Ristipistomuna
Ristipistomuna eli Mosaiikkimuna on Alma Pihlin suunnittelema Fabergén pääsiäismuna, joka tehtiin Venäjän keisari Nikolai II:n tilauksesta keisarinna Aleksandra Fjodorovnan pääsiäislahjaksi. Pihl suunnitteli kokonaisuuden perustuen keisarinnan kiinnostukseen ristipistoihin. Muna on tehty platinakehikon ympärille, ja ristikkoon on upotettu monia erilaisia jalokiviä ja siihen on kirjottu kukka- ja lehväaiheita. Sen sisällä on yllätys, johon on muun muassa maalattu keisarillisten lasten profiilikuvat. Muna luovutettiin pääsiäisenä 1914. Se takavarikoitiin myöhemmin keisarilliselta perheeltä, ja vuonna 1933 Britannian kuningas Yrjö V osti sen.
| Ristipistomuna | |
|---|---|
 |
|
| Nimi | Ristipistomuna |
| Tekijä |
suunnittelija Alma Pihl seppämestari Albert Holmström |
| Valmistumisvuosi | 1914 |
| Taiteenlaji | korutaide |
| Teostyyppi | Fabergén pääsiäismuna |
| Materiaali | platina, kulta, rubiini, safiiri, smaragdi ja demantoidi, sitriini, timantti, helmi, emali, kuukivi |
| Korkeus | 9,2 senttimetriä |
| Leveys | 7 senttimetriä |
| Omistaja | Charles III |
| Kokoelma | kuninkaallinen taidekokoelma |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Kuvaus
muokkaaRistipistomuna on 9,2 senttimetriä korkea, ja sen koristeaiheet liittyvät Aleksandra Fjodorovnan harrastuksiin, sillä hänen tiedettiin rentoutuvan koruompelemalla. Muna on rakennettu platinaverkosta, joka vastaa tarkoitukseltaan koruompeleiden metallista kanavakangasta. Munan kehikko on puolestaan tehty kullasta.[1]
Munaa koristavat jalokivet on leikattu ja asetettu sopimaan kaareutuvaan platinaverkkoon.[2] Jalokivillä kirjottuihin kukka- ja lehväaiheisiin on käytetty punaisia rubiineja, sinisiä safiireja, vihreitä smaragdeja ja demantoideja, keltaisia sitriinejä ja timantteja. Timantit on ruusukivihiottu, muihin jalokiviin on käytetty neliönmuotoista carréhiontaa. Koristeina on lisäksi helmiä ja emali. Munan huipulla on pyöreäksi hiottu kuukivi, jonka alla on keisarinnan monogrammi.[1]
Muiden Fabergén pääsiäismunien tavoin myös Ristipistomunan sisällä on pieni yllätys. Siellä on 7,9 senttimetriä korkea teline. Telineessä on soikio, jonka etupuolella on keisarillisten lasten, Olgan, Tatjanan, Marijan, Anastasian ja Aleksein emalimaalatut profiilikuvat. Soikion taustapuolella on puolestaan lasten nimistä muotoillun ornametriikan kehystämä kukkakori.[1]
Munaan on kaiverrettu C. Fabergé, mutta yllätyksen kaiverruksessa lukee G. Fabergé. Sen on arveltu olevan Carl Fabergén kunnianosoitus isälleen Gustaville, jonka syntymästä tuli vuonna 1914 kuluneeksi sata vuotta.[2]
Historia
muokkaaSuunnittelu ja toteutus
muokkaaKeisari Nikolai II oli niin ihastunut Pihlin Talvimunaan, että hän antoi tälle vuonna 1913 suunniteltavaksi myös keisarinna Aleksandra Fjodorovnalle tarkoitetun vuoden 1914 pääsiäismunan. Lahjan toivottiin liittyvän jollakin tavalla keisarinnan harrastuksiin. Keisarinnan tiedettiin viihtyvän käsitöiden parissa. Ne antoivat vastapainoa sekä esteettistä mielihyvää velvollisuuksien ja huolien rinnalle. Kanavakankaalle ristipistoin ommellut kukkaisaiheet olivat tuolloin muodissa.[3][2]
