Pyhimykset ortodoksisessa kirkossa

(Ohjattu sivulta Pyhä (ortodoksisuus))

Pyhimykset ortodoksisessa kirkossa ovat ”ihmisiä, jotka kilvoittelun ja Jumalan armon kautta ovat tulleet osalliseksi Jumalan pyhyydestä”. Heistä käytetään pyhimyksen sijaan nimitystä ”pyhä”[2]. Monet ortodoksisen kirkon pyhät ovat myös katolisen kirkon kanonisoimia pyhimyksiä, sillä molemmilla kirkoilla on tuhatvuotinen yhteinen historia.

Vuonna 2000 kanonisoitiin koko Venäjän viimeinen tsaariperhe pyhäksi.[1]

Ortodoksisessa kirkossa on niin paljon pyhiä, että heidän muistopäiviään riittää kirkkovuoden jokaiselle päivälle yksi tai useampi. Pyhäksi julistaminen eli kanonisointi on yksinkertaisempaa kuin katolisessa kirkossa. Se tarkoittaa, että kirkko vahvistaa kirkon jäsenten kokemuksen, että tietty ihminen on pyhä.[2]

Pyhien jaottelu muokkaa

Pyhiä kutsutaan nimillä, jotka luonnehtivat heidän elämänvaiheitaan. Tavallisia ovat seuraavat nimikkeet:[2]

  • marttyyri (= ihminen, joka on todistanut Kristuksesta kuolemallaan),
  • pyhittäjä (= luostarin asukas),
  • vanhurskas (= maallikko),
  • tunnustaja (= ihminen, joka on toiminnallaan ja kärsimyksillään todistanut Kristuksesta),
  • pyhät isät ja äidit (= kirkon opettajia),
  • apostoli (= Kristuksen opetuslapsi tai heidän vertaisensa), apostoleja on yhteensä 70.[3]
  • evankelista (= Kristuksen ylösnousemuksen todistaja),
  • profeetta (= Jumalan sanan vastaanottaja ja julistaja),
  • autuas (= autuas luonne) ja
  • Kristuksen tähden houkka (= äärimmäinen kilvoitusmuoto, joka sisältää teeskennellyn mielisairauden piirteitä).

Viimeisestä on esimerkkinä Vasili Autuas, jonka muistokirkko sijaitsee Moskovan Punaisella torilla.[4]

Reliikit muokkaa

Pyhien kunnioittamiseen kuuluvat reliikit eli pyhäinjäännökset, joita on kätketty jokaisen kirkon alttaripöytään. Tapa on muisto alkukirkon tavasta suorittaa liturgioita marttyyrien haudalla. Reliikkejä voi olla myös pyhässä ikonissa tai erillisissä pyhäinjäännöslippaissa. Useimmiten reliikki on luunpala, mutta joskus koko pyhä ruumis lepää relikvaariossa. Reliikkejä kunnioitetaan Pyhän Hengen voiman välikappaleina.[2]

Pyhien merkitys muokkaa

Kirkon opetuksen mukaan pyhät rukoilevat Jumalaa elävien puolesta, minkä takia heidän puoleensa käännytään esirukouspyynnöillä. Pyhät ovat tärkeitä myös esikuvina. Erikoisasemassa on tällöin se pyhä, jonka mukaan henkilö on itse nimetty.[2]

Suomen ortodoksisen kirkon pyhiä muokkaa

Suomen ortodoksinen kirkko on kanonisoinut tähän mennessä kaksi henkilöä.

  • Pyhä marttyyri ja tunnustaja Johannes Sonkajanrantalainen (1884-1918)
  • Pyhittäjä Johannes Valamolainen (1873-1958)

Lähteet muokkaa

  • Staffan Skott: Romanovit – Keisarisuvun kohtalo. Helsinki: Schildts Kustannus, 2011. ISBN 978-951-50-2063-5.

Viitteet muokkaa

  1. Skitt 2011, s. 294
  2. a b c d e Pyhien kunnioittaminen Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 3.10.2023.
  3. Seitsemänkymmentä apostolia Ortodoksi.net. 2011. Ortodoksinen kirkko. Viitattu 4.10.2023.
  4. Autuas Vasili Moskovalainen, Kristuksen tähden houkka Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 3.10.2023.