi ehkä tehdä vähän synteesiäkin. Eli ensin sarjan syntyvaiheet omaksi luvuksi, sitten vastaanotto toiseksi ja niin edelleen. --Miihkali ^{(K • M)} 14. joulukuuta 2020 kello 16.08 (EET)

Ehdotukseni oli vain satunnainen mieleenjohtuma, kun en ole perehtynyt niihin. Tunnet itse varmaan ne paremmin. Otin lähinnä kantaa siihen, että yksi artikkeli voisi olla hyvä. --Abc10 (keskustelu) 14. joulukuuta 2020 kello 16.10 (EET)

Aivan. Joo, no jospa minä sitten rupean hommiin, jahka kerkiän. --Miihkali ^{(K • M)} 14. joulukuuta 2020 kello 16.38 (EET)

Diskauksia viikon kilpailuissa?

Onko joskus jossakin viikon kilpailussa diskattu joku käyttäjä? Jos on, mitkä ovat olleet syitä diskaamiselle?--87.95.84.85 15. joulukuuta 2020 kello 18.52 (EET)

En osaa sanoa diskauksista sen tarkemmin, mutta kerran olen (vaikka kilpailu onkin melko leikkimielinen) poistanut yhden käyttäjän käyttäjäsivulta ruusukkeet, joita hän ei pistelaskun perusteella ansainnut mutta kuitenkin ne sinne lisäsi. – ComradeUranium (keskustelu) 15. joulukuuta 2020 kello 18.56 (EET)

Ei ole suoranaisesti diskattu ketään. Kerran eräällä käyttäjällä oli erimielisyyksiä kilpailualueen tulkinnasta, ja hän poisti itsensä osallistujien listalta, mutta olisikin loppujen lopuksi halunnut takaisin mukaan, muistaakseni kilpailun jo päätyttyä. Häntä ei kuitenkaan enää otettu mukaan, koska hän oli viikon aikana poistanut nimensä osallistujista ja tehnyt selväksi, ettei halunnut osallistua kilpailuun. (Tapauksesta on jo jokunen vuosi aikaa enkä ihan tarkkaan muista kaikkia yksityiskohtia saati jaksa niitä esiin kaivaa, mutta pääpiirteiltään muisteluni lienee oikeahko.) Diskaukseen on olemassa tekniset mahdollisuudet, mutta toki pyritään pääosin käyttämään lievempiä keinoja, eikä täysmittaisia diskauksia ole vielä tarvittu. --Lentokonefani asiaa? | syntilista 16. joulukuuta 2020 kello 02.36 (EET)

Eräällä käyttäjällä ollut vähän epäurheilijamaista käytöstä joissain kilpailuissa; tekee artikkeleja viikon verran mutta ilmoittautuu vasta viimeisen päivän aikana. Tälläinen olisi hyvä kieltää. En jaksa nyt etsiä mitään vanhoja keskusteluja. jni (k) 16. joulukuuta 2020 kello 09.24 (EET)

Koronaviruspandemian nimi

Mietin vain tässä että artikkelin Koronaviruspandemia 2019–2020 uudelleennimeämisestä puhutaan sen keskustelusivulla. Aihe on kuitenkin tällä hetkellä niin ajankohtainen, että sen uudelleennimeämisen keskusteluun ehkä tarvittaisiin osallistujia enemmän. On tässä vielä kaksi viikkoa tätä vuotta vielä jäljellä, mutta olisi hyvä saada artikkelin nimi kuntoon. Lisäksi sivulle viittaa näköjään yli 500 kohdetta ja monissa sivuissa mainitaan esim. muotoon "koronaviruspandemian 2019–2020 vuoksi" (esim. Loki (televisiosarja)). --AinScept (keskustelu) 15. joulukuuta 2020 kello 21.26 (EET)

Onko käynnissä jokin muokkaustapahtuma?

Tänään tänne on tupsahdellut lukuisia uusien käyttäjien tekemiä uskontoaiheisia artikkeleita, joista useimmat on lähteistetty lukion oppikirjoilla. Osa on kohtalaisen laadukkaita (esim. Kristinusko Oseaniassa), mutta toiset eivät (esim. Buddhalaisuus Japanissa). Miten näiden kanssa menetellään? --Vyörykkä (keskustelu) 16. joulukuuta 2020 kello 11.40 (EET)

Katsoin samaa, että paljon uusilta käyttäjiltä tulee tuosta aihepiiristä. En kyllä ole mitään ilmoitusta nähnyt käynnissä olevasta tapahtumasta. Stryn (keskustelu) 16. joulukuuta 2020 kello 11.41 (EET)

Siinä tapauksessa lienee jonkin lukion harjoituskurssi. --Vyörykkä (keskustelu) 16. joulukuuta 2020 kello 11.44 (EET)

Tähän kohtaan haluan huomauttaa, että ainakaan minun uskonto-artikkelini eivät liity mihinkään projektiin, vaan olen aina satunnaisesti näitä väsännyt. Kiinnitin toki huomiota siihen, että muitakin näkyy vaihteeksi samalla peltosaralla.--Kirkhakkinen (keskustelu) 16. joulukuuta 2020 kello 17.02 (EET)

Entisille ylläpitäjille, ja vähän muillekin

Ei tartte vastata, mutta harmihan se on kun ylläpito-oikeudet poistuvat syystä tai toisesta. Itseltäni ne poistuivat kerran omasta pyynnöstä, mutta äänestyksellä sain ne takaisin kun olin itse rauhoittunut. Minulla on jopa haljuhko tunne kun kaksi hyvinkin eri syistä kadonnutta varsin kokenutta ylläpitäjää on äänestetty ulos pienehköllä marginaalilla. Oikeus on varmasti toteutunut, mutta arvelen että pitäisi suhtutua tähän ehkä kunniallekin käyvään mutta siihen kuulumattomaan asiaan niin että "En hävinnyt, menen vain pelaamaan golfia ja jos tämä on oikeasti totta niin väistyn suosiolla ja palaan takaisin jossain toisessa roolissa." Mutta loma tekee kaikille hyvää välillä. Viestini ylläpitäjyyden poistoa äänestäneille: Ette voineet äänestää väärin, vaikkei Wikipedia olekaan demokratia. Minä toivon vein että Wikipedia olisi sanakirja eikä riitelypaikka. --Höyhens (keskustelu) 17. joulukuuta 2020 kello 00.20 (EET)

Mielenkiintoinen viimeinen virke edellyttäen, ettei siinä ole typoa. Entiset ylläpitäjät tuntuu nostetun omaksi erityisryhmäkseen. Millekään muulle entisryhmälle ei ole omistettu ihan omaa sivua. Entiset byrokraatit, välityslautakunnan jäsenet, sun muut ovat samassa listassa nykyisten seassa, ja entiset seulojat entisistä muokkaajista puhumattakaan on unohdettu täysin. Lopuksi haluan tuoda selväksi, että minä en pelaa golfia. --Lax (keskustelu) 17. joulukuuta 2020 kello 16.32 (EET)

Kyllä tämä narina jo herkkähipiäisyydestä kertoo. Ylläpitotyö on arkista siivoamista eikä mikään arvonimi. Olen joutunut eri käyttäjien moukaroimaksi vuosien ajan, ja jopa herkkähipiäisyydestä on kehdattu syyttää. Yhä olen täällä, jokaisen iskun entisestään vahvistamana. Ja keskustelusivunihan on teidänkin ansiostanne aivan omaa luokkaansa. Poistetut yp:t-sivu on vain valju varjo, jota tuskin kukaan lukee. Keskustelusivullani sen sijaan on seuraajia kuin parhaalla youtubettajalla. Ei kannata itkeä, Lax. --Abc10 (keskustelu) 17. joulukuuta 2020 kello 16.53 (EET)

Olipas taas omituinen kommentti (mahdoitko edes lukea kommentistani muuta kuin allekirjoituksen ja tekstin keskellä paistaneen wikilinkin). Kyllä täällä ihan muut näyttävät itkevän. Ja mitä tulee ylläpitäjyyteen arvonimenä, niin minä olen huomattavasti sinua enemmän jo vuosien ajan korostanut, että se ei ole mikään arvonimi eikä minkään oman kerhonsa jäsenyyskortti. --Lax (keskustelu) 17. joulukuuta 2020 kello 18.25 (EET)

Ylläpitäjä on de facto arvonimi, koska niin siihen vakiintunut muokkaajakunta on suhtautunut jo yli vuosikymmen. Ja käyttäjäoikeusryhmän nimikin, joka aiheuttaa säännöllisesti sekaannuksia, sitä heijastelee - ja vaikka nimitystä on useamman kerran historiassa esitetty vaihdettavaksi kuvaavampaan ja arkisempaan nimityksen, ei sellainen ole saanut kertaakaan laajempaa kannatusta. Iivarius (keskustelu) 19. joulukuuta 2020 kello 02.09 (EET)

Ja sellainen sen pitää ollakin. Ilman kaupan päälle saatavaa arvonimeä kukaan täysjärkinen ei tuollaiseen siivoushommaan lähtisi. --Vyörykkä (keskustelu) 25. joulukuuta 2020 kello 01.08 (EET)

Meinaatko, että on lähtenyt? --Lax (keskustelu) 25. joulukuuta 2020 kello 08.39 (EET)

Ylläpitäjät ovat Wikipedian käyttäjiä, joilla on muun muassa valtuudet… Wikipedian käyttäjät … ovat vapaaehtoisia henkilöitä, jotka… En huomannut mainintaa arvonimestä. He tekevät siivoustyötä (tehtävän kuvaus yksinkertaistettuna) ilman mainetta ja kunniaa. Kaikki ne entiset ja nykyiset ylläpitäjät, joiden toimintaa olen nähnyt lyhyen urani aikana, vaikuttavat kuitenkin täysipäisiltä. Näkemyserot ja käytös ovat eri asia. Arvostan niin oikeiden siivoojien kuin virtuaalisiivoojien työtä. ---raid5 (keskustelu) 25. joulukuuta 2020 kello 19.51 (EET)

Kommentillasi "ylläpitäjät – – vaikuttavat kuitenkin täysipäisiltä" käyt kiinni henkilöön etkä asiaan. Jos minä sanon, että olen eri mieltä asiasta, sen huomaa helpommin. --Abc10 (keskustelu) 25. joulukuuta 2020 kello 19.59 (EET)

Tässä kävin mielelläni kiinni henkilöihin, jos se tulkitaan sellaiseksi. (Odotan ylläpidon reagointia kommenttiini). (hymiö). ---raid5 (keskustelu) 25. joulukuuta 2020 kello 20.51 (EET)

Dewikin ja enwikin sopu

Onkohan dewiki ja enwiki tulleet sopuun täsmennyssivujen wikidatan suhteen? Ainakin vaikuttaa siltä. Tosin otanta on aika pieni.--MAQuire (keskustelu) 18. joulukuuta 2020 kello 22.49 (EET)

Mistä tässä nyt on oikein kyse? --Prospero One (keskustelu) 19. joulukuuta 2020 kello 16.23 (EET)

Omaa tutkimusta

Käyttäjä Toivo ja Toivo ilmoittaa artikkelin Betyyli (Pyhä kivi) keskustelusivulla keksineensä nimen omasta päästään. Tämä taas on selvästi omaa tutkimusta, mistä minuakin on huomautettu viimeksi marraskuun lopulla. Miten kyseisen artikkelin kanssa menetellään? --Vyörykkä (keskustelu) 19. joulukuuta 2020 kello 16.18 (EET)

Keskustelisin asiasta artikkelin keskustelusivulla tai muokkaajan sivulla, jos haluat keskustella kahden kesken.--MAQuire (keskustelu) 19. joulukuuta 2020 kello 16.20 (EET)

Ölen siellä todennut etten tunne mahdollista suomenkielistä termiä ja kertonut, että nimi sopii vaihtaa, kun asia selviää. Ihan nimettömäksikään en voinut jättää. Toivo ja Toivo (keskustelu) 19. joulukuuta 2020 kello 16.23 (EET)

Eiköhän artikkelin oma keskustelusivu riitä. --Miihkali ^{(K • M)} 19. joulukuuta 2020 kello 16.25 (EET)

@MAQuire: Halusin nimenomaan ulkopuolisen näkemyksen asiasta. --Vyörykkä (keskustelu) 19. joulukuuta 2020 kello 16.26 (EET)

Juu, nuo keskustelusivut ovat usein hyvinkin passiivisia. Itsekin odotan joihinkin kysymyksiin vastausta useampaa vuotta ja onhan noissa välillä vastaan tullut muiden vastaamattomia kysymyksia jopa vuodelta 2007. Itse kuitenkin odottaisin ainakin vuoden ennen kuin toisin asian kahvihuoneeseen.--MAQuire (keskustelu) 19. joulukuuta 2020 kello 16.31 (EET)

Joskus voi olla hyvä vinkata keskustelusta täällä mutta itse keskustelua voi hyvin jatkaa keskustelusivulla. Jos siellä lopputulokseksi tulee että olisi tarvetta jollekin yleisemmälle keskustellulle, niin siihen voi palata sitten erikseen.--Urjanhai (keskustelu) 19. joulukuuta 2020 kello 16.33 (EET)

Suomalaisten henkilöiden syntymäpaikat

Käyttäjä Soppakanuuna on keksinyt uuden(?) käytännön (ks. historia), että suomalaisille henkilöille merkitään artikkeliin syntymäpaikaksi konkreettinen syntymäpaikka eikä äidin kotikunnan mukaan määräytyvää virallista syntymäpaikkaa, koska ”tämä on onneksi tietosanakirja eikä väestörekisteri”.

Onko tämä siis Wikipedian linja suomalaisia henkilöitä koskien, että virallisesta syntymäpaikasta viis, jos todellinen tiedetään? Alanko muuttaa näitä muitakin suomalaisia koskevista artikkeleista käyttäjä Soppakanuunan esimerkin mukaan? --2001:2003:54F8:ADDE:7CD4:985D:F500:2F38 20. joulukuuta 2020 kello 21.23 (EET)

Tästä on varmaan keskusteltu ennenkin, mutta kirjoillevientikunta tuli syntymäpaikaksi, tarkemmin sanottuna syntymäkotikunnaksi vasta 1970-luvulla. Syntymäpaikka ennen tätä muutosta on ja on ollut se missä sattui syntymään. --Höyhens (keskustelu) 20. joulukuuta 2020 kello 21.27 (EET)

Muistan että jossain somekeskustelussa Wikipedian ulkopuolella sanottiin juuri tuota samaa, eli että se on muuuttunut jossain vaiheessa, mutta en muista enää miten päin ja milloin. Enkä myöskään sitä, onko tuo (EDIT: Sikäli kuin muutosvuosi olisi tuo.) ainoa muutos tässä asiassa kautta aikojen.--Urjanhai (keskustelu) 20. joulukuuta 2020 kello 21.45 (EET)

Jostain lähteestä nämä varmaan löytyvät, mutta varmaan on syytä selvittää asia tarkasti ennen kuin ryhtyy tekemään isoja massamuutoksia. Tietysti jos on lähde (kuten kansallisbiografia tai Kuka kukin on), niin sitten sen mukaan.--Urjanhai (keskustelu) 20. joulukuuta 2020 kello 21.47 (EET)

No ainakin tässä lähteessä Mikko Kärnän syntymäpaikka on Espoo eikä Oulu. Tämän lisäksi muut Wikipediat ja Wikidata sanoo syntymäpaikaksi Espoo. --Maantietäjä (k) 20. joulukuuta 2020 kello 21.51 (EET)

Sivusta on uudempikin versio: [8]. Sivun tietosisältö ja muoto on hiukan eri, mutta uudessa versiossa tieto syntymäpaikasta on kerottu vielä tarkemmin. Eli äiti oli silloin vielä kirjoilla Espoossa, vaikka perheen asuinpaikka oli jo sellainen, että syntyminen tapahtui Oulussa kotisivunpitäjän oman ilmoituksen mukaan. --Urjanhai (keskustelu) 20. joulukuuta 2020 kello 22.52 (EET)

