Avaa päävalikko

Quraiš (arab. قُرَيْش‎) oli arabiheimo, joka hallitsi Mekkaa islamin profeetta Muhammedin syntymän aikaan 500-luvun lopulla. Heimossa oli kymmenen pääklaania, joista jotkin nousivat islamin alkuaikoina arvostettuun asemaan. Näitä olivat Muhammadin oma klaani Banū Hāshim, hänen äitinsä klaani Zuhra, kahden ensimmäisen kalifin Abu Bakrin ja Umarin klaanit Taim ja ʿAdī sekä kolmannen kalifin Uthmanin ja hänen sukulaistensa, Umaijadien dynastian klaani Umayya.[1]

Orientalisti Patricia Cronen mukaan historialliset lähteet eivät tunne Mekkaa, sen pyhäkköä eikä quraiš-heimoa ennen 700-luvun puoliväliä. Mekka ei liioin esiinny Arabian niemimaan vanhojen pyhiinvaelluskohteiden joukossa, vaikka lähteet luettelevat 16 muuta pyhiinvaelluskohdetta. [2] Karttoihin Mekka ilmestyy vasta 900-luvulla. Crone kirjoittaa:

»…on selvää, että jos mekkalaiset olisivat olleet kansainvälisen kaupan välittäjiä, heistä pitäisi olla jotain mainintoja asiakkaittensa kirjoituksissa. Kreikkalaiset ja latinalaiset ovat, loppujen lopuksi, kirjoittaneet paljon etelä-arabialaisista, joiden kanssa he kävivät menneisyydessä suitsukekauppaa, tarjoten tietoja heidän kaupungeistaan, heimoistaan, politiikastaan ja karavaanikaupasta; ja 500-luvulla he vastaavasti kirjoittivat Etiopiasta ja Aduliksesta. Arabian poliittinen ja uskonnollinen merkitys 500-luvulla oli sellainen, että sen asioihin kiinnitettiin runsaasti huomiota; mutta Quraish-heimoa ja heidän kauppakeskustaan ei mainita missään, ei kreikaksi, latinaksi, syyriaksi, arameaksi, koptiksi tai miksikään kieleksi, jota käytettiin Arabian ulkopuolella ennen valloitussotia.»

Sana "quraiš" esiintyy Koraanissa vain kerran: "Quraišin yhteenliittymisen tähden, talvi- ja kesäkaravaaninsa tähden palvelkoot ihmiset tämän temppelin Herraa" (Koraani 106:1-3).[3] Christoph Luxenberg pitää mahdollisena Quraiš-sanan käännösvirhettä (qurayš - qariš), jolloin alkuperäinen sana olisikin ollut arabian asemesta syyroarameaa. Tällöin se olisi tarkoittanut heimon nimen sijaan liittolaisia (lat. foederati). Liittolaisjoukot (foederati) palvelivat Rooman sotajoukkojen apuvoimina.[4]

Quraiš -heimoa ja siihen liittyviä tarinoita henkilöineen on myöhäisten lähdetietojen takia pidetty myös pelkästään arabien kertomusperinteenä vailla historiallista totuusarvoa.[5] Muhammedista ja hänen heimostaan kertoi ensimmäisen kerran Ibn Hisham 800-luvun alussa tehdyssä elämäkerrassa, joka tosin pohjautui 700-luvun puolivälissä tehtyyn, mutta kadonneeseen elämäkertaan.[6]

LähteetMuokkaa

  1. Quraysh Encyclopaedia Britannica. Viitattu 10.4.2018.
  2. Patricia Crone: Meccan Trade and the rise of Islam, s. 134, 170. Gorgias Press, 1987.
  3. Koraani (suom. Jaakko Hämeen-Anttila). Basam Books, 1995.
  4. Christoph Luxenberg: The Syro-aramaic Reading of the Koran. A Contribution of the Decoding of the Language of the Koran., s. 236-237. Hans Schiler, 2007.
  5. Ohlig, K-H. & Puin, G.R. (toim): The Hidden Origins of Islam. Prometheus Books (englanniksi), 2010.
  6. Ibn Hisham: Profeetta Muhammadin elämäkerta (suom. Jaakko Hämeen-Anttila). Basam Books, 1999.
Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.