Kaaba

rakennus Mekassa, Saudi-Arabiassa; islamilaisuuden pyhin rakennus

Kaaba (arab. الكعبة‎‎‎, al-Kaʿbah) on Saudi-Arabiassa sijaitsevassa Mekan kaupungissa oleva temppeli, joka on islaminuskon pyhin paikka. Kaaban ympärille on rakennettu suuri moskeija, Masjid al-Haram. Muslimit suorittavat päivittäiset rukouksensa kaikkialla maailmassa kohti Kaabaa. Moskeijat pyritään rakentamaan niin, että niiden keskiakseli osoittaa Mekkaan. Mekan suunnan (qibla) osoittaa moskeijan rukoushallissa erityinen syvennys, mihrab.

Kaaba kuvassa keskellä.

Šarian tärkeimmät velvoitteet ilmaistaan islamin viitenä peruspilarina, ja niistä yksi on suuri pyhiinvaellus eli hadž. Se suoritetaan islamilaisen vuoden 12:nnen ja viimeisen kuukauden Dhu-l-Hijjah'n toisella viikolla (8. - 12. päivänä).[1] Jokaisen muslimin tulisi tehdä pyhiinvaellus Mekkaan kerran elämässään jos mahdollista. Vuosittain sen toteuttaa noin 2,5 miljoonaa muslimia, mutta laskettuna kaikista osuus on vähäinen.[1] Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maista 17 % muslimeista kertoo tehneensä pyhiinvaelluksen, mutta Kaakkois-Aasian muslimeista vain 8 %.[2] Ainoastaan muslimit voivat päästä Kaabaan, sillä Mekka on muilta kielletty.[3][4]

RakennusMuokkaa

 
Kaaba vuonna 2010.
 
Kaaban rakennepiirustus
 
Kaaba kierretään seitsemän kertaa.
 
Kaaban musta kivi on kiinnitetty Kaaban itäiseen kulmaan hopeisella kehyksellä (2009). Mustaa kiveä tulisi suudella, koskettaa tai ainakin osoittaa.

Kaaba on suurin piirtein kuution muotoinen (Kaaba merkitsee arabiaksi kuutiota), noin 15 metriä korkea ja sivuiltaan hieman yli kymmenmetrinen (noin 11 x 12,5 m)[5], koruton, ikkunaton kivirakennus. Se ei ole rakenteeltaan ainutlaatuinen, sillä Arabian niemimaalla etenkin Jemenissä on tehty vastaavia kuutionmuotoisia ja ikkunattomia pyhäköitä, jotka luovat vaikutelman luolasta. Rakennukset olivat pieniä ja toimivat joko pienen kylän kappeleina tai yksityisinä rukouspaikkoina. Niille oli ominaista tilan jakaminen kahdella kolmen pylvään rivillä.[6] Sellainen oli myös Mekan Kaabassa, mutta myöhemmin se korvattiin yhdellä pylväsrivillä. Islamilainen perimätieto kertoo, että pylväät tuotiin Sanaan Abrahamin kirkosta, ja muutoksen teki al-Zubayr.[7]

Kaaba on rakennettu Mekan läheltä louhitusta harmaasta graniitista ja marmorista, ja sitä on uudistettu lukuisia kertoja. Rakennuksen ulkopuolella on kaareva muuri joka muistuttaa jäännettä kirkoille ominaisesta kuorista (apsis).[8] Rakennuksen nurkat suuntautuvat noin neljään pääilmansuuntaan siten, että rakennuksen keskiakseli osoittaa luoteeseen Jerusalemiin, ja myös kaareva muuri on luoteisseinustalla. [9] Kaaban ainoa ovi on koillisseinällä parin metrin korkeudessa, sillä temppelin sisätila ei tavallisesti ole käytössä.[10]

Kaaban lattia on marmorista. Sisäseinien alaosa on verhoiltu marmorilla ja kivitauluilla, joissa on Koraanin säkeitä. Yläpuoli on verhoiltu vihreällä kankaalla, johon on kirjailtu Koraanin lauseita kultalangalla. Katosta riippuu lamppuja, ja lattialla on pieni pöytä suitsukeastioita varten.[6] Myös kastemaljalla on ollut paikkansa.[11] Sisällä on ollut kaksi pylväsriviä, nykyisin vain yksi, jossa on kolme pylvästä.