Ja jos ei haluta käyttää kotisivua, niin eduskunnan sivu on kansanedustajasta myös: [9]. Sitä voinee pitää luotettavana virallisena lähteenä viralliselle tiedolle. EDIT: Tai sitten ei?. --Urjanhai (keskustelu) 20. joulukuuta 2020 kello 22.55 (EET)

Tai miten nyt sitten onkaan: Reino Paasilinna: Jäämeri: [10]. --Urjanhai (keskustelu) 20. joulukuuta 2020 kello 22.58 (EET)

RP:lle lienee tietynlainen kunnia-asia olla syntyisin Pohjoiselta jäämereltä, joskin Norjan aluevesiltä. Näitä on saanut valitakin. Minä olen syntynyt 1954 Hämeenlinnassa Höyhensaaren synnytyslaitoksessa, jos uskon mitä vanhempani kertoivat. He olivat kirjoilla Vanajan kunnassa. Minun syntymäpaikkani on ollut Hämeenlinna, mutta sitten kun sitä nuorena aikuisena saadakseni henkkarit jotain vaaleien ennäkkoäänestystä varten, en ollut varma kumpi merkitään. Vaalilautakunnassa yksi sanoi että se missä on syntynyt, toinen että eiku se mihin on viety kirjoille. Minä menin ja kysyin Turun poliisilta että mikä tämä minun syntymäpaikkani oikein on, kun en saa itse selkoa. Selitin koko tarinan ja kysyin että onko se siis Hämeenlinna vai Vanaja. Poliisi sanoi että laitetas sit Hämmelinna ku se on komiamppa. Ja niin se on tänäkin päivänä. Paitsi että minusta Vanaja on vanhempi ja komiampi asia kuin Hämeenlinna konsanaan. Koettakaa kestää. --Höyhens (keskustelu) 21. joulukuuta 2020 kello 01.29 (EET)

Ja ennen 70-lukua jo pitkään ainakin luterilaisilla lapsen äidin seurakunnan sijaintikuntaan. Synnytyksiä tapahtuu Suomessa nykyään (suunnitellusti) vain parissakymmenessä kunnassa. Jos wikipediassa pyrittäisiinkin korjaamaan syntymäpaikka ensimmäisen henkikirjoituskunnan sijaan siksi, missä kunnassa synnytys on fyysisesti tapahtunut, olisi edessä mahdoton savotta. Kärnä on 80-luvun lapsena papereissa espoolaispoikia. Sama käsitys on eduskunnalla, jolle hän on ceeveensä toimittanut. Ikävä imagohaitta, mutta ei sen takia aleta koko systeemiä säätämään.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 20. joulukuuta 2020 kello 22.13 (EET)

Sama koskee myös kuolinpaikkaa. Vaikka sattuisi kuolemaan maakunnallisessa keskussairaalassa, niin kirjoillaolokunta merkitään kuolinpaikaksi. --Pihamies (keskustelu) 20. joulukuuta 2020 kello 22.21 (EET)

Sekin hieno nyanssi tässä käytännössä on, että Mikko Kärnä -artikkelissa ei nyt esiinny sitä virallista ja lähteistä löytyvää syntymäpaikkaa ollenkaan. --2001:2003:54F8:ADDE:7CD4:985D:F500:2F38 21. joulukuuta 2020 kello 01.25 (EET)

Nyt esiintyy.--Htm (keskustelu) 21. joulukuuta 2020 kello 06.53 (EET)

Eri seurakunnissa oli aiemmin vaihtelevia käytäntöjä, mikä merkittiin syntymäpaikaksi. Lähteissä kuitenkaan ei aina ole noudatettu seurakuntien rekisteritietoa vaan merkitty mikä milloinkin, ja lähteiden mukaan mennään (vaihtelevasti), siihen vuoteen asti kunnes asiasta tuli virallinen määräys merkitä äidin kotikunta. Jossain keskustelussa on muistaakseni lähdekin asialle.--Abc10 (keskustelu) 20. joulukuuta 2020 kello 22.19 (EET)

Lähteitä: Yle ja Kysy kirjastonhoitajalta. --Htm (keskustelu) 20. joulukuuta 2020 kello 22.23 (EET)

Mallinetekstien täsmennys

Ettei menisi showksi, niin voitaneen sopia niin, että mallineen tekstillä "syntymäpaikka" tarkoitetaan syntymäkotikuntaa kuten Kotikuntalaissa on määritelty ja ennen kotikuntalakia syntyneilla virallisissa asiakirjoissa olevaa syntymäpaikkaa. Tämä sopimusteksti tulisi kirjata myös mallineen teksiin tai ainakin sen ohjeteksiin. Koska synnytyksiä tapahtuu pääasiassa sairaaloissa nykyään, johtaisi varsinaisen syntymäpaikan käyttö siihen, että Wikipedian mukaan 1970-luvun alusta lukien ei maalaisia olisi syntynyt juuri lainkaan. Ja koska kaikkien wikimerkittävien henkilöiden varsinainen syntymäpaikka ei ole tiedossa eli ei ole luotettavaa lähdettä, johtaisi se siihen, että heille ei voitaisi laittaa mitään syntymäpaikkaa. Mikäli varsinainen syntymäpaikka on oleellista tietoa, sen voi lisätä leipäteksiin. Mikko Kärnän tapauksessa lähteenä "syntymäpaikalle" on käytetty lisäksi primäärilähdettä. Vai kuinka? --Htm (keskustelu) 21. joulukuuta 2020 kello 06.46 (EET) (lisätty kommenttiin ennen kotikuntalain voimaantuloa syntyneiden kotipaikasta).

Ennen lakimuutosta ilmoitettuja syntymäpaikkoja ei voi mennä arvailemaan. Olisin aika harmissani jos esimerkiksi minun syntymäkunnakseni merkittäisin eri paikka (eli äitini asuinpaikka syntyessäni) kuin virallisissa papereissa on. Lakimuutoksen jälkeen syntyneillä on rekisterissä syntymäkotikunta eli juuri se maalaipitäjä Pihtipudas, jossa lapsen äiti oli kirjoilla, eikä Jyväskylä, jossa varsinainen maailmaanputkahdus tapahtui. --Abc10 (keskustelu) 21. joulukuuta 2020 kello 08.33 (EET)

Paasikivelle on nyt merkitty "syntymäkotikunta", jota termiä ei ollut silloin käytössä. Paasikivi syntyi Koskella Hl., ja jos se on hänen virallisissa papereissaan, on omaa tutkimusta lisäillä siihen jälkikäteistä, anakronistista termiä "syntymäkotikunta". --Abc10 (keskustelu) 21. joulukuuta 2020 kello 08.38 (EET) EDIT: Korjasin sen, kuten alempana jo kerroin. --21. joulukuuta 2020 kello 09.13 (EET)