Inspiraationsa Ristipistomunaan Pihl sai talvella 1913. Hän vietti miehensä ja anoppinsa kanssa rauhallista koti-iltaa. Anoppi ompeli värikästä ristipistokirjailua. Pihl sai idean ristipistokirjailusta pääsiäismunasta, kun hän näki valon lankeavan anoppinsa työhön. Carl Fabergé hyväksyi suunnitelman, jonka teknisen totetuksen Pihlin eno Albert Holmström aloitti käsityöläistensä kanssa. Suunnitelman prototyyppinä tehtiin kaksi pientä rintakorua, joiden kanssa selvitettiin, miten metallista ja jalokivistä tehdystä brodeerausta saatiin todentuntuinen.[1]
Keisarinna Aleksandra Fjodorovna sai lahjan pääsiäisenä 6. huhtikuuta 1914.[1] Sen alkuperäinen kuitti on tuhoutunut,[4] mutta vuonna 2011 löytyneiden dokumenttien perusteella muna maksoi 28 300 ruplaa. Se oli toiseksi kallein Fabergén tekemistä keisarillisista munista.[5]
Omistushistoria
muokkaaVenäjän väliaikainen hallitus takavarikoi vuonna 1917 keisariperheen omistuksista myös Ristipistomunan. Se oli yksi niistä noin neljästäkymmenestä munasta, jotka sijoitettiin Kremlin asehuoneeseen.[5]
Vuonna 1933 ristipistomuna myytiin 5 000 ruplalla Antikvariatista, joka oli taideteosten ulkomaille myyntiin perustettu valtion virasto[6]. Kremlin asehuoneen alkuperäinen hinta-arvio oli ollut 20 000 ruplaa.[5] Ostaja oli todennäköisesti liikemies Armand Hammer. Kuningas Yrjö V osti sen puolestaan myöhemmin samana vuonna Cameo Cornerista 250 punnalla,[2] mikä vuoden 2019 rahassa vastaa noin 18 000 puntaa[7] eli runsasta 20 000 euroa.[8] Ristipistomuna oli todennäköisesti syntymäpäivälahja kuningatar Marylle. Se on kuulunut siitä saakka kuninkaalliseen taidekokoelmaan.[2] Kuningatar Elisabet II peri sen vuonna 1953.[5]
Lähteet
muokkaa- De Guitaut, Caroline: Fabergé in the Royal Collection. London: Royal Collection Enterprises Ltd, 2003. ISBN 1-902163-66-4 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 28.3.2020). (Arkistoitu – Internet Archive)
- Seppälä, Anu: Jääkukkia keisarinnalle: Alma Pihlin uskomaton elämä. Helsinki: Ajatus Kirjat, 2003. ISBN 951-20-6352-2
- Tillander-Godenhielm, Ulla: Fabergén suomalaiset mestarit. Helsinki: Tammi, 2011. ISBN 978-951-31-5878-1
Viitteet
muokkaa- ↑ a b c d e Tillander-Godenhielm, s. 164.
- ↑ a b c d e De Guitaut, s. 40.
- ↑ Seppälä, s. 88.
- ↑ The Mosaic Egg and Surprise The Royal Collection Trust. Viitattu 28.3.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c d Fabergé Imperial Egg Chronology Fabergé Research Site. Viitattu 22.4.2020. (englanniksi)
- ↑ Fabergé Revealed Exhibition Fabergé. Arkistoitu 25.7.2021. Viitattu 25.4.2020. (englanniksi)
- ↑ Inflation calculator Bank of England. Viitattu 23.4.2020. (englanniksi)
- ↑ Pound sterling (GBP) European Central Bank. 22.4.2020. Viitattu 23.4.2020. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ristipistomuna Wikimedia Commonsissa
