Euroopan yhteisö

Euroopan yhteisö eli EY (engl. European Community, lyhenne EC) oli eurooppalainen valtioyhteisö. Vuonna 1957 luotiin Rooman sopimuksella Euroopan talousyhteisö eli ETY (engl. European Economic Community, lyhenne EEC). Euroopan unionin (EU) muodostamisen myötä vuonna 1993 ETY sisällytettiin siihen ja nimettiin Euroopan yhteisöksi. Euroopan yhteisö lakkautettiin 1. joulukuuta 2009, kun Lissabonin sopimus astui voimaan. Tällöin kaikki EU:n toiminta yhdistettiin samaan organisaatioon.

Euroopan yhteisö
European Economic Community (englanniksi) Comunidad Económica Europea (espanjaksi) Europese Economische Gemeenschap (hollanniksi) Comunità Economica Europea (italiaksi) Ευρωπαϊκή Οικονομική Κοινότητα (kreikaksi) Comunidade Económica Europeia (portugaliksi) Communauté économique européenne (ranskaksi) Europäische Wirtschaftsgemeinschaft (saksaksi) Europæiske Økonomiske Fællesskab (tanskaksi)
Perustettu	1957
Lakkautettu	1993
Tyyppi	vapaakauppa-alue
Päämaja	Bryssel Luxemburg Strasbourg
Jäsenet	12 jäsenvaltiota
Viralliset kielet	englanti, espanja, hollanti, italia, kreikka, portugali, ranska, saksa, tanska (1993)
Euroopan komission puheenjohtaja	Walter Hallstein (1958–1967) Jean Rey (1967–1970) François-Xavier Ortoli (1973–1977) Roy Jenkins (1977–1981) Gaston Thorn (1981–1985) Jacques Delors (1985–1993)
Päätöksentekoelin	Euroopan parlamentti Euroopan unionin neuvosto
Infobox OKNimi-testi OK

Toisin kuin Euroopan yhteisö, Euroopan unioni ei ollut oikeushenkilö. Näin ollen kansainväliset sopimukset ja eräät muut viralliset asiakirjat allekirjoitti yhä EY ennen Lissabonin sopimuksen voimaantuloa 2009.

Sisällysluettelo

Historia

Euroopan yhteisön historia vuodesta 1957 vuoteen 2013

Euroopan hiili- ja teräsyhteisön (EHTY) perustaminen vuonna 1951 aloitti Euroopan yhdentymiskehityksen. Vuonna 1957 samat kuusi maata, Alankomaat, Belgia, Italia, Luxemburg, Länsi-Saksa ja Ranska tekivät kaksi muuta sopimusta Euroopan talousyhteisöstä (ETY) ja Euroopan atomienergiayhteisöstä (Euratom). Ne molemmat allekirjoitettiin Roomassa ja tästä syystä niistä puhutaan usein Rooman sopimuksina.

Vuonna 1957 kuusi Länsi-Euroopan maata liittyi yhteen ja muodosti Euroopan talousyhteisön. Näiden valtioiden tarkoituksena oli kehittää talouselämäänsä ja luoda taloudellisten etujen yhteisö, mutta jo alusta alkaen taustalla oli ajatus poliittisesta yhteistyöstä ja Euroopan laaja-alaisemmasta yhdentymisestä.

1. heinäkuuta 1967 tuli voimaan sulautumissopimus, jolla näiden kolmen yhteisön toimeenpanevat elimet yhdistettiin. Tästä ajankohdasta lähtien termiä EY, Euroopan yhteisö (tai tarkemmin yhteisöt) on usein käytetty viitattaessa yhteisesti näihin kolmeen Euroopan yhteisöön.

Euroopan talousliitot vuonna 1988. EEC sinisellä, EFTA vihreällä, SEV punaisella.

Vuonna 1973 Suomi solmi EEC-vapaakauppasopimuksen, joka tuli voimaan vuoden 1974 alussa. Sopimuksen mukaan useimpien teollisuustuotteiden tullit poistuivat 1. heinäkuuta 1977 kokonaan Suomen ja EEC-maiden välisestä kaupasta, mutta pisimmän siirtymäajan saaneiden tuotteiden osalta vasta vuoden 1985 alussa. Puolueettomuuspolitiikkaansa nojautuen Suomi solmi EEC-sopimusta vastaavan vapaakauppasopimuksen myös Neuvostoliiton ja niin sanotun KEVSOS-sopimuksen eräiden pienempien SEV-maiden kanssa. EEC:n jäseneksi Suomi ei koskaan liittynyt.

Sopimus Euroopan unionista

Maastrichtissa vuonna 1992 Euroopan unionista (EU) tehdyn sopimuksen tuloksena EY:stä tuli erottamaton osa kokonaisuutta, jolle annettiin nimeksi Euroopan unioni. Euroopan unioni muodostui kolmesta pilarista. Ensimmäiseen pilariin kuului Euroopan yhteisö, joka perustuu vuoden 1957 perustamissopimuksiin ja joka vahvistettiin Maastrichtissa, on olennaisin osa-alue. Se kattoi suurimman osan EU:n toimista, lukuun ottamatta niitä, jotka kuuluivat kahteen muuhun pilariin niissä noudatettavien erilaisten menettelytapojen vuoksi.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Euroopan yhteisö Wikimedia Commonsissa