Avaa päävalikko

Alma Pihl

Suomalainen korusuunnittelija

Alma Theresia Pihl, myöhemmin Klee[1] (15. marraskuuta 1888 Moskova, Venäjän keisarikunta15. heinäkuuta 1976 Helsinki, Suomi) oli Fabergélla työskennellyt suomalaistaustainen suunnittelija.

Alma Pihl
Alma Theresia Pihl
Alma Pihl
Alma Pihl
Henkilötiedot
Koko nimi Alma Theresia Pihl-Klee
Syntynyt 15. marraskuuta 1888
Moskova, Venäjän keisarikunta
Kuollut 15. heinäkuuta 1976 (87 vuotta)
Helsinki, Suomi
Ammatti korusuunnittelija ja piirustuksenopettaja
Taiteilija
Aktiivisena 1911—1917
Kuuluisimpia töitä Talvimuna ja Mosaiikkimuna

Hänen isänsä oli kultaseppämestari Knut Oskar Pihl, ja jalokiviseppämestari Oskar W. Pihl oli hänen veljensä. Alma oli kultaseppäsukua myös äitinsä Fanny Florentina Holmströmin puolelta, joka oli kultaseppämestari August Holmströmin tytär.[2] Isän kuoltua Alman ollessa yhdeksänvuotias perhe muutti Pietariin, ja sisarukset Alma ja Oskar pääsivät tutustumaan enonsa, kultaseppämestari Albert Holmströmin kanssa korutaiteeseen.

Alman kyvyt huomattiin pian, ja hän pääsi suuunnittelemaan korujakin. Niitä hän ehti tehdä vuodesta 1911 lähtien ennen maaliskuun vallankumousta ja keisari Nikolai II:n jouduttua luopumaan kruunusta 1917 lähes 2 000 kappaletta.[1]

Alma Pihl oli ainoa nainen, joka työskenteli korusuunnittelijana ja työnjohtajana Fabergélla. Hän aloitti työskentelyn Fabergélla vuonna 1909. Alan hän oli lähes itse oppinut. Hän sai mallipiirtämisen opetusta Fabergén taiteilija Eugen Eduardovitš Jakobsonilta.[3]

Hänen ensimmäinen itsenäinen työnsä 1911 oli jääkukka-aiheinen korusarja, jonka oli tilannut Emanuel Nobel.[4]

Hänen tunnetuimpia teoksiaan Fabergélla olivat kaksi Fabergén pääsiäismunaa. Talvi-munan hän suunnitteli vuonna 1913 leskikeisarinna Maria Fjodorovnalle. Tämä tuhansilla timanteilla koristeltu muna kuuluu nykyään Qatarin Emiraatin kokoelmiin, minne se ostettiin historian suurimmalla kymmenen miljoonan dollarin summalla.

Keisari Nikolain puolisolle Aleksandra Fjodorovnalle varta vasten tilattu Mosaiikkimuna eli Ristipisto (1914) on nykyään Englannin kuningatar Elisabet II:n kokoelmissa.[5]

Venäjän vallankumouksen jälkeen Pihl muutti 1921 puolisonsa kanssa Suomeen ja työskenteli Kuusankoskella Kymin ruukin ruotsinkielisen yhteiskoulun piirustuksen- ja kalligrafian opettajana[6] vuosina 1928–1951.[7] Hän ei kertonut Pietarin taustastaan 1920–1930 -lukujen venäläisvastaisen ilmapiirin Suomessa, vaan vasta vähän ennen kuolemaansa.[1]

Alma Pihlin puoliso vuodesta 1912 oli Nikolai Klee, joka oli tuolloin johtajana Kymi Oy:n Pietarin toimistossa. Vuoden 1921 jälkeen Klee työskenteli myyntiosastolla ja prokuristina Kymi Oy:n pääkonttorissa Kuusankoskella.[1][8]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d Vesa Grekula: 32-vuotias opettaja päätti pitää salaisuuden kuolemaansa asti – onnistui niin hyvin, ettei kotikylillä Suomessa vieläkään ymmärretä hänen olleen yksi maailman suurimmista taiteilijoista YLE Uutiset. 21.4.2019. Viitattu 21.4.2019.
  2. Ulla Tillander-Godenhielm: Fabergén suomalaiset mestarit, s. 155, 248. Tammi, 2011.
  3. Ulla Tillander-Godenhielm: Fabergén suomalaiset mestarit, s. 155. Tammi, 2011.
  4. Ulla Tillander-Godenhielm: Fabergén suomalaiset mestarit, s. 157-161. Tammi, 2011.
  5. Katariina Paajaste: Fabergén aarteet aukeavat. Aamulehti, 13.4.2014, s. B40-41.
  6. Ulla Tillander-Godenhielm: Fabergén suomalaiset mestarit, s. 160. Tammi, 2011.
  7. Viljo Mäkinen Kuva Alma Pihlin hautakivestä. Viitattu 16.5.2012.
  8. Ulla Tillander-Godenhielm: Fabergén suomalaiset mestarit, s. 159-160. Tammi, 2011.

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Bainbridge, H. C.: Peter Carl Fabergé: Goldsmith and Jeweller to the Russian Imperial Court. 1966.
  • Hill, Gerard – Smorodinova, G. G. – Ulyanova, B. L.: Fabergé and the Russian master Goldsmiths. 2008.
  • Paro, Maj-Britt: Tant Almas hemlighet: Fabergékonstnären Alma Pihl. Helsingfors: Tore och Herdis Modeens stiftelse, 2012. ISBN 978-952-93-1573-4.
  • Seppälä, Anu: Jääkukkia keisarinnalle: Alma Pihlin uskomaton elämä. Helsinki: Ajatus Kirjat, 2003. ISBN 951-20-6352-2.
  • Tillander-Godenhielm, Ulla: Fabergén suomalaiset mestarit. Helsinki: Tammi, 2011. ISBN 978-951-31-5878-1.

Aiheesta muuallaMuokkaa