Avaa päävalikko

Euroopan unionin puheenjohtajuus

Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus on kunkin Euroopan unionin jäsenmaan vuorollaan pitämä asema Euroopan unionin neuvostossa. Puheenjohtajuus kiertää jäsenvaltioiden kesken siten, että yksi jäsenvaltio toimii kerrallaan kuuden kuukauden ajan (1. tammikuuta – 30. kesäkuuta tai 1. heinäkuuta – 31. joulukuuta) Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajamaana. Puheenjohtajuudesta käytetään usein myös nimityksiä EU:n puheenjohtajuus ja EU:n puheenjohtajamaa, vaikka kyseessä on vain EU:n neuvoston eli niin sanotun ministerineuvoston puheenjohtajuus. Puheenjohtajuutta ei pidä sekoittaa Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaan, Euroopan neuvoston puheenjohtajiin eikä virheelliseen EU-presidenttiin.

Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus
Neuvoston tunnus
Neuvoston tunnus
Nykyinen
1. heinäkuuta 2019 lähtien
Nimittäjä Kiertävä
Kauden pituus 6 kuukautta
Perustettu 1958
Ensimmäinen  Belgia
Kotisivut Suomen kausi
Yleisesti
Euroopan unioni
Flag of Europe.svg

Osa politiikan artikkelisarjaa:
Euroopan unionin politiikka


Perussopimukset
Rooma · Maastricht
Amsterdam · Nizza · Lissabon
Toimielimet
Euroopan parlamentti

Puhemies David Sassoli
Jäsenet


Eurooppa-neuvosto

Puheenjohtaja: Donald Tusk


Neuvosto

Euroopan unionin puheenjohtajuus
Nykyinen: Suomi (loppuvuosi 2019)


Euroopan komissio

Komission puheenjohtaja
Nykyinen: Jean-Claude Juncker
Junckerin komissio (2014–2019)


Euroopan unionin tuomioistuin

Unionin tuomioistuin
Yleinen tuomioistuin


Euroopan keskuspankki

Pääjohtaja: Christine Lagarde


Euroopan tilintarkastustuomioistuin
Vaalit
Viimeisimmät: vaalit 2019
Puolueet · Parlamenttiryhmät · Kansanäänestykset Euroopan unionista
Muuta
Jäsenvaltiot · EMU · Erillisvirastot · Laajentuminen
 n  k  m 

Lissabonin sopimuksen myötä otettiin käyttöön kolmen peräkkäisen puheenjohtajamaan muodostamat niin sanotut puheenjohtajakolmikot eli triot. Kukin kolmikko aloittaa työskentelynsä edellisen kolmikon lopetettua, eikä kolmikon kokoonpano siis muutu kesken sen kauden. Kolmikot tekevät yhdessä 18 kuukautta kattavan pitkäaikaisen suunnitelman omat kautensa kattavien ohjelmien lisäksi, ja tekevät muutoinkin yhteistyötä. Nykyisen puheenjohtajakolmikon muodostavat Romania, Suomi ja Kroatia, jotka ovat puheenjohtajamaina tässä järjestyksessä alkaen tammikuusta 2019.[1][2]

HistoriaMuokkaa

Euroopan unionin neuvoston taustalla on vuonna 1952 perustettu Euroopan hiili- ja teräsyhteisön ministerineuvosto. Vuonna 1958 siitä muodostettiin Rooman sopimuksen myötä Euroopan talousyhteisön neuvosto. Tämän neuvoston ensimmäistä kokousta 25. tammikuuta 1958 johti Belgian ulkoministeri Victor Larock.[3] Talousyhteisön neuvoston kiertävä puheenjohtajuus on nykyisen neuvoston puheenjohtajuuden suora edeltäjä.

