Wikipedia

Petra (kaupunki)

arkeologinen rauniokaupunki Jordaniassa

Petra (arab. البتراء‎, Baṭrā; m.kreik. Πέτρα, 'kallio'[1]) on historiallinen ja arkeologinen rauniokaupunki Ma’anin kuvernoraatissa nykyisessä Jordaniassa. Se sijaitsee Akabanlahdelta Kuolleellemerelle ulottuvan laakson Wadi Araban itäpuolella vuorten ympäröimässä laaksossa.

Petra
Näkymä Petraan
Näkymä Petraan
Sijainti

Petra
Koordinaatit 30°19′45″N, 35°26′30″E
Valtio Jordania
Historia
Tyyppi rauniokaupunki
Huippukausi 500-luku eaa. – 600-luku jaa.
Valtakunta Nabatea
Merkitys nabatealaisten pääkaupunki,
tärkeä kauppakeskus
Aiheesta muualla

Petra Commonsissa

Petra perustettiin nabatealaisten pääkaupungiksi kuudennella vuosisadalla eaa.[2] Se tunnetaan erityisesti kiveen kaiverretusta arkkitehtuuristaan ja vesijohtojärjestelmästään. Suurimmillaan Petrassa oli mahdollisesti yli 20 000 asukasta, ja se oli merkittävä kauppakeskus. Kaupunki hylättiin tiettävästi 600-luvun lopulla maanjäristysten ja kaupan vähenemisen seurauksena, minkä jälkeen se vaipui unohduksiin. Nykyisin Petra on suosittu vierailukohde, ja se on ollut Unescon maailmanperintöluettelossa vuodesta 1985.

Ympäristö muokkaa

 
Petran kartta

Petra sijaitsee vuorten reunustamassa laaksossa.[3] Kaupunkiin on useita tuloreittejä. Nykyisin vierailijat saapuvat kaupunkiin useimmin idästä kapean Siq-solan kautta. Ennen vanhaan kaupunkiin tultiin myös laakson eteläpuolelta Aaronin vuoren ja Petran alatasangon kautta tai pohjoisen ylätasangon kautta.[4]

Laakson ulkopuolella on nabatealaisia kalliohautoja ja kaivoksia. Ennen kaupunkiin johtavan Siq-solan sisäänkäyntiä on pato, joka estää veden tulvimisen kaupunkiin sateiden aikana ja jonka viereen kaivettu vesitunneli, joka johtaa veden toiseen laaksoon. Petran autioitumisen jälkeen myös pato rikkoutui pitkäksi aikaa ja tulvat tuhosivat osan kaupungista.[5]

Kaupunkiin johtava Siq-sola on yli kilometrin mittainen, korkeiden kallioiden reunustama ja kapeimmalta kohdaltaan vain noin kolmen metrin levyinen. Sen reunustoilla on luonnollisia veden muokkaamia kivimuodostelmia ja muinaisia nabatealaisia kaiverruksia, ja sen reunoja pitkin vesi pääsee virtaamaan Petran ja Wadi Musan välillä.[6] Siqin vierestä lähtee vaikeakulkuisempi ja vaarallisempi reitti, joka kulkee osittain vesitunnelin kautta.[7]

Kaupunkia ympäröivistä vuorista tunnetuimpia ovat itäinen Al Kubtha sekä läntiset Umm al-Beyyara ja Jebal Habis.[8][9][10] Muutaman kilometrin päässä kaupungista lounaaseen sijaitsee Aaronin vuori (Jabal Haroun), jossa ylipappi Aaronin kerrotaan kuolleen ja jonne hänet on haudattu.[11]

Kaupunki muokkaa

 
Petran ”aarrekammio” Al Khazneh. Rakennus on saanut nimensä vanhasta legendasta, jonka mukaan Moosesta takaa ajanut Egyptin faarao loi rakennuksen taikuudella ja talletti mukaan ottamansa omaisuutensa sen julkisivun huipulla olevaan uurnaan. Todellisuudessa rakennus lienee kuningas Aretas IV:n rakennuttama hautamonumentti.[12]

Siq-solan avautuessa Petraan tulijalle näyttäytyy ensimmäisenä kallioon kaiverrettu Al Khazneh, ”Aarrekammio”. Siinä on useita kerroksia ja näyttävä julkisivu.[13] Aarrekammion läheltä alkaa fasadikatu, jonka varrella on useita suuria ja pieniä hautakammioita julkisivuineen.[14] Kallioseinämään louhituista hautakammioista suurimmat ovat kuningashautoja, jotka rakennettiin ajanlaskun ensimmäisellä vuosisadalla. Näistä merkittävimpiä Aarrekammion lisäksi ovat Palatsihauta (korkeus 46 metriä, leveys 49 metriä.), Korinttilainen hauta (28 × 28 metriä) ja Uurnahauta (26 × 16 metriä). Julkisivultaan hyvin näyttävät hautakammiot oli alun perin rapattu ja maalattu värikkäiksi.[15]