(Päällekkäinen muokkaus, mutta ajatus myös päälleekkäisesti täsmälleemn sama kuin Abc10:llä yllä:) Kyllähän Wikipedian pitää tässä käyttää mallina niitä käytäntöjä mitä käytetään IRL, koska olisi hassua ja kestämätöntä, jos wikipedia käyytäisi jostain asiasta muunlaista, täällä jollain huutoäänestyksellä arvottua määrittelyä kuin luotettavat riippumattomat ulkopuoliset lähteet. Siis tyyliin kansallisbiografia, tietosanakirjat, Kuka kukin on, muut vastaavat matrikkelit jne. Ja jos ja kun tämä IRL käytäntö on aikojen kuluessa muuttunut, niin sen mukaan kai kuuluu mennä noudattaen niitä IRL käytäntöjä mitkä kunakin aikana ovat hewnkilöille "viralliset" syntymäpaikkatiedot tuottaneet hakuteoksiin ja matrikkeleihinkin merkittäviksi. Eli ei projisoida nykykäytäntöä nykyajasta taaksepäin sen pidemmäälle kuin se on ollut olemassa, koska eivät lähteetkän niin tee. Silloin kai siis kysessä on syntymäkotikunta siltä ajanjaksolta kun IRL käytäntö on ollut tämä, koska kyseessä on virallinen, henkilölisyystodistuksissa, hakuteoksissa, matrikkeleissa ym. näkyvä tieto. Kun aiemmin käytäntö on ollut muu niin käytetään aiemman muun käytännön mukaista. Jos fyysinen syntymäpaikka poikkeaa virallisesta niin se on elämäkertatieto, joka voidaan kertoa elämäkertotietona. - Samoin kuin aiempina aikoina, jos nyt oli niin, että fyysinen syntymäpaikka kirjattiin kirjattiin viralliseksi syntymäpaikaksi, perheen todellinen asuinpaikka tai kirjoillaolopaikka on silloin se elämäkertatieto, jos virallisena syntymäpaikkana on fyysinewn syntymäpaikka. Yleisin tapaus tietysti on se, että lähreessä lukee jotain, ja siitä ei välttämättä ole tietoa, onko kerrottu syntymäpaikka "virallinen" vai "todellinen" eikä tietoa välttämättä ole siitäkään, onko ko tapauksen ajankohtana ja olosuhteissa "todellinen" ollut sama vai eri kuin "virallinen". Silloin tietysti mennään lähteen mukaan, ja jos muuta kertova "virallisempi" lähde josskus löydetään, niin tarkennetaan sitten sillä.--Urjanhai (keskustelu) 21. joulukuuta 2020 kello 08.49 (EET)

Esimerkiksi Kansallisbiografiassa Paasikiven syntymäpaikka on Koski Hl (EDIT siis siinä viralliset henkilötiedot sisältävässä matrikkeliosassa, leipätekstissä johdanto on lyhyt, eikä asiaa ole selostettu lainkaan, mutta muita lähteitähän siitä taas on). Muu on silloin elämäkertatietoa, eikä ole tarpeen poiketa tavasta jota IRL luotettavat lähteet käyttävät. (Tämä artikkeli kuuluu niihin, joilla on vapaa lukuoikeus.)--Urjanhai (keskustelu) 21. joulukuuta 2020 kello 08.55 (EET)

Poistin Paasikiven tamperelaisuuden alkutiedoista. Nyt se on lähteen mukaan eli Koski Hl. --Abc10 (keskustelu) 21. joulukuuta 2020 kello 09.00 (EET)

Täydensin aloitusrepliikkiä. Ilmeisesti on hankalaa, kun on olemassa ennen ja jälkeen syntyneitä. Joka tapauksessa tarkoitus oli saada selville, pitäisikö vai eikö pitäisi mallineen ja/tai sen ohjeen tekstiä täsmentää. Tiivistetyt kommentit olisivat tyttöä.--Htm (keskustelu) 23. joulukuuta 2020 kello 17.28 (EET)

Viitsitkö selventää mikä "syntymäkotikunta" on jos ei ole suomen rajojen sisällä syntynyt? Tuo kirjaaminen voi olla aivan mitä sattuu jos menee jonkin pienen piirin käytännön mukaan vrt. eri maiden käytäntöjen. Itse en käsitä miksi ihmeessä syntymäpaikaksi merkitään jotain muuta kuin missä on pullahtanut maailmaan.. Yhtä vähän järkeä kuin uskovien touhuissa muutenkaan.. Jokseenkin sama kuin syntyisi kesäkuussa mutta merkittäisiin joulukuuksi jonkin ihmeen käytännön mukaan. Ipr1 (keskustelu) 23. joulukuuta 2020 kello 17.55 (EET)

Syntymäkotikunta on laissa käytetty sana, joka tarkoittaa lapsen äidin kotikuntaa lapsen syntymähetkellä. Lainsäätäjissä on myös kirkkoon kuulumattomia ja ateisteja. Yrtin selvittää Kotukselta, luotiinko termi lakia säädettäessä vai onko se ollut jo aiemmin käytössä, mutta Kotus on joululomalla. Seurakuntien rekisteriin alettiin kuitenkin jo ennen lakimuutosta merkitä yhtenäisesti juuri "syntymäkotikunta", mutta en tiedä mitä termiä käytettiin. Silloisen siviilirekisterin käytäntö ei ole tiedossa. --Abc10 (keskustelu) 23. joulukuuta 2020 kello 18.35 (EET)

Sellainen huomio, että Wikidatassa kyseinen arvo on syntymäpaikka (P19) jonka kuvaus on tarkin tunnettu paikka, jossa aihe syntyi (esimerkiksi kaupunki valtion sijaan). Tuolla perusteell se syntymäpaikka olisi se paikka joka se lähteen mukaan on oli se sitten tarkka paikka, kotikunta, valtio jne. --Zache (keskustelu) 23. joulukuuta 2020 kello 18.38 (EET)

Tuo lienee hyvin yhteensopiva niiden ilmaisutapojen kanssa joita lähteetkin käyttävät ja senkin kanssa että virallinen määrittely virallista määrittelyä käyttävissä lähteissä eri aikoina vaihteilee.--Urjanhai (keskustelu) 23. joulukuuta 2020 kello 18.46 (EET)

Kai tästä pitäisi periaatteessa olla yhtenäinen linja kaikenmaalaisten ja kaikkina aikoina eläneiden ihmisten kesken, mutta eri maissa on eri aikoina ollut varmasti erilainen lainsäädäntö sen suhteen, mikä on merkitty "viralliseksi" syntymäpaikaksi. Lienee parempi, ettei mihinkään mallineeseen kirjoiteta mitään viittauksia nykyiseen tai entiseenkään Suomen lakiin ikään kuin yleispätevänä ohjeena. Mieluummin kannattaisi luoda aiheesta ihan erillinen ohjesivu, jossa voitaisiin myös selostaa nämä lakimuutokset. Lähtökohtana on tietysti se, että lähteiden mukaan mennään. En kyllä itse näe mitään pahaa siinä, että syntymäpaikaksi korjataan todellinen syntymäpaikka silloin kun se jostain luotettavasta lähteestä ilmenee. Toisaalta Kärnän tapauksessa asia kannattaa joka tapauksessa selittää artikkelin tekstissä, jos hän itse levittää asiasta eri tietoa kuin mitä esim. eduskunnan edustajamatrikkelissa sanotaan. --Risukarhi (keskustelu) 25. joulukuuta 2020 kello 17.11 (EET)

Mitä "katso myös" -otsikon alle tulisi laittaa?

Onko tästä tarkempia ohjeita olemassa missään? Käsittääkseni ainakaan siihen ei tule laittaa linkkejä artikkeleihin, joihin on jo artikkelisisällössä linkattu. Olin äsken harkitsemassa tämän muokkauksen kumoamista, koska aihe on jo linkattu mallineessa alla, mutta ajattelin kysyä ensin, koska juuri tuosta en muista olleen missään puhetta. --Prospero One (keskustelu) 22. joulukuuta 2020 kello 14.05 (EET)

Mielestäni tähän ei kannata kehittää mitään sitovaa ohjeistusta, vaan käyttää tervettä järkeä ja omaa harkintaa. Katso myös lienee ennen kaikkea luettelo suositellusta jatkolukemisesta. Silloin voi olla hyvinkin perusteltua linkata jokin artikkelissa jo ohimennen linkitettyä asia. Varsinkin jos linkki on sellainen, ettei linkitetty teksti suoraan vastaa artikkelin nimeä. --Miihkali ^{(K • M)} 22. joulukuuta 2020 kello 14.23 (EET)

Tyylioppaassa on artikkelin rakennetta koskeva ohje, jossa on selostettu Katso myös -osion tarkoitus ja käyttö.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 22. joulukuuta 2020 kello 14.47 (EET)