Kun Lissabonin sopimus astui voimaan, se perusti virallisesti Eurooppa-neuvoston ja sen puheenjohtajan viran. Tätä ennen Eurooppa-neuvosto oli ollut epävirallinen ja puhetta siinä johti EU:n neuvoston puheenjohtajamaan pääministeri tai muu hallituksen päämies. Siten neuvoston puheenjohtajamaalla oli myös tehtävänä edustaa unionia sen ulkopuolella. Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan ja korkean edustajan virkojen tullessa pysyviksi 2009 nämä tehtävät päättyivät.[3][4]

Yhdistyneen kuningaskunnan ilmoittaessa eroaikomuksistaan Eurooppa-neuvosto päätti 2016 poistaa maan neuvoston tulevien puheenjohtajamaiden listalta. Kaikkia sitä seuraavien maiden järjestystä aikaistettiin puolella vuodella, ja vastaliittynyt Kroatia lisättiin alkuvuodelle 2020.[5]

TehtävätMuokkaa

Euroopan unionin neuvostossa jäsenvaltioiden ministerit kokoontuvat erilaisissa kokoonpanoissa käsiteltävän asian mukaisesti. Puheenjohtajamaan kyseiseen kokoonpanoon osallistuva ministeri johtaa puhetta kokouksessa. Poikkeuksena on ulkoasiainneuvosto, jossa puhetta johtaa unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja. Puheenjohtajamaan edustaja on puheenjohtaja myös muissa neuvoston elimissä, kuten valmistelevassa Coreper-kokouksissa. Neuvoston viralliset kokoukset järjestetään Brysselissä ja Luxemburgissa, mutta puheenjohtajavaltio voi järjestää epävirallisia kokouksia myös omissa kaupungeissaan.[1][6][2]

Neuvoston suhteita muihin toimielimiin edustaa vastaavasti puheenjohtajamaa. Tämä on erityisen tärkeää käytettäessä lainsäädäntövaltaa, johon osallistuvat neuvoston lisäksi Euroopan parlamentti ja Euroopan komissio, joiden edustajien kanssa neuvoston puheenjohtajamaa neuvottelee trilogitapaamisissa. Hyväksytyn lain allekirjoittaa neuvoston puheenjohtajamaan ministeri yhdessä parlamentin puhemiehen kanssa.[1][7]

Puheenjohtajamaalla ei ole enää juurikaan ulkoisia edustustehtäviä, vaan Lissabonin sopimuksen jälkeen niitä ovat hoitaneet pääsääntöisesti Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja ja unionin korkea edustaja.[2]

Puheenjohtajuus aikajärjestyksessäMuokkaa

Vuosi Trio Isäntämaa Hallituksen päämies Lähde
1958 tammikuu–kesäkuu     Belgia Achille Van Acker
Gaston Eyskens
(26. keskuuta alkaen)
 