Mekan Kaaba on tuhoutunut tai sitä on rikottu useasti ja korjattu useita kertoja. Vuonna 930 shiialainen äärilahko vei Kaaban mustan kiven pois ja piti sitä hallussaan 20 vuotta lunnaita vastaan.[12]

KiswahMuokkaa

Kaaban ulkopuoli on suurimman osan vuotta verhottu suurella mustalla brokadikankaalla (kiswah), johon on kirjottu kultaisilla langoilla islamin uskontunnustus ja Koraanin säkeitä.[12] Uusi kiswah tehdään Egyptissä joka vuosi ja tuodaan pyhiinvaeltajien mukana Mekkaan. Joka vuosi suuren pyhiinvaelluksen aikaan kiswah korvataan valkoisella kankaalla, joka vastaa väriltään pyhiinvaeltajien valkoista asua ja symbolisoi siirtymistä pyhään tilaan (ihram). Pyhiinvaelluksen lopuksi uusi kiswah asetetaan paikoilleen ja vanha leikataan paloiksi, jotka myydään matkamuistoina pyhiinvaeltajille.[13]

Musta kiviMuokkaa

Rakennuksen itäiseen kulmaan on kiinnitetty nykyisin hopeisella kehyksellä koossa pidetty musta kivi, joka perinteisen näkemyksen mukaan on Aatamin ajoilta ja peräisin Paratiisista.[14] Alkuperältään musta kivi on mahdollisesti meteoriitti. Toisena mahdollisuutena on pidetty sitä, että se on Saudi-Arabian Rub’ al-Khaliin osuneen meteoriittitörmäyksen lasittamaa ainesta Wabarin (Al-Hadida) meteoriittikraatterista.[14] Antiikin aikana betyylien eli pyhien kivien palvonta oli laajalle levinnyttä Lähi-idässä.[15]

RituaalitMuokkaa

Pyhiinvaellukseen kuuluu temppelin kiertäminen seitsemään kertaan ja mustan kiven suuteleminen tai koskettaminen mikäli mahdollista. Hyväksyttävänä pidetään myös kiven osoittamista, sillä läheskään kaikki eivät pääse koskettamaan kiveä. Kivi on musta, mutta tarinan mukaan se oli alun perin Paratiisista tullessaan maitoa valkoisempi. Väri muuttui sitä suudelleiden pyhiinvaeltajien syntien vuoksi mustaksi.[12]

Kaaba avataan kahdesti vuodessa seremoniallista siivoamista varten: viisitoista päivää ennen Ramadanin alkua ja viisitoista päivää ennen pyhiinvaellusta. Kaaban siivoaminen on hyvin korkea kunniatehtävä, johon osallistuu Mekan kuvernöörin johdolla korkea-arvoisia kunniavieraita eri puolilta maailmaa. Siivoojat lakaisevat Kaaban lattian yksinkertaisilla luudilla. [16]

Kaaban historiaMuokkaa

Islamilainen kuvausMuokkaa

Sana "Kaaba" esiintyy Koraanissa kaksi kertaa (5:95, 97), mutta Kaaban sijaintia ei kerrota. Kaabasta kertoo ensimmäisenä Ibn Ishaq kadonneessa Muhammed-elämäkerrassaan 700-luvun lopulta.[17]

