Betyyli

(Ohjattu sivulta Betyyli (Pyhä kivi))

Betyyli on antiikin maailmassa tunnettu pyhä kivi, joka oli itse jumala tai jossa jumala asui. Kreikaksi se on Baitylos (m.kreik. βαίτυλος)[1] ja latinaksi Baetylus, mutta sana tulee alun perin hepreasta, missä Beith-El tarkoitti ”Jumalan taloa”. Kiven palvonta tunnetaan nimellä ”litolatria”.

Kuva Uranius Antoninuksen lyöttämän rahan kääntöpuolella esittää auringonjumala Elagabuksen temppeliä Homsissa. Sen keskellä on betyylikivi.
Kreikkalainen jumala Asklepios istumassa Delfoin omfaloksella. Reliefi 400 eaa.

Antiikin tunnetuimpia betyylin paikkoja oli Apollonin temppeli Delfoissa, missä sijaitsi kartionmuotoinen pyhä kivi omfalos eli maailman napa. Se oli muinainen meteoriitti.[2] Kiven palvonta Roomassa liittyi Kybelen kulttiin. Vuonna 204 eaa. Pergamonin kuningas Attalos I luovutti roomalaisten lähetystölle fryygialaisen hedelmällisyyden ja elinvoiman jumalattaren Kybelen pyhän kiven, joka tuotiin Roomaan. Palatiumin kukkulalle rakennettiin Kybelelle oma temppeli.[3]

Vanhassa Testamentissa kivi liittyy Jaakobin uneen. Jumala lupasi tälle unessa perintöosaksi maan, jolla hän lepäsi. Raamattu kertoo: ”Aamun valjettua Jaakob otti kiven, joka hänellä oli ollut päänalusenaan, pystytti sen patsaaksi ja vuodatti sen päälle öljyä. Hän antoi paikalle nimen Betel”.[4] Myös tässä sana tarkoitti Jumalan taloa.[5]

Tarina Jaakobin unesta oli muuttunut arabeille tärkeäksi jo varhain. 600-luvun lopulla kalifi Abd al-Malik oli antanut lyödä kolikoita, joiden aiheena oli Jaakobin päänalusestaan pystyttämä kivipatsas, Yegar Sahaduta eli ”todistuskivi”. Se todisti Jumalan liitosta Jaakobin kanssa. Kivipatsas korvasi al-Malikin kolikoissa ristiaiheen ja esitti tällöin liittosopimusta Jumalan kanssa.[6]

Betyylien palvonta oli yleistä muinaisessa Petrassa, joka nykyään sijaitsee Jordaniassa.[5] Kaaban musta kivi kuuluu myös antiikin betyyleihin. Islaminuskon tiukan yksijumalaisuuden takia se ei kuitenkaan ole palvonnan kohde.

Alttaria pidetään betyylin myöhempänä kehitysvaiheena [7]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  • Castrén, Paavo: Uusi antiikin historia. Otava, 2011. ISBN 978-951-1-21594-3.
  • Ohlig, Karl-Heinz & Puin, Gerd-R. (toim.): The Hidden Origins of Islam. Amherst, New York: Prometheus Books, 2010. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  • Wenning, Robert: The Betyls of Petra. Bulletin of the American Schools of Oriental Research, 2001, nro 329, s. 79–95. Artikkelin verkkoversio.

ViitteetMuokkaa

  1. Liddell, Henry George & Scott, Robert: βαίτυλος, ὁ A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
  2. Flacelière, Robert: Sellaista oli elämä antiikin Kreikassa, s. 210. Helsinki: WSOY, 1959/2004. ISBN 951-0-19873-0.
  3. Castrén, 2011, s. 310
  4. 1. Moos 28:18–19
  5. a b Robert Wenning: The Betyls of Petra. Bulletin of the American Schools of Oriental Research, 2001, Nro 329, s. 79–95. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  6. Popp, Volker, 2010, s. 59. Teoksessa: Ohlig & Puin, 2010
  7. Baetylus Encyclopaedia Britannica. Viitattu 19.12.2020.