kesäkuu–joulukuu   Saksa Konrad Adenauer
1959 tammikuu–kesäkuu   Ranska Charles de Gaulle
kesäkuu–joulukuu   Italia Antonio Segni
1960 tammikuu–kesäkuu   Luxemburg Pierre Werner
kesäkuu–joulukuu   Alankomaat Jan de Quay
1961 tammikuu–kesäkuu   Belgia Gaston Eyskens
Théo Lefèvre
(25 .huhtukuuta alkaen)
kesäkuu–joulukuu   Saksa Konrad Adenauer
1962 tammikuu–kesäkuu   Ranska Charles de Gaulle
kesäkuu–joulukuu   Italia Amintore Fanfani
1963 tammikuu–kesäkuu   Luxemburg Pierre Werner
kesäkuu–joulukuu   Alankomaat Jan de Quay
Victor Marijnen
(24. kesäkuuta alkaen)
1964 tammikuu–kesäkuu   Belgia Théo Lefèvre
kesäkuu–joulukuu   Saksa Ludwig Erhard
1965 tammikuu–kesäkuu   Ranska Charles de Gaulle
kesäkuu–joulukuu   Italia Aldo Moro
1966 tammikuu–kesäkuu   Luxemburg Pierre Werner
kesäkuu–joulukuu   Alankomaat Jo Cals
Jelle Zijlstra
(22. marraskuuta alken)
1967 tammikuu–kesäkuu   Belgia Paul Vanden Boeynants
kesäkuu–joulukuu   Saksa Kurt Georg Kiesinger
1968 tammikuu–kesäkuu   Ranska Charles de Gaulle
kesäkuu–joulukuu   Italia Giovanni Leone
Mariano Rumor
(12. joulukuuta alkaen)
1969 tammikuu–kesäkuu   Luxemburg Pierre Werner
kesäkuu–joulukuu   Alankomaat Piet de Jong
1970 tammikuu–kesäkuu   Belgia Gaston Eyskens
kesäkuu–joulukuu   Saksa Willy Brandt
1971 tammikuu–kesäkuu   Ranska Georges Pompidou
kesäkuu–joulukuu   Italia Emilio Colombo
1972 tammikuu–kesäkuu   Luxemburg Pierre Werner
kesäkuu–joulukuu   Alankomaat Barend Biesheuvel
1973 tammikuu–kesäkuu   Belgia Gaston Eyskens
Edmond Leburton
(26. tammikuuta alkaen)
kesäkuu–joulukuu   Tanska Anker Jørgensen
Poul Hartling
( 19 joulukuuta alkaen)
1974 tammikuu–kesäkuu   Saksa Willy Brandt
Walter Scheel
(7–16. toukokuuta alkaen)
Helmut Schmidt
( 16toukokuuta)
kesäkuu–joulukuu   Ranska Valéry Giscard d'Estaing
1975 tammikuu–kesäkuu   Irlanti Liam Cosgrave
kesäkuu–joulukuu   Italia Aldo Moro
1976 tammikuu–kesäkuu   Luxemburg Gaston Thorn
kesäkuu–joulukuu   Alankomaat Joop den Uyl
1977 tammikuu–kesäkuu   Britannia James Callaghan
kesäkuu–joulukuu   Belgia Leo Tindemans
1978 tammikuu–kesäkuu   Tanska Anker Jørgensen
kesäkuu–joulukuu   Saksa Helmut Schmidt
1979 tammikuu–kesäkuu   Ranska Valéry Giscard d'Estaing
kesäkuu–joulukuu   Irlanti Jack Lynch
Charles Haughey