Islaminuskon mukaan ensimmäinen ihminen Adam rakensi Kaaban temppelin, ja Abraham ja hänen poikansa Ismael rakensivat sen vedenpaisumuksen jälkeen uudelleen.[18] Nämä profeetat edustivat islamia, mutta uskonnonharjoitus alkoi sen jälkeen rappeutua ja pakanallistua. Kaaban verhoamisen uskotaan periytyvän jo esi-islamiilaiselta ajalta, mutta peitteen vaihtamisen uskotaan keksityn kalifi Umarin aikaan. [13]

Islaminuskon mukaan Kaaba oli profeetta Muhammedin aikana 600-luvun alussa useiden eri heimojumalien palvontapaikkana, mutta sitä hallitsi Muhammadin oma heimo quraiš. Beduiinit ja muiden arabialaiskaupunkien asukkaat tekivät joka vuosi Mekkaan yhdistetyn pyhiinvaelluksen ja kauppamatkan, joka on nykyisen islamilaisen pyhiinvaellustradition taustalla. Alettuaan julistaa islamia Muhammed joutui pakenemaan Mekasta Medinaan vuonna 622. Palattuaan valloittajana vuonna 630, hän määräsi Kaaban puhdistettavaksi pakanallisista patsaista ja kaikista monijumaluuden merkeistä. Muhammed kaatoi kaikki epäjumalankuvat vain osoittamalla niitä kepillä.[19] Seinillä kerrotaan olleen maalauksia, joiden aiheina oli Abraham, Jeesus, Maria ja enkelit.[6][20] Ibn Hisham kirjoittaa Muhammed-elämäkerrassa, että "kun Jumalan lähettiläs meni temppeliin sisälle Mekan valloituksen päivänä, hän näki siellä enkelien kuvia ja muuta. Hän näki myös Abrahamin kuvattuna ennustamassa arpanuolet käsissään". Tämä sai Muhammedin suuttumaan, ja hän käski hangata kuvat pois.[21]

Islamilaisen perimätiedon mukaan Kaaba vahingoittui ja sitä uusittiin 700-luvun alussa, jolloin Abdallah ibn al-Zubayr kapinoi Mekassa kalifi Abd al-Malikia vastaan. Tämän kenraali al-Hajjaj ibn Yusuf valloitti Mekan ja korjasi pyhäkön sodassa saamat vauriot.[22]

