Euroopan yhteisö
Euroopan yhteisö eli EY[1] (engl. European Community, lyh. EC) oli eurooppalainen valtioyhteisö. Vuonna 1957 luotiin Rooman sopimuksella Euroopan talousyhteisö eli ETY[1] (engl. European Economic Community, lyhenne EEC). Euroopan unionin (EU) muodostamisen myötä vuonna 1993 ETY sisällytettiin siihen ja nimettiin Euroopan yhteisöksi. Euroopan yhteisö lakkautettiin 1. joulukuuta 2009, kun Lissabonin sopimus astui voimaan. Tällöin kaikki EU:n toiminta yhdistettiin samaan organisaatioon.
| Euroopan yhteisö | |
|---|---|
|
|
 |
|
| Perustettu | 1957 |
| Lakkautettu | 1993 |
| Tyyppi | vapaakauppa-alue |
| Päämaja |
Bryssel Luxemburg Strasbourg |
| Jäsenet | 12 jäsenvaltiota |
| Viralliset kielet | englanti, espanja, hollanti, italia, kreikka, portugali, ranska, saksa, tanska (1993) |
| Euroopan komission puheenjohtaja |
Walter Hallstein (1958–1967) Jean Rey (1967–1970) François-Xavier Ortoli (1973–1977) Roy Jenkins (1977–1981) Gaston Thorn (1981–1985) Jacques Delors (1985–1993) |
| Päätöksentekoelin |
Euroopan parlamentti Euroopan unionin neuvosto |
Toisin kuin Euroopan yhteisö, Euroopan unioni ei ollut oikeushenkilö. Näin ollen kansainväliset sopimukset ja eräät muut viralliset asiakirjat allekirjoitti yhä EY ennen Lissabonin sopimuksen voimaantuloa 2009.
HistoriaMuokkaa
EHTYMuokkaa
Euroopan hiili- ja teräsyhteisön (EHTY) perustaminen vuonna 1951 aloitti Euroopan yhdentymiskehityksen.
ETY ja EuratomMuokkaa
Vuonna 1957 samat kuusi maata, Alankomaat, Belgia, Italia, Luxemburg, Länsi-Saksa ja Ranska tekivät kaksi muuta sopimusta Euroopan talousyhteisöstä (ETY) ja Euroopan atomienergiayhteisöstä (Euratom). Ne molemmat allekirjoitettiin Roomassa ja tästä syystä niistä puhutaan usein Rooman sopimuksina.
Rooman sopimuksen keskeinen sisältö oli Euroopan talousyhteisön (ransk. Communauté économique européenne (CEE) ja engl. European Economic Community (EEC)) perustaminen.
Vuonna 1957 kuusi Länsi-Euroopan maata liittyi yhteen ja muodosti Euroopan talousyhteisön. Näiden valtioiden tarkoituksena oli kehittää talouselämäänsä ja luoda taloudellisten etujen yhteisö, mutta jo alusta alkaen taustalla oli ajatus poliittisesta yhteistyöstä ja Euroopan laaja-alaisemmasta yhdentymisestä.
V. 1960-Muokkaa
1. heinäkuuta 1967 tuli voimaan sulautumissopimus, jolla näiden kolmen yhteisön toimeenpanevat elimet yhdistettiin. Tästä ajankohdasta lähtien termiä EY, Euroopan yhteisö (tai tarkemmin yhteisöt) on usein käytetty viitattaessa yhteisesti näihin kolmeen Euroopan yhteisöön.
Suomen EEC-sopimusMuokkaa
Vuonna 1973 Suomi solmi EEC-vapaakauppasopimuksen, joka tuli voimaan vuoden 1974 alussa. Sopimuksen mukaan useimpien teollisuustuotteiden tullit poistuivat 1. heinäkuuta 1977 kokonaan Suomen ja EEC-maiden välisestä kaupasta, mutta pisimmän siirtymäajan saaneiden tuotteiden osalta vasta vuoden 1985 alussa. Puolueettomuuspolitiikkaansa nojautuen Suomi solmi EEC-sopimusta vastaavan vapaakauppasopimuksen myös Neuvostoliiton ja niin sanotun KEVSOS-sopimuksen eräiden pienempien SEV-maiden kanssa. EEC:n jäseneksi Suomi ei koskaan liittynyt.
Sopimus Euroopan unionistaMuokkaa
Maastrichtissa vuonna 1992 Euroopan unionista (EU) tehdyn sopimuksen tuloksena EY:stä tuli erottamaton osa kokonaisuutta, jolle annettiin nimeksi Euroopan unioni. Euroopan unioni muodostui kolmesta pilarista. Ensimmäiseen pilariin kuului Euroopan yhteisö, joka perustuu vuoden 1957 perustamissopimuksiin ja joka vahvistettiin Maastrichtissa, on olennaisin osa-alue. Se kattoi suurimman osan EU:n toimista, lukuun ottamatta niitä, jotka kuuluivat kahteen muuhun pilariin niissä noudatettavien erilaisten menettelytapojen vuoksi.
LähteetMuokkaa
- ↑ a b Lyhenneluettelo. Kotus.
Aiheesta muuallaMuokkaa
- Presidency Conclusions. European Council.