( 11 joulukuuta alkaen)
1980 tammikuu–kesäkuu   Italia Ranskasco Cossiga
kesäkuu–joulukuu   Luxemburg Pierre Werner
1981 tammikuu–kesäkuu   Alankomaat Dries van Agt
kesäkuu–joulukuu   Britannia Margaret Thatcher
1982 tammikuu–kesäkuu   Belgia Wilfried Martens
kesäkuu–joulukuu   Tanska Anker Jørgensen
Poul Schlüter
( 10.syyskuuta alkaen)
1983 tammikuu–kesäkuu   Saksa Helmut Kohl
kesäkuu–joulukuu   Kreikka Andreas Papandreou
1984 tammikuu–kesäkuu   Ranska François Mitterrand
kesäkuu–joulukuu   Irlanti Garret FitzGerald
1985 tammikuu–kesäkuu   Italia Bettino Craxi
kesäkuu–joulukuu   Luxemburg Jacques Santer
1986 tammikuu–kesäkuu   Alankomaat Ruud Lubbers
kesäkuu–joulukuu   Britannia Margaret Thatcher
1987 tammikuu–kesäkuu   Belgia Wilfried Martens
kesäkuu–joulukuu   Tanska Poul Schlüter
1988 tammikuu–kesäkuu   Saksa Helmut Kohl
kesäkuu–joulukuu   Kreikka Andreas Papandreou
1989 tammikuu–kesäkuu   Espanja Felipe González
kesäkuu–joulukuu   Ranska François Mitterrand
1990 tammikuu–kesäkuu   Irlanti Charles Haughey
kesäkuu–joulukuu   Italia Giulio Andreotti
1991 tammikuu–kesäkuu   Luxemburg Jacques Santer
kesäkuu–joulukuu   Alankomaat Ruud Lubbers
1992 tammikuu–kesäkuu   Portugali Aníbal Cavaco Silva
kesäkuu–joulukuu   Britannia John Major
1993 tammikuu–kesäkuu   Tanska Poul Schlüter
Poul Nyrup Rasmussen
( 25. tammikuuta alkaen)
kesäkuu–joulukuu   Belgia Jean-Luc Dehaene
1994 tammikuu–kesäkuu   Kreikka Andreas Papandreou
kesäkuu–joulukuu   Saksa Helmut Kohl
1995 tammikuu–kesäkuu   Ranska François Mitterrand
Jacques Chirac
( 17. toukokuuta alkaen)
kesäkuu–joulukuu   Espanja Felipe González
1996 tammikuu–kesäkuu   Italia Lamberto Dini
Romano Prodi
( 17. toukokuuta alkaen)
kesäkuu–joulukuu   Irlanti John Bruton
1997 tammikuu–kesäkuu   Alankomaat Wim Kok
kesäkuu–joulukuu   Luxemburg Jean-Claude Juncker
1998 tammikuu–kesäkuu   Britannia Tony Blair presid.fco.gov.uk
kesäkuu–joulukuu   Itävalta Viktor Klima presidency.gv.at
1999 tammikuu–kesäkuu   Saksa Gerhard Schröder
kesäkuu–joulukuu   Suomi Paavo Lipponen presidency.Suomi.fi
2000 tammikuu–kesäkuu   Portugali António Guterres www.Portugali.ue-2000.pt
kesäkuu–joulukuu   Ranska Jacques Chirac
2001 tammikuu–kesäkuu   Ruotsi Göran Persson eu2001.se
kesäkuu–joulukuu   Belgia Guy Verhofstadt eu2001.be
2002 tammikuu–kesäkuu   Espanja José María Aznar ue2002.es
kesäkuu–joulukuu   Tanska Anders Fogh Rasmussen eu2002.dk
2003 tammikuu–kesäkuu   Kreikka Costas Simitis eu2003.gr
kesäkuu–joulukuu   Italia Silvio Berlusconi ueitalia2003.it
2004 tammikuu–kesäkuu   Irlanti Bertie Ahern eu2004.ie
kesäkuu–joulukuu   Alankomaat Jan Peter Balkenende eu2004.nl
2005 tammikuu–kesäkuu   Luxemburg Jean-Claude Juncker eu2005.lu
kesäkuu–joulukuu   Britannia Tony Blair eu2005.gov.uk
2006 tammikuu–kesäkuu   Itävalta Wolfgang Schüssel eu2006.at
kesäkuu–joulukuu   Suomi Matti Vanhanen eu2006.fi
2007 tammikuu–kesäkuu T1   Saksa Angela Merkel eu2007.de