Laakson yläpuoleiselle vuorelle johtavat portaat. Ylhäälle on kaiverrettu obeliskeja, ja paikkaa onkin käytetty luultavasti uskonnollisiin tarkoituksiin kuten uhraamiseen.[16] Ylös johtavien portaiden viereen reunuskallioon on kaiverrettu suuri teatteri, joka rakennettiin jo ennen roomalaisaikaa ensimmäisellä vuosisadalla.[17][18]

Kaupungin poikki itä–länsisuuntaisesti kulkee pylväikkökatu, jonka varrella on monia yhä tutkimattomia arkeologisia kohteita.[19] Pylväikkökadun eteläpuolella on suuren temppelin tai hallintorakennuksen rauniot. Sen vierellä on ollut allas ja puutarhoja.[20] Petran temppeleistä levein julkisivu on Dusharesin temppelillä (Qasr al Bint).[21] Petran museossa on esillä paikalta löytynyttä esineistöä, vesiputkia ja pylväitä.[22] Kaupungissa on myös useita kirkkoja, joista suurin otettiin käyttöön vuonna 446, ja suuri luostari.[18][23] Petran eteläosissa on käärmemonumentiksi kutsuttu veistos.[24]

Petrassa pelattiin paljon lautapelejä, ja kaupungin kiviin on kaiverrettu lukemattomia pelialustoja.[25]

Avoimessa laaksossa sijaitsevaa Petraa ympäröivät kaupungin pohjois- ja eteläpuolelle rakennetut kaupunginmuurit, jotka suojasivat kaupunkia valloittajilta.[3]

Kukoistuskautenaan Petra oli taidokkaasti kasteltu, vehreä kaupunki, jossa viljeltiin hedelmiä ja viiniä. Sen vaikuttava ja värikäs arkkitehtuuri yhdisteli vaikutteita niin Kreikasta, Egyptistä, Mesopotamiasta kuin Intiastakin.[26]

Historia muokkaa

Petran pohjoispuolelta on löytynyt jälkiä asutuksesta ajalta 7000–6500 eaa.[27] On arveltu, että noin 1200-luvulla eaa. mennessä Petran ympäristön kukkuloille oli asettunut edomilaisia.[27][28][1] 500-luvulta eaa. alkaen edomilaisten rinnalle alueelle muutti nabatealaisia, jotka olivat arabipaimentolaisia, mutta ryhtyivät Petrassa viljelemään maata.[27][1]

Nabatealaiset rakensivat karulla ja kuivalla alueella sijainneeseen Petraan kehittyneen vesijohtojärjestelmän, joka johti purojen veden kaupunkiin. Vesirännit kaiverrettiin kiveen ja tiivistettiin, ja vesijohdot tehtiin terrakottasta. Kaupunkiin virtasi päivittäin 40 miljoonaa litraa vettä. Keinokastelujärjestelmä teki viljelyn mahdolliseksi, kehittynyt virtausten sääntelytekniikka vähensi äkkitulvien riskiä, ja kuivina kausina voitiin hyödyntää säiliöiden ja altaiden vettä.[29]

Petraan viitattiin Raamatussa mahdollisesti nimellä Sela.[1]

Petra alkoi nousta merkittäväksi kauppakeskukseksi ensimmäisellä vuosisadalla eaa.[30] Kaupunki sijaitsi kahden tärkeän kauppareitin risteyskohdassa: toinen kulki Aasian ja lännen välillä, toinen Arabian ja pohjoisen välillä. Petrassa kamelikaravaanit saivat pysähtyä juomaan ja yöpymään turvallisesti maksua vastaan.[31][30]

Roomalaiset valloittivat Nabatean 106 jaa., ja siitä tuli valtakunnan Arabian provinssi. Roomalaiset toivat Petraan uutta tekniikkaa, kuten lattioiden kautta toimivan keskuslämmityksen. Orjat sytyttivät tulen lattian alla olevaan uuniin, josta lämmin ilma ja savu lähtivät kiertämään taloa lattian alla olevissa putkissa ja lämmittivät talon.[32] Petrassa oli mahdollisesti 20–30 000 asukasta roomalaisaikana, jolloin sen merkitys kauppakaravaanireittinä oli suurimmillaan.[33]