Olen samaa mieltä Miihkalin kanssa varsinkin siitä, että Katso myös -osio, kuten Aiheesta muualla tukevat suositeltua jatkolukemista. Wikipedian artikkelien pitäisi olla, jos vain mahdollista sellaisia, että ne käsittelevät vain yhtä aihetta ja ne ohjaavat joko muihin, artikkeleihin tai aiheisiin Wikipediassa tai sen ulkopuolella. KM ja AM osat toivottavasti myös lyhentävät artikkeleita. Hyvä artikkeli kertoo vain perusasiat ja linkittää syventävämpiin.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 22. joulukuuta 2020 kello 15.23 (EET)

Koko tietosanakirjan idea on, että artikkeleilla on mietitty, looginen ja toistuva rakenne, eikä jokainen sooloile omiaan. Katso myös -osio ei ole tarkoitettu suositellun jatkolukemiston listaamiseen, vaan sillä osoitetaan toisiin artikkeleihin, jotka käsittelevät samaa aihetta mutta eri näkökulmasta. Esimerkiksi artikkelissa kulttuurinen omiminen viitataan Katso myös -linkkinä teknologiansiirtoon. Jos pitäisi kulttuurista omimista oleellisesti samana kuin folklorismia mutta eri kulmasta, siihenkin voisi olla Katso myös -linkki. KM-linkkiä voi tarvita silloin, kun samaa asiaa käsitellään eri käsitejärjestelmissä eikä siksi ole luontevaa käyttää tekstinsisäisiä linkkejä.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 22. joulukuuta 2020 kello 15.45 (EET)

Juuri näin. Looginen rakenne palvelee sekä käyttäjää (helpompi etsiä haluttu tieto) sekä tarkistajaa (yleissilmäyksellä voi havaita merkittäviä ongelmia). Jatkolukemistoa voi olla teoriassa koko wikipedia eli KM pitäisi myös olla harkittu osio eikä luettelo aivan kaikesta. Ipr1 (keskustelu) 23. joulukuuta 2020 kello 18.52 (EET)

Looginen ja toistuva rakenne selkeyttää muokkaamista verrattuna jokaisen omaan erilaiseen harkintaan. Ohjeeseen tai käytäntöön vetoamisella on enemmän painoarvoa verrattuna lukuisiin mielipiteisiin. Jonkinlaista selkeyttä olisi hyvä saada vaihtelevaan muokkaustyyliin (esimerkiksi imdb:n käyttöön lähteenä, aiheesta muualla -osion maksullisiin linkkeihin tai mallineiden ajantasaiset ohjeet). Ohjeistuksen tulisi heijastaa ”yhteisön yhteisiä näkemyksiä ja käyttäytymistä”. ---raid5 (keskustelu) 23. joulukuuta 2020 kello 22.29 (EET)

Tiukasti aiheeseen yhteydessä olevia otsikoita ja vain muutama. Olen toisinaan törmännyt pitkään listaan sekalaisia artikkeleita, joita olen karsinut. --Abc10 (keskustelu) 22. joulukuuta 2020 kello 15.33 (EET)

Mikä öttiäinen

on ruotsiwikin Simo? Äkkiseltään näyttäisi Tukkimiehentäiltä? --RicHard-59 (keskustelu) 23. joulukuuta 2020 kello 23.36 (EET)

Simo on suku, ja svwikissä on kyseisessä artikkelissa taksoboksin Familj-kohdassa Curculionidae eli kuuluu siis kärsäkkäisiin –Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 24. joulukuuta 2020 kello 00.27 (EET)

On kysytty ennenkin: Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)/Arkisto 42#Simo-ötökkä... --Risukarhi (keskustelu) 25. joulukuuta 2020 kello 17.22 (EET)

Pysyvä osittaisesto

Osittaisenkin eston voinee asettaa pysyväksi. Olisiko olemassa tilannetta, jossa pysyvä osittaisesto olisi toimiva?--37.33.168.112 24. joulukuuta 2020 kello 00.11 (EET)

Jos käyttäjän muokkaukset ovat ongelmallisia vain tiettyjen artikkelien osalta? Enwikissä on paljon artikkeli- ja aihealue-estoja, mihin tarkoitukseen tämä toiminto varmaankin suunniteltiin. 01miki10 (keskustelu) 24. joulukuuta 2020 kello 00.33 (EET)

Totta muuten! Harmi, että tämä osittaisesto tuli vasta näin myöhään. Jos se olisi ollut aikaisemmin jo olemassa, olisi voitu välttyä joiltakin nyt voimassa olevilta pysyviltä täysestoilta. Esimerkkinä tulee mieleeni Nenoniel. Miksi juuri Nenoniel? No perustelen tätä sillä, että Nenonielillehan asetettiin Topic Banneja kommenttipyynnön lopputuloksena. Jos olisi ollut jo muutamaa vuotta aiemmin osittaisesto, olisivat Topic Bannit olleet helpommin toteutettavissa ja Nenonielilla olisi tällä hetkellä todennäköisesti pysyvä osittaisesto tietyille artikkelisivuille sen sijaan, että hänellä olisi pysyvä täysesto, joka hänellä tällä hetkellä on oikeasti. Olen varma, että pysyvään täysestoon johtaneilta välikohtauksilta olisi myös voitu välttyä, jos osittaisesto olisi otettu aiemmin käyttöön Wiki-projekteissa ja Nenoniel olisi saanut jatkaa muuta toimintaansa Wikipediassa, kuten esimerkiksi artikkelisivujen luontia, kun siinä ei olisi ollut ongelmia.--37.33.168.112 25. joulukuuta 2020 kello 02.35 (EET)

Näyttelijämalline: merkittävien roolien käyttötarkoitus tai merkityksen muuttaminen

@Drefer, Ipr1, Zache ja muut: Mikä on parametrin ”merkittävät roolit” tarkoitus näyttelijämallineessa? Keskustelu ei edennyt, onneksi ei ole muokkaussotaa, mutta ei ole järkevää toimia usealla tavalla. Kysyin keskustelussa: ”Muutetaanko ohjetta vai toimitaanko tässä artikkelissa poikkeuksellisesti?” Drefer: muokkaus 1 • muokkaus 2 ”Teoksen nimi ei ole roolinimi.” Ilmeisesti avattavasta laatikosta tietolaatikossa on luovuttu. Jos kirjoitin kuvauksen puutteellisesti, niin pyydän, että esimerkiksi Zache auttaisi muotoilemaan muutosehdotuksen paremmin, otsikkoa saa muuttaa sekä keskustelun päättämisessä (lyhyt yhteenveto, konsensus, enemmistö), joka on keskustelun hankalin osuus. (Kannatan luettelon ensimmäistä kohtaa, mutta mielipiteeni ei ole ehdoton).
Esimerkiksi:

1. Muutetaan parametrin nimi ja ohje liittymään teoksiin/töihin
2. Merkittävät roolit ovat roolinimiä
3. Keksikää vapaasti muu ratkaisu, jota noudatetaan jatkossa ja joka ei olisi ”tapauskohtaisesti, ei tarvitse ohjetta”.