kesäkuu–joulukuu   Portugali José Sócrates eu2007.pt
2008 tammikuu–kesäkuu   Slovenia Janez Janša eu2008.si
kesäkuu–joulukuu T2   Ranska Nicolas Sarkozy ue2008.fr
2009 tammikuu–kesäkuu   Tšekki Mirek Topolánek
Jan Fischer
( 8. toukokuuta alkaen)
eu2009.cz
kesäkuu–joulukuu   Ruotsi Fredrik Reinfeldt se2009.eu
2010 tammikuu–kesäkuu T3   Espanja José Luis Rodríguez Zapatero eu2010.es
eutrio.es
kesäkuu–joulukuu   Belgia Yves Leterme eutrio.be
2011 tammikuu–kesäkuu   Unkari Viktor Orbán eu2011.hu
kesäkuu–joulukuu T4   Puola Donald Tusk pl2011.eu
2012 tammikuu–kesäkuu   Tanska Helle Thorning-Schmidt eu2012.dk
kesäkuu–joulukuu   Kypros Demetris Christofias cy2012.eu
2013 tammikuu–kesäkuu T5   Irlanti Enda Kenny eu2013.ie
kesäkuu–joulukuu   Liettua Algirdas Butkevičius eu2013.lt
2014 tammikuu–kesäkuu   Kreikka Antonis Samaras gr2014.eu
kesäkuu–joulukuu T6   Italia Matteo Renzi italia2014.eu
2015 tammikuu–kesäkuu   Latvia Laimdota Straujuma eu2015.lv
kesäkuu–joulukuu   Luxemburg Xavier Bettel eu2015lu.eu
2016 tammikuu–kesäkuu T7   Alankomaat Mark Rutte eu2016.nl
kesäkuu–joulukuu   Slovakia Robert Fico eu2016.sk
2017 tammikuu–kesäkuu   Malta Joseph Muscat eu2017.mt
kesäkuu–joulukuu T8   Viro Jüri Ratas eu2017.ee
2018 tammikuu–kesäkuu   Bulgaria Boyko Borisov eu2018bg.bg
kesäkuu–joulukuu   Itävalta Sebastian Kurz eu2018.at
2019 tammikuu–kesäkuu T9   Romania Viorica Dăncilă romania2019.eu
kesäkuu–joulukuu   Suomi Antti Rinne eu2019.fi
2020 tammikuu–kesäkuu   Kroatia ilmoitetaan myöhemmin ilmoitetaan myöhemmin
kesäkuu-joulukuu T10   Saksa
2021 tammikuu–kesäkuu   Portugali
kesäkuu-joulukuu   Slovenia
2022 tammikuu–kesäkuu T11   Ranska
kesäkuu-joulukuu   Tšekki eu2022.cz
2023 tammikuu–kesäkuu   Ruotsi ilmoitetaan myöhemmin
kesäkuu-joulukuu T12   Espanja eu2023.es
2024 tammikuu–kesäkuu   Belgia ilmoitetaan myöhemmin
kesäkuu-joulukuu   Unkari
2025 tammikuu–kesäkuu T13   Puola
kesäkuu-joulukuu   Tanska
2026 tammikuu–kesäkuu   Kypros
kesäkuu-joulukuu T14   Irlanti
2027 tammikuu–kesäkuu   Liettua
kesäkuu-joulukuu   Kreikka
2028 tammikuu–kesäkuu T15   Italia
kesäkuu-joulukuu   Latvia
2029 tammikuu–kesäkuu   Luxemburg
kesäkuu-joulukuu T16   Alankomaat
2030 tammikuu–kesäkuu   Slovakia
kesäkuu-joulukuu   Malta

LähteetMuokkaa

  1. a b c EU:n neuvoston puheenjohtajuus Euroopan unionin neuvosto. Viitattu 29.5.2019.
  2. a b c Suomen kolmas EU-puheenjohtajakausi osuu EU:n taitekohtaan 24.4.2018. Eurooppatiedotus. Viitattu 29.5.2019.
  3. a b Historiaa Neuvoston pääsihteeristö. Viitattu 29.5.2019.
  4. Puheenjohtajan rooli Eurooppa-neuvosto. Viitattu 29.5.2019.
  5. Teemu Hallamaa: Brexit aikaistaa Suomen EU-puheenjohtajuuskautta 27.7.2016. Yle Uutiset. Viitattu 29.5.2019.
  6. Suomi valmistautuu EU-puheenjohtajuuteen Valtioneuvoston kanslia. Viitattu 29.5.2019.
  7. Tavallisen lainsäädäntöjärjestyksen käsikirja (pdf) Marraskuu 2017. Euroopan parlamentti. Viitattu 29.5.2019.

Aiheesta muuallaMuokkaa