Petra oli tärkeä pakanallinen uskonnollinen keskus ennen kristinuskon saapumista, ja kaupunki kääntyi lopullisesti kristinuskoon tarinan mukaan vuonna 423. Petran tärkeimpiä pakanajumaluuksia olivat Al-’Uzza ja Dushara.[31]

Petra kärsi usein maanjäristyksistä. Vuoden 363 järistys tuhosi puolet kaupungista, eikä se enää kyennyt toipumaan ennalleen, varsinkin koska kauppareittien muutokset olivat vähentäneet sen merkitystä.[34] Kaupunki selvisi kuitenkin bysanttilaisena kristillisenä keskuksena ainakin 500-luvun loppuun.[35] 630-luvulla arabiheimot valloittivat alueen. Kaupunki autioitui viimeistään 600-luvun lopulla.[28]

Petran löysi länsimaalaisten kannalta uudestaan tutkimusmatkailija Johann Ludwig Burckhardt, joka Petraan päästäkseen muuntautui muslimiksi ympärileikkausta myöten ja selitti haluavansa uhrata vuohen kaupungin lähellä sijaitsevalla Aaronin vuorella, jossa perimätiedon mukaan olisi Mooseksen veljen Aaronin hauta. Vuori on sekä juutalaisten, kristittyjen että muslimien pyhä paikka, mutta nykyisin siellä on islamilainen pyhäkkö.[36]

Petran luolissa asui beduiineja vielä 1980-luvulla, kunnes Jordanian hallitus rakennutti heille kylän Petran pohjoispuolelle.[37]

Teoria islamin pyhästä kaupungista muokkaa

Petran sijainti, koko, ympäröivät vuoret ja muut pinnanmuodot, sisääntuloreitit, ilmasto sekä asema suurkaupunkina, merkittävänä kauppareittinä ja uskonnollisena keskuksena vastaavat tarkasti Koraanin ja muiden varhaisten islamilaisten kirjoitusten kuvausta islamin Pyhästä kaupungista, jota vastaan Muhammadin johtamat medinalaiset kävivät sotia. Historianharrastaja Dan Gibsonin mukaan varhaisten moskeijoiden qiblat suunnattiin Petraan ja suunta olisi muuttunut vasta vuonna 822. Gibson uskoo, että Petra oli islamin Pyhä kaupunki vajaan sadan vuoden ajan, kunnes siellä sisällissotaan asti sijainnut Kaaban musta kivi siirrettiin kaupungin raunioiduttua pysyvästi Mekkaan.[38] Teoria ei ole saanut yleistä kannatusta. Petraa vastaan puhuu se, että Petrasta kaikkien arabien uskonnollisena keskuksena ei ole muuta tietoa.

Petra nykyisin muokkaa

 
Vierailijoita kulkemassa Siq-solaa pitkin

Nykyisin Petrassa ja sen lähistöllä tehdään paljon arkeologisia tutkimuksia. Silti alueesta vain muutama prosentti on tutkittu.[32] Suomalainen professori Jaakko Frösén työryhmineen on vuodesta 1994 tutkinut Petrasta löydettyjä papyruskääröjä ja vuodesta 1997 suorittanut arkeologisia kaivauksia Aaronin vuorella.[39]

Petrasta on tullut viime vuosikymmeninä suosittu turistikohde. Kaupungissa kävi vuoden 2013 aikana 609 000 vierailijaa; vielä 1990-luvun alkuvuosina kävijöitä oli vain noin 100 000.[40] Vierailijat menevät kaupunkiin Siq-solan kautta jalkaisin tai hevoskyydillä, ja laakson sisällä voi liikkua myös aasilla tai kamelilla.[41]

Elokuvan Indiana Jones ja viimeinen ristiretki lopun ulkokohtauksia kuvattiin Petrassa. Sen sijaan elokuvan kuvaamat temppelin sisätilat olivat studiolavasteita. Petrassa käyvien turistien määrä kasvoi huomattavasti elokuvan ilmestymisen jälkeen.[42]

Vuonna 1985 Petra nimettiin Unescon maailmanperintökohteeksi.[43]

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b c d Petra Encyclopædia Britannica. Viitattu 28.8.2014.
  2. ↑ Major Attractions: Petra Visitjordan.com. Arkistoitu 4.11.2016. Viitattu 21.3.2011. (englanniksi)
  3. ↑ a b City Walls Nabatea.net. Viitattu 28.8.2014.
  4. ↑ Petra Geography Information Terhaal.com. Viitattu 28.8.2014.
  5. ↑ The Walk In Nabatea.net. Viitattu 28.8.2014.
  6. ↑ The Siq (Thaniya) Nabatea.net. Viitattu 28.8.2014.
  7. ↑ The Small Siq Nabatea.net. Viitattu 28.8.2014.
  8. ↑ The High Place on El Kubtha Mountain Nabatea.net. Viitattu 28.8.2014.
  9. ↑ Um el Beira Nabatea.net. Viitattu 28.8.2014.
  10. ↑ Jebal Habis Nabatea.net. Viitattu 28.8.2014.
  11. ↑ Tamás Arany: Haroun Mountain Nabatea.net. Viitattu 28.8.2014.
  12. ↑ Petra: History, Myth, and Earthquakes hainberg-gymnasium.de. Viitattu 28.8.2014.
  13. ↑ The Treasury Nabatea.net. Viitattu 28.8.2014.
  14. ↑ The Street of Facades Nabatea.net. Viitattu 28.8.2014.
  15. ↑ Scarre, Chris (toim.): Maailman seitsemänkymmentä ihmettä: suuret muistomerkit ja niiden rakentaminen, s. 68–70. Otava, 1999. ISBN 951-1-16713-8.
  16. ↑ The High Place Nabatea.net. Viitattu 28.8.2014.
  17. ↑ The Theater Nabatea.net. Viitattu 28.8.2014.
  18. ↑ a b Locations in Petra Petra Development and Tourism Authority. Viitattu 28.8.2014.
  19. ↑ The Colonnade Street Nabatea.net. Viitattu 28.8.2014.
  20. ↑ The Great Temple Nabatea.net. Viitattu 28.8.2014.
  21. ↑ The Temple of Dushares Nabatea.net. Viitattu 28.8.2014.
  22. ↑ The Petra Museum Nabatea.net. Arkistoitu 12.9.2014. Viitattu 28.8.2014.
  23. ↑ The Churches Nabatea.net. Viitattu 28.8.2014.
  24. ↑ The Snake Monument Nabatea.net. Viitattu 28.8.2014.
  25. ↑ City of Board Games Nabatea.net. Viitattu 28.8.2014.
  26. ↑ Andrew Lawler: Reconstructing Petra 2007. Smithsonian Magazine. Viitattu 28.8.2014.
  27. ↑ a b c HISTORY & CULTURE The Jordan Tourism Board. Arkistoitu 2.1.2010. Viitattu 28.8.2014.
  28. ↑ a b History of Petra – A Timeline AllAboutArchaeology.org. Viitattu 28.8.2014.
  29. ↑ Gwynneth Anderson: Petra: A city born from water 10.6.2009. Examiner.com. Viitattu 5.2.2015.
  30. ↑ a b Caravans and Commerce American Museum of Natural History. Viitattu 28.8.2014.
  31. ↑ a b About Petra: The Nabataeans Calvin College. Viitattu 28.8.2014.
  32. ↑ a b Francis Demange: Petra. Mitä kätkeytyy julkisivun taakse? Historia 6/2006
  33. ↑ The Nabateans visitpetra.jo. Viitattu 28.8.2014.
  34. ↑ The Great Earthquake American Museum of Natural History. Viitattu 28.8.2014.
  35. ↑ Petra (Arkistoitu – Internet Archive), luettu 3.12.2006
  36. ↑ Mari Manninen: Petra paljastaa aarteensa. Helsingin Sanomat, 19.9.2009, s. D1. Artikkelin verkkoversio.
  37. ↑ The Bedul Nabatea.net. Viitattu 28.8.2014.
  38. ↑ Jeremy Smyth: The Mecca Question: A review of section six of Qur'anic Geography 2011. Academia.edu. Arkistoitu 19.7.2014. Viitattu 27.8.2014.
  39. ↑ Päivi Spåre: Palaneiden papyrusten pelastaja Tietysti.fi, Suomen Akatemia. Arkistoitu 6.2.2015. Viitattu 5.2.2015.
  40. ↑ NUMBER OF VISITORS STATISTICS Petra National Trust. Arkistoitu 5.9.2014. Viitattu 28.8.2014.
  41. ↑ Petra Jordan Tourism Board. Arkistoitu 4.11.2016. Viitattu 28.8.2014.
  42. ↑ Petra smithsonianmag.com. SmithsonianMag.com. Viitattu 13.3.2011. (englanniksi)
  43. ↑ Petra UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 5.2.2015.

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Petra.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Petra_(kaupunki)&oldid=22191034”