---raid5 (keskustelu) 25. joulukuuta 2020 kello 20.46 (EET)

En nyt saanut ihan kiinni ongelmasta, mutta eikös Deferillä ollut ihan pointti siinä, että pelkkä teoksen nimi ei ole riittävä tieto vaan haluttu tieto muodostuu roolinimestä JA teoksesta. Tässä ratkaisu lienee ihan se, että muutetaan ohjetta sen verran, että ohjeessa lukee tekstin : Elokuvan nimi kursivoituna... sijaan roolihahmon nimi jonka jälkeen teoksen nimi sulkeissa kursivoituna. Avattava-laatikoista voitaisiin minustakin luopua. --Zache (keskustelu) 26. joulukuuta 2020 kello 00.37 (EET)

Ongelma sinänsä ei ole suuri, kunhan muokataan jonkin ohjeen mukaan. Nykyisellään muutoksia tulee muokkaajan tyylistä riippuen tarpeettomasti, seuraava muokkaaja korjaa edellisen muotoilut. Nyt on käytössä rooli lainausmerkeillä tai lihavoituna, linkki teokseen mahdollisesti sulkeissa. Tai sitten pelkkä linkki elokuvaan ilman sulkeita. Jos halutaan, että käytetään roolinimeä ja teosta tietyllä tavalla, niin sitten käytetään. Olisiko teatteriroolit tärkeämpi merkitä tietolaatikkoon kuin elokuvaroolit (pelkkä linkki teokseen), jotka ovat mahdollisesti filmografiassa? Eräs periaate on, että Wikipedia ei ole sekalainen kokoelma tietoa. Ukas: ”Tosin aina toivoisi, että henkilöstä kertova artikkeli toisi myös esiin hänen kokemuksensa - esim. sen sijaan, että luetellaan missä elokuvassa näytteli kenenkin kanssa, kerrottaisiinkin millainen kokemus elokuvan tekeminen oli -”. ---raid5 (keskustelu) 26. joulukuuta 2020 kello 01.19 (EET)

Kuten Zache edellä mainitsi, ohjeen sanamuodon muuttaminen lienee selkeintä. Vastaavasti esim. {{Henkilö/kirjailija}} sisältää pääteokset ja {{Ohjaaja}} sisältää tunnetuimmat ohjaukset, ehkä tuolla nimeämisellä ja ohjeistuksella ratkaistaan kunhan joku keksii mikä sellainen sanamuoto on. Varsinaisen muotoilun mallia voisi ottaa {{Yhtye}} -mallineen kanssa käytettävästä {{Yhtye/tietorivi}}-merkinnästä jolla pakotetaan tiettyyn merkintätapaan ettei jokainen lähde sooloilemaan omiaan. Jos tuosta edelleen tulee riitelyä niin sitten voidaan ehkä päättää että roolit merkitään ainoastaan leipätekstiin jos ei synny konsensusta? (Lisähuomiona että vastaavaa siivoamista edelleen tarvitaan muutoinkin paljon.) Ipr1 (keskustelu) 26. joulukuuta 2020 kello 02.31 (EET)

Minusta olisi parasta, jos "merkittävät roolit" -rivillä olisi mainittu roolihahmon nimi ja sulkeissa elokuvan nimi. Riville saisi ottaa vain ne roolit, joista näyttelijä on saanut merkittävän palkinnon (Oscar, Jussi ym.), sekä toistuvat roolit esimerkiksi elokuvasarjoissa (Rocky ym.), sekä korkeintaan yksi sellainen rooli, joka mainitaan lähteissä erityisen merkittävänä roolina. --Savir (keskustelu) 26. joulukuuta 2020 kello 11.24 (EET)

Tässä palataan siihen, että tuon on vahvasti AV-tuotantoja painottava vaikka henkilö olisi tehnyt uransa vaikka teatterin puolella, koska teatterissa harvemmin on esim toistuvia rooleja tai palkintojenjakoja. --Zache (keskustelu) 26. joulukuuta 2020 kello 11.33 (EET)

Sehän on vain ihan oikein, sillä teatteriroolit kai hyvin harvoin henkilöityvät yhteen ainoaan näyttelijään kuten elokuva- ja televisioroolit. Hamleteja on satoja, mutta pikku kulkureita, Ramboja, Ethan Hunteja ym. vain yksi. --Savir (keskustelu) 26. joulukuuta 2020 kello 12.15 (EET)

Mutta joka tapauksessa tietolaatikossa saisi olla vain muutama rooli, ehkä enintään kolme tai neljä. Siinä yksi tai kaksi teatterirooliakaan ei silloin jää paitsioon. --Savir (keskustelu) 26. joulukuuta 2020 kello 12.20 (EET)

Mallineessa lukee aivan selkeästi "Merkittävät roolit". Silloin siihen kirjoitetaan merkittävä rooli, esim. Antero Rokka. Roolin jälkeen Tuntemattoman sotilaan tuotanto, johon rooli liittyy. Se voi olla joku lukuisista teatterituotannoista, radiokuunnelmista tai jokin kolmesta elokuvaversiosta. Pelkkä "Tuntematon sotilas" ei siis ole mikään merkittävä rooli. Jos mallineessa lukisi "teokset, joissa merkittäviä rooleja", lukijan pitäisi alkaa etsiä, mitä ne roolit ovat. Katsoin Seela Sellan merkittävät roolit. Wikipedian mukaan hän on näytellyt Sibeliusta ja Kaltevaa tornia. Luettelosta puuttuu mm. Hitler-tulkinta ja Säädyllisen murhenäytelmän naispääosa, ja myös Elämänmenon hieno sivuosa.

Ehkä merkittävät roolit kannattaa jättää vain niille, joiden ura on kokonaan tehty tai loppusuoralla. Ja roolien lihavointi on mielestäni aivan tarpeetonta koristelua. Roolien lukumäärä on kovin hankala, koska esim. Sella, Heikki Kinnunen ja Esko Salminen ovat tehneet suuren määrän merkittäviä rooleja, joista täytyy jotenkin valikoida muutama merkittävin, ja se on hyvin vaikeaa, melkein toivotonta. Ja sitten on nämä Salkkari-esiintyjät ja vastaavat, jotka eivät välttämättä ole tehneet yhtään ainutta oikeasti merkittävää roolia. Ei niillä vuorosanojen ulkoluvulla mitään sen kummempaa taiteellista arvoa ole. Vilkaisin ohimennen Maija-Liisa Peuhun merkittäviä rooleja. Ullan rooli on toki tunnetuin, mutta entä Mirja Putinki?? Onko Mirja todella merkittävämpi rooli kuin Ryysyrannan Joosepin Kaisa-Reeta tai vaikkapa Peuhun antama Brecht-ilta? -- Drefer (keskustelu) 26. joulukuuta 2020 kello 20.18 (EET)

Esimerkkinä olevassa näyttelijämallineessa on yhteensä 63 riviä, joista merkittäviä rooleja on 29 ja 32 riviä avattavan laatikon kanssa. Tilaa riittäisi vaikka koko merkittävän uran kohokohdille, mutta olisiko se sitten tarkoituksenmukaista. Tietolaatikon käyttötarkoitus on teemaltaan yhtenäisten tietolaatikoiden toteuttaminen. Mielestäni johonkin ohjeeseen olisi hyvä lisätä, jos tietolaatikolla on muita käyttötarkoituksia kuin yhtenäinen ulkoasu. Tällä hetkellä ei ole mitään rajoitusta merkittävän tiedon määrälle. Ipr1:n kommentti merkittävien roolien kertomisesta leipätekstissä selkeyttäisi nykyistä tilannetta. Silloin ei tarvitsisi miettiä ohjeen kaikille kelpaavaa sanamuotoa eikä sen yksilöllistä soveltamista. Toteutus olisi helppo (vertaa ehdokkuudet tietolaatikossa), ei olisi tarvetta pohtia muotoiluja eikä merkityksellisyyksiä. ---raid5 (keskustelu) 28. joulukuuta 2020 kello 23.09 (EET)

Kuolleet taulukoksi

Kun on nuo luettelot kuolleista vuosittain, niin voisin ottaa projektiksi tehdä ne luetteloiksi. On tullut tehnyt erinäisiä luetteloita viime aikoina taulukko-muotoon. Onko muilla sitä vastaan? Sen verran laaja/iso projekti, että kysynpä muittenkin mielipidettä. –Anonymous87 (keskustelu) 26. joulukuuta 2020 kello 02.17 (EET)

Mikä hyöty tuosta taulukoinnista olisi? Varsinkin työmäärään suhteutettuna mielestäni turhaa puuhaa. Hyödyllisempää olisi käyttää resurssit noiden luetteloiden täydentämiseen, sillä ei niistä löydy läheskään kaikkia artikkeloituja henkilöitä. --Lax (keskustelu) 26. joulukuuta 2020 kello 11.04 (EET)

Voisi tuoda selkeyttä luetteloon. Tekemäni taulukot tähän asti tuoneet mielestäni selkeyttä edelliseen verrattuna. –Anonymous87 (keskustelu) 27. joulukuuta 2020 kello 00.07 (EET)

Tässä on vähän se, että jos halutaan tehdä kuolleista taulukoita jotka olisi kattavia ja päivittyviä, niin ne periaatteessa voisi tehdä se jollain wikidata-pohjaisella listalla ja päivitellä tietoja sinne. --Zache (keskustelu) 27. joulukuuta 2020 kello 00.45 (EET)

Wikipediassa on käyttäjiä jotka rakastavat taulukoita ja mallineita, joiden käyttö hankaloittaa ja varsinkin laajat taulukot artikkeleissa vievät huomion ja tilan varsinaiselta leipätekstiltä. Jos ainoa ilo on tekemisen ilo, en kannata vaikka olisi vain kuolleiden taulukointi. --Abc10 (keskustelu) 27. joulukuuta 2020 kello 14.34 (EET)

Nämä ovat nyt jo selkeitä. Päivämäärän mukaisessa järjestyksessä, päivämäärä aina ensin mainittuna ja nimi selkeästi heti päivämäärän jälkeen. Nimen jälkeisen selitysosan vaihteleva pituus voisi aiheuttaa taulukon sarakkeessa turhaa tyhjää tilaa. Lajittelumahdollisuuskin on tarpeetonta, koska listat eivät ole kattavia (niistä ei löydy esim. kaikkia tiettynä vuonna kuolleita tietyn maan ihmisiä) ja hakutoiminnolla löytää haluamansa. Taulukot toimivat parhaiten, kun niiden sarakkeiden arvot ovat standardoitavissa, ja vainajasta kertova selitysosa ei sellainen ole. Ammateissa on paljon vaihtelua: on pelkkiä filosofeja, pelkkiä teatteriohjaajia, pelkkiä kirjallisuuskriitikoita ja pelkkiä kääntäjiä, mutta sitten on Philippe Lacoue-Labarthe, joka on filosofi, teatteriohjaaja, kirjallisuuskriitikko ja kääntäjä. Mihin kohtaan hänet sijoitettaisiin ammatin mukaisessa lajittelussa ja miksi? --Lax (keskustelu) 27. joulukuuta 2020 kello 14.35 (EET)

Kyllä tähän taitaa parhaiten sopia luettelo. En näe taulukosta lisäarvoa juuri tässä tapauksessa. Yllä oli tälle hyviä perusteluja.--Urjanhai (keskustelu) 27. joulukuuta 2020 kello 15.03 (EET)

Teosnimien suomennoksista

Käyttäjän Esamatti1 kanssa on erimielisyyttä [11] siitä, voiko teosten itsetehtyjen suomennosnimien yhteyteen tai artikkelin loppuun merkitä, ettei teoksia ole suomennettu. Venäläisten ym. teosnimien suomentaminen lienee aika tavallista muuallakin kun Wikipediassa. Mutta jotta lukijalle on selvää, onko teokset suomennettu ja jos ei, nimisuomennokset pitäisi minun mielestäni joko merkitä asiaankuuluvasti puolilainausmerkein tai ilmoittaa sanallisesti (mikä on lukijan kannalta tietysti selvempi). En muista onko aiheesta keskusteltu aiemmin. --Abc10 (keskustelu) 27. joulukuuta 2020 kello 14.26 (EET)

Jos oikein ymmärsin, niin Esamatin versiossa se, ettei ole suomennettu, merkittiin siten että oli ensin nimi venäjäksi ja sen jälkeen lainausmerkeissä nimen oma suomennos, jos taas oli suomennettu, niin oli ensin suomennoksen nimi ja sitten sen jälkeen alkuperäisteoksen nimi. Abc10:n versiossa oli alussa nimen "itse tehty" suomennos lainausmerkeissä, perässä alkukielinen nimi ja maininta ettei ole suomennettu. Kun en ole itse paljoa lukenut tämän alan suomenkielisiä julkaisuja, niin en osaa niitä tutkimatta sanoa, miten niissä sama ilmaistaan, mutta en yllättyisi jos niissä olisi käytössä tuo Esamatin käyttämä. Se vaikuttaa mielestäni selvemmältä siksi, että alussa on se, mille on lähde, ja "oma" suomennos on lopussa. Tämä kai ei liity mitenkään siihen, onko alkukieli venäjä vai joku muu (paitsi että kaikissa kielissä ei tarvitse tehdä translitterointia). Joitain muita kieliä (kuten englantia) suomalaiset saattavat usein ymmärtää hiukan, mutta vähemmän ymmärrettyjä kieliä on yhtä lailla latinalaisin aaakkosin kirjoitetuissa (tyyliin albania, latvia, turkki, unkari), ja vaikka osaisikin kieltä, niin nimen sananmukainen tilapäiskäännöskin voi silti olla vaikea ja voi vaatia selitystä.--Urjanhai (keskustelu) 27. joulukuuta 2020 kello 15.26 (EET)

Kirjahyllystäni löytyy pikahaulla neljä Venäjän kirjallisuutta käsittelevää suomalaista yleisteosta. Niissä on suomentamattomien teosten osalta tehty näin:

• Ekosen ja Turoman toimittama Venäläisen kirjallisuuden historia: Venäjänkielinen nimi (Suomennos)
• Andrejevin 111 neuvostovenäläistä kirjailijaa: Venäjänkielinen nimi (Suomennos)
• Hingleyn Venäjän kirjailijat ja yhteiskunta: Venäjänkielinen nimi (Suomennos)
• Zelinskin Neuvostokirjallisuus: ”Suomennos” (Venäjänkielinen nimi).

Abc:n omakeksimälle käytännölle ei ole mitään perusteita, eikä hän itsekään näytä sitä aina noudattavan. Tietosanakirjasta kopioiduissa artikkeleissa teoksen alkukielistä nimeä ei näköjään tarvita lainkaan. --Esamatti1 (keskustelu) 27. joulukuuta 2020 kello 16.06 (EET)

Vaikka Esamatilla olisi jokin logiikka, käyttäjien logiikka on vaihteleva, siksi lukijalle on tarpeen selvennys, ettei tarvitse etsiä tietoa Kansalliskirjastosta, josta itse nuo käyttäjän Esamatti1 poistamat tarkistin. Niin ja vielä: mikä on se haitta tiedon lisäämisestä, jos lukija siitä kuitenkin hyötyy? --Abc10 (keskustelu) 27. joulukuuta 2020 kello 16.39 (EET)

Kirjallisuudessa on tapana mainita, jos teos on suomennettu. Oletko sinä perillä kaikista Suomessa ja Venäjällä (lehdistö mukaan luettuna) julkaistuista suomennoksista? Pystytkö osoittamaan lähdeviitteellä? Lähteettömät lisäykset tulen jatkossakin poistamaan. --Esamatti1 (keskustelu) 27. joulukuuta 2020 kello 17.00 (EET)

Ymmmärrän näkökantasi, mutta olen eri mieltä. Kansalliskirjasaton tietokanta on jokseenkin kattava. Jos lisäät artikkeliin suomenkielisen nimen, jonka olet itse keksinyt, lukija voi harhautua luulemaan, että sen niminen suomennos on jossain Venäjän peräkylän kirjastossa olemassa, ja haluan tiedon lisäämisellä kertoa, että ainakaan Suomessa ei ole tietoa suomennoksesta. Jos tämä ei tunnu sinusta hyvältä, voin tehdä huomiolistan, jossa kerron, että Kansalliskirjaston tietokannassa ei ole tietoa suomennoksista – jos muut käyttäjät ovat sitä mieltä. Tai jos ovat jotain muuta mieltä, niin pyritään toimimaan sen mukaan. Olennaista on että tavallinen lukija tulee autetuksi. --Abc10 (keskustelu) 27. joulukuuta 2020 kello 17.17 (EET)

Sovelsin myös puolilainausmerkkikäytäntöä, joka itselleni on tutuin ja kertoo, että kyseessä on epävirallinen suomennos. Mutta sekään ei kelvannut sinulle, eikä se toisaalta keskivertolukijaa hirveästi auta, mutta käy paremman puutteessa, jos selväsanainen tieto häiritsee. --Abc10 (keskustelu) 27. joulukuuta 2020 kello 17.21 (EET)

Nämä ovat kaikki sinun päähänpistojasi, eivätkä ne perustu mihinkään Wikipedian tai sen ulkopuoliseen käytäntöön. --Esamatti1 (keskustelu) 27. joulukuuta 2020 kello 17.43 (EET)

Kuvaamistasi vaihtoehtoista muotoilematon käännös suluissa on ainakin selkein. Lainausmerkkien kanssa taas voi luulla novellin nimeksi.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 27. joulukuuta 2020 kello 18.01 (EET)

Translitteraatio on eri asia kuin suomentaminen, pitäkää termit kohdallaan. Länsimaiselle merkistölle siirtäminen helpottaa, mutta esim. itä-aasian kirjoituksissa on paljon eri tapoja kirjoittaa ja lisämerkityksiä, joka kadotetaan romanisaatiossa. Alkuperäisellä merkistöllä kertominen on näissä olennaista. Oma suomennos voi olla selvennyksenä jos se on olennaista, mutta sen ei pitäisi olla ensisijaisena nimenä jos teoksesta ei ole suomennosta. Ipr1 (keskustelu) 27. joulukuuta 2020 kello 17.45 (EET)

Kommentoin tätäkin (sekä ositain muiltakin osin) Esamatti1:n keskustelusivulla (oikeastaan voisin siirtää kommenttini sieltä tänne). Tässä ei tainnut olla erimielisyyttä translitteroinnista vaan siitä, miten kuuluisi ilmoittaa suomentamattomien teosten alkuperäiskielisten teosten nimien "itse tehty" suomennos. Samahan koskee kai suomentamattomia teoksia millä alkukielellä tahansa.--Urjanhai (keskustelu) 27. joulukuuta 2020 kello 18.00 (EET)

Mutta mitä tulle venäjänkielisiin teoksiin, niin olen huomannut, että nimenomaan tieteellisissä yhteyksissä esim. lähdeviitteet venäjänkielisiin julkaisuihin nimenomaan ilmoitetaan yleensä translitteroituina. Siitä ei nyt tässä kuitenkaan kai ollut erimielisyyttä.--Urjanhai (keskustelu) 27. joulukuuta 2020 kello 18.16 (EET)

Selvennän vielä linjaani: Venäjänkielisen teoksen nimen suomennoksen esittäminen on mielestäni useimmissa tapauksissa lukijan kannalta tarkoituksenmukaista. Mitään suomentamattomien teosten ”virallisia suomennoksia” ei ole olemassakaan. Venäläisiä kirjailijoita käsittelevissä artikkeleissa käytän suomenkielisissä lähdeteoksissa esiintyviä suomennoksia, jos sellaisia on. Venäjän kielen lisensiaattina ja auktorisoituna kääntäjänä olen mielestäni kyllä itsekin pätevä suomennoksen laatimaan. Suomentamattoman teoksen nimen esitän muodossa Teoksen venäjänkielinen nimi (”Teoksen suomennettu nimi”), mikä riittää nähdäkseni kertomaan ettei teosta ole (tietääkseni) julkaistu suomeksi. Muitakin käytäntöjä esiintyy, ja olen niitä Wikipediassa aikaisemmin itsekin soveltanut. Puolilainausmerkkejä käytetään yleensä kielitieteellisissä teksteissä sanojen ja ilmausten käännösten yhteydessä. Teosnimien suomennoksissa en ole niitä koskaan nähnyt. Abc:n tarjoamat "käytännöt" ovat hänen omia keksintöjään. Yhteisestä käytännöstä voidaan tietenkin erikseen sopia. --Esamatti1 (keskustelu) 27. joulukuuta 2020 kello 18.16 (EET)

Suomennetun teoksen nimen esitän vastaavasti muodossa Teoksen suomenkielinen nimi (Teoksen venäjänkielinen nimi). Tämä ainakin on varsin yleinen käytäntö. --Esamatti1 (keskustelu) 27. joulukuuta 2020 kello 18.19 (EET)

Ja suomennetuista teoksista tehdään tietenkin artikkelin loppuun lista. --Esamatti1 (keskustelu) 27. joulukuuta 2020 kello 18.26 (EET)

Mutta siis tosiaan sama johtopäätös, että ei omaa suomennosta ensisijaiseksi nimeksi, koska sen luonne on nimenoman vain selventävä. Joku toinenhan voisi suomentaa saman nimen jollakin tavoin toisin tässä selvennysmielessäkin, ja jos joskus tulee suomennos, niin suomentajalla taas vapaus on vielä paljon suurempi.--Urjanhai (keskustelu) 27. joulukuuta 2020 kello 18.21 (EET)

Minusta tuo Esamatt1:n käyttämä Teoksen venäjänkielinen nimi (”Teoksen suomennettu nimi”) on kannatettava. Ja ihan tavallisin lainausmerkein, eikä puolikkain. Tuota merkintää käytetään useinkin silloin, kun ulkomaankielisestä nimestä tehdäänn suomenkielisille lukijoille oma käännös ja toiseen suuntaan, kun suomenkielinen nimi halutaan tehdä paremmin tiettäväksi ulkomaankieliselle lukijalle. Periaate sopii muillekin kuin kirjojen nimille. --Htm (keskustelu) 27. joulukuuta 2020 kello 19.40 (EET)

Tuotahan joskus käytetään myös paikannimien kohdalla silloin kun jollain paikannimellä selvästi läpinäkyvä merkitys, jonka tietäminen voi olla kiinnostavaa, ja joskus muutenkin jos on tarvetta. --Urjanhai (keskustelu) 27. joulukuuta 2020 kello 20.13 (EET)

Juurikin niin! --Htm (keskustelu) 27. joulukuuta 2020 kello 20.47 (EET)

500 tuhatta täynnä!

Noniin, se olisi juhlan aika, nimittäin Suomenkielinen Wikipedia saavutti 500 000 artikkelin kokonaismäärän! Käyttäjä Tomisti loi artikkelin Antiikin Aleksandria, joka päätyi sen virstanpylvään kohdalle. Ehdotan, että voisit käydä myöntämässä Tomistille palkinnon hänen käyttäsivulleen tästä uroteosta. Terveisin, 𝚅𝚊𝚊𝚚 (keskustelu) 28. joulukuuta 2020 kello 18.25 (EET)

Etusivulle voisi lisätä viikoksi bannerin, jossa mainitaan 500 000 artikkelin ylittyminen ja linkki rajan rikkoneeseen erinomaiseen artikkeliin Antiikin Aleksandria. Tällä hetkellä lukijalle taitaa löytyä tieto vain sivulta Wikipedia:Ajankohtaista sen vasemmasta alakulmasta, josta sitä ei huomaa kukaan. –Makele-90 (keskustelu) 28. joulukuuta 2020 kello 20.44 (EET)

Kannatan banneria.--MAQuire (keskustelu) 28. joulukuuta 2020 kello 21.20 (EET)

Banneri kehiin ja bileet pystyyn! Iso merkkipaalu --Vnnen (keskustelu) 28. joulukuuta 2020 kello 22.26 (EET)

Aiheesta ei myöskään ole tehty aikaisempien tasalukujen ylitysten mukaista lehdistötiedotetta, joten lisääminen etusivulle ehkä saisi median huomion. –Makele-90 (keskustelu) 28. joulukuuta 2020 kello 20.49 (EET)

Sopisko se tohon Valitut palat (eli Suositeltu artikkeli) kohtaan? Malline:Valitut palat/2020/53 J.K Nakkila (keskustelu) 28. joulukuuta 2020 kello 20.53 (EET)

Ajattelin samaa. Heti ensi vuoden eka valittu pala. --Miihkali ^{(K • M)} 28. joulukuuta 2020 kello 21.03 (EET)

Olit jo itse käynyt antamassa kyseisen palkinnon ennen ehdotustasi.--MAQuire (keskustelu) 28. joulukuuta 2020 kello 21.21 (EET)