Pyhä kivi

kivi, jolla on uskonnollista tai rituaalista merkitystä

Pyhä kivi viittaa kiviin, joilla on rituaalista tai uskomuksellista merkitystä. Yksittäiset, usein tavallista isommat tai näkyvämmässä asennossa tai paikalla olevat kivet ovat olleet pyhiä. Kivi on usein ollut haltijan tai jumalan koti tai palvonta- ja uhripaikka. Saamelaisilla on ollut paljon pyhiä seitakiviä[1]. Islannissa on uskottu, että haltijat asuvat erikoisissa, suurikokoisissa kivissä, joita seisoo siellä täällä muuten avoimella ja melko tasaisella seudulla. Kiviä on pidetty haltijoiden kotipaikkoina tai uhripaikkoina kaikkialla Pohjois-Euroopassa. Suomessa alueen haltijat ovat voineet asua napakivessä.

Pyhä kivi Liettuassa.

Monessa tapauksessa erikoisiin kiviin liittyy myyttinen kertomus, joka kertoo, miten kivi sai paikkansa tai muotonsa maailman alkuaikana. Esimerkiksi Suomessa ja Virossa monet siirtolohkareet on uskottu jättiläisten (kalevanpoikien tai jatulien) tai hiisien paikoilleen siirtämiksi. Kerrotaan myös erään rannalla olevan siirtolohkareen luona uhratun ”kalajumalalle”. Varsinkin Karjalassa monet esikristilliset pyhät kivet ovat saaneet kristillisen merkityksen, jolloin ne on yhdistetty pyhiin tai Neitsyt Mariaan.

Suomessa pyhiksi kiviksi on arveltu myös kuppikiviä, joiden pintaa ihmiset ovat muokanneet.[1]

Pyhänä kivenä voidaan pitää myös Saudi-Arabian Mekassa sijaitsevaa Kaaban mustaa kiveä, jonka luo tuhannet muslimit vuosittain vaeltavat pyhiinvaellusmatkoillaan. Kiven uskotaan olevan ihmisten synneistä tummunut rubiini, joka on pudonnut taivaasta, ja kiven palvontaan kuuluvat esimerkiksi moninkertainen kävely kiven ympäri, sen suuteleminen ja kumartaminen.

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. a b Pakanalliset pyhät paikat Suomen luonnossa Thuleian tupa. Viitattu 10.4.2010.

Aiheesta muualla

muokkaa