HistoriatiedeMuokkaa

Mekassa sijaitseva Kaaba on vain yksi Arabian niemimaalla ja etenkin Jemenissä harrastetuista kuutionmuotoisista pyhäköistä ja muistuttaa niitä muissakin suhteissa.[6] Kaabaa on muutettu monta kertaa. Kaareva muuri sen ulkopuolella vaikuttaa jäännökseltä kirkkoarkkitehtuurille ominaisesta kuorista (apsis).[8] Islamilainen perimätieto Kaabasta ei ole saanut vahvistusta historiatieteen lähteistä, sillä ne eivät tunne Mekkaa, sen pyhäkköä tai quraiš -heimoa ennen 700-luvun puoliväliä.[23] Mekka ei liioin esiinny Arabian niemimaan pyhiinvaelluskohteiden joukossa, vaikka lähteet luettelevat 16 muuta kohdetta. [23] Kaabaa ja Muhammedia koskeva islamilainen perimätieto on peräisin vasta 700-luvulta. Tällöin Ibn Ishaq julkaisi profeetan ensimmäisen, nyt kadonneen elämäkerran, joka on säilynyt bn Hishamin ja muiden referaattina 800- ja 900 -luvuilta.[24]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  • Ahmad ibn Naqib al-Misri: Reliance of the Traveller (Umdat al-Salik). A Classic Manual of Islamic Sacred Law. In Arabic with Facing English Text, Commentary and Appendices Edited and Translated by Nuh Ha Mim Keller. Beltsville, Maryland: amana publications, 2017. ISBN 0-915957-72-8. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  • Crone, Patricia: Meccan Trade and the rise of Islam. Gorgias Press, 1987. ISBN 1-59333-102-9.
  • Finster, Barbara: Cubical Yemeni mosques. Proceedings of the Seminar for Arabian Studies, 21, s. 49-68., 1991. Artikkelin verkkoversio.
  • Finster,Barbara: An Outline of the History of Islamic Religious Architecture in Yemen. Muqarnas, Vol. 9, 124–147, 1992. Artikkelin verkkoversio.
  • Grodzki, Marcin: Günter Lüling – Islam as non-Trinitarian faith of Semiotic Forfathers. Teoksessa: Markus Gross & K-H. Ohlig (toim.) Die Entstehung einer Weltreligion V. Der Koran als Werkzeug der Herrschaft, s. 372–423. Schiler & Mücke, 2020. ISBN 978-3-899930-215-8.
  • Hämeen-Anttila, Jaakko: Islamin käsikirja. Helsinki: Otava, 2004. ISBN 951-1-18669-8.
  • Ibn Ishaq: The Life of Muhammad. A translation of Ishaq’s sirat rasul Allah with introduction and notes by A. Guillaume. Oxford University Press, 1955. ISBN 0-19-636033-1. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  • Ibn Hisham: Profeetta Muhammadin elämäkerta. Helsinki: Basam Books, 1999. ISBN 952-9842-27-9.
  • Kerr, Robert M.: Die Blauen Blumen von Mekka –Von Ismaels Stadt zum Heiligtum der Ismaeliten. Teoksessa: M. Gross & K-H. Ohlig (toim.) Die Entstehung einer Weltreligion III. Die heilige Stadt Mekka – eine literarische Fiktion, s. 52–174. Verlag Hans Schiler, 2014. ISBN 978-3-89930-418-3.
  • Robinson, Chase F.: Abd al-Malik. Oneworld Publications, 2005. ISBN 978-1-85168-361-1.
  • Wenning, Robert: The Betyls of Petra. Bulletin of the American Schools of Oriental Research, Nro 329, s. 79–95, 2001. Artikkelin verkkoversio.

VerkkolähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. a b Mikä on Hajj Islamopas.com.
  2. The World’s Muslims: Unity and Diversity 9.8.2012. Pew Research Center.
  3. Mecca Encyclopædia Britannica. Viitattu 5.9.2013. (englanniksi)
  4. Reliance of the Traveller , 2017, s. 608 (o11.7)
  5. Finster, 1992
  6. a b c d Finster, 1991, 1992
  7. Finster, 1991, s. 55
  8. a b Grodzki, 2020, s. 408; Kerr, 2014, s. 114
  9. Finster, 1991, 1992; Grodzki, 2020, s. 408
  10. Hämeen-Antila, 2004, s. 130
  11. Grodzki, 2020, s. 408
  12. a b c Kaaba Encyclopaedia Britannica. Viitattu 27.3.2021.
  13. a b Kiswah Encyclopaedia Britannica. Viitattu 26.3.2021.
  14. a b Schaefer, 2005
  15. Robert Wenning: The Betyls of Petra. Bulletin of the American Schools of Oriental Research, 2001, Nro 329, s. 79–95. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  16. Associated Press, 2008
  17. Ibn Ishaq, 1955, s. 9 etc.
  18. Jaakko Hämeen-Antila: Islamin käsikirja, s. 129-136. Otava, 2004.
  19. Ibn Hisham: Profeetta Muhammadin elämäkerta, s. 394. Basam Books, 1999.
  20. Grodzki, 2020, s. 408
  21. Ibn Hisham, 1999, s. 393
  22. Robinson, Chase F.: Abd al-Malik, s. 44. Oneworld Academic, 2005.
  23. a b Crone, 1987, s. 134, 170
  24. Jaakko Hämeen-Anttila: Esipuhe. Kirjassa "Profeetta Muhammadin elämäkerta", s. xv. Basam Books, 1999.

Aiheesta muuallaMuokkaa