Tryptofaani
Tryptofaani (C11H12N2O2) on yksi luonnon 20 yleisimmästä aminohaposta. Sen sivuketjussa on indoliryhmä. Se on yksi yhdeksästä ihmiselle välttämättömästä aminohaposta. Se on tärkein proteiinisynteesiin osallistuva aminohappo. Tryptofaani on neuroregulaattori serotoniinin ja melatoniinin esiaste. Tryptofaani nostaa mielialaa ja auttaa nukahtamaan.
| Tryptofaani | |
|---|---|
 |
|
| Koodit | Trp, W |
| Molekyylimassa | 204,23 |
| Sivuketjun tyyppi | hydrofobinen |
| Karboksyyliryhmän happovakio | 2,46 |
| Aminoryhmän happovakio | 9,41 |
| Sivuketjun happovakio | - |
| Isoelektrinen piste | 5,89 |
| Yleisyys proteiineissa | 1,4 % |
| Kodonit | UGG |
ʟ-tryptofaani (= tryptofaani), aromaattinen, indolirunkoinen aminohappo löydettiin vuonna 1901. Nisäkkäiden aivoissa tryptofaanista muodostuu serotoniinia, joka säätelee muun muassa mielialaa, unta ja syömistä. Sen uskotaan vaikuttavan myös seksuaaliseen käyttäytymiseen.[1]
Käpyrauhasessa tryptofaanista muodostuu melatoniinia, joka säätelee ihmisen vuorokausirytmiä. Maksassa tryptofaanista muodostuu nikotiiniamidia ja muita aineenvaihduntatuotteita, joiden uskotaan olevan biologisesti aktiivisia.[1]
Tryptofaania on erityisen paljon heraproteiinissa, soijassa, juustoissa, lihassa, kalassa ja vehnänalkioissa sekä monissa pähkinöissä ja siemenissä.[2]
WHO:n minimisuositus tryptofaanin päiväannokseksi on 3,5 mg/kg eli 70 kg painavalle henkilölle 240 mg päivässä. Suomalainen saa ruoasta keskimäärin 900 mg tryptofaania päivässä. Eniten tryptofaania kertyy maidosta ja muista maitotuotteista (235 mg) sekä lihasta ja makkarasta (151 mg), mutta sitä saadaan myös juustosta (74 mg), kalasta (57 mg), vaaleasta leivästä (47 mg), kananmunista (43 mg) ja perunasta (38 mg). Näistä kertyy yhteensä noin 700 mg, loput 200 mg saadaan muista elintarvikkeista.[1] Lihaa välttävää erikoisruokavaliota noudattavien tryptofaanin saanti voi olla hyvin puutteellista[3].
Tryptofaanin saanti ei saisi nousta yli grammaan päivässä. Tryptofaanin päivittäinen saanti voi kasvaa melko suureksi hyvin valkuaisainepitoisella dieetillä olevilla henkilöillä.[1] Tryptofaani läpäisee veri-aivoesteen mm. glutamiinin, insuliinin, glukoosin ja tyrosiinin auttamana.
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ a b c d Sainio, Eeva-Liisa ym.: Tryptofaani ravinnossa ja lääkkeenä. Suomen Lääkärilehti, 1993, 48. vsk, nro 14, s. 1322. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 29.10.2016.
- ↑ http://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet?foodType=ANY&portionUnit=G&portionSize=100&component=2263&sortByColumn=component&sortOrder=desc
- ↑ Ruokavalio ja masennus. Duodecim 113: 1109, 1997. http://www.kaypahoito.fi/xmedia/duo/duo70253.pdf
Aiheesta muualla
muokkaa
- PubChem: Tryptophan (englanniksi)
- PubChem: D-Tryptophan (englanniksi)
- PubChem: DL-Tryptophan (englanniksi)
- Food Component Database (FooDB): L-Tryptophan (englanniksi)
- Food Component Database (FooDB): D-Tryptophan (englanniksi)
- Food Component Database (FooDB): (±)-Tryptophan (englanniksi)
- DrugBank: L-Tryptophan (englanniksi)
- KEGG: Tryptophan (englanniksi)
- KEGG: Tryptophan metabolism (englanniksi)
- Small Molecule Pathway Database (SMPDB): Tryptophan Metabolism, Homo sapiens (englanniksi)
- Small Molecule Pathway Database (SMPDB): Protein Synthesis: Tryptophan, Homo sapiens (englanniksi)
- ChemBlink: L-Tryptophan (englanniksi)
- Liber Herbarum II: Luettelo tryptofaania sisältävistä kasveista