Hollolan kihlakunta
 |
Tämän artikkelin tai sen osan viitteitä on pyydetty muotoiltavaksi. Voit auttaa Wikipediaa muotoilemalla viitteet ohjeen mukaisiksi, esimerkiksi siirtämällä linkit viitemallineille. Tarkennus: Pelkkä linkki muutettava lukukelpoiseen muotoon. |
Hollolan kihlakunta (ruots. Hollola härad) on entinen Suomen kihlakunta, joka sijaitsi Hämeen läänissä.
Hollolan kihlakunta oli yksi Hämeen linnalääniin 1400-luvun alussa perustetuista kolmesta kihlakunnasta. Kaksi muuta kihlakuntaa olivat Sääksmäen kihlakunta ja Hattulan kihlakunta. Hollolan kihlakuntaan kuuluivat Hollola, Uusikylä, Asikkala, Padasjoki, Jämsä ja Sysmä.[1]
Kihlakuntia johti nimismies, joka vastasi valtiovallan käytöstä Hämeen linnaläänin päällikön nimissä.
Uudenmaan ja Hämeen läänin aikana (1635–1809) Hollolan kihlakunta oli jaettu kahteen osaan: Hollolan yliseen kihlakuntaan ja Hollolan aliseen kihlakuntaan. [2]
Kihlakuntia käytettiin vaalipiirijakona Suomessa Ruotsin kuningaskunnan ja Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivillä talonpoikaissäädyn valtiopäivämiehiä valittaessa. Kun Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivistä luovuttiin ylimääräisillä valtiopäivillä 1906 ja siirryttiin eduskuntavaalien 1907 yhteydessä säädyistä riippumattomaan valtiopäiväedustukseen, muodostettiin Hämeen läänin eteläinen vaalipiiri Tammelan kihlakunnasta, Hauhon kihlakunnasta ja Hollolan kihlakunnasta. [3]
Hollolan kihlakunnasta valitut talonpoikaissäädyn valtiopäivämiehet muokkaa
Ruotsin kuningaskunnan valtiopäivät muokkaa
- Esais Akselinpoika, 1746–1747, Upila
- Barthold Antonius, 1765–1766, Sairakkala ja 1778–1779
- Kustaa Antinpoika, 1740–1741
- Matti Brandt, 1649 ja1664, Uskela
- Akseli Bucht, 1738–1739, Toivola, Säkäri
- Erkki Eskonpoika, 1640, Jarvala, Euksela
- Heikki Hannunpoika, 1697 ja 1710, Järvenpää, Matkanen
- Kustaa Huostila, 1867, Lammi, talollinen
- Klemetti Jaakonpoika, 1644, Toivola, Mäkelä
- Juho Jussila, 1771–1772, Korpikylä
- Pertti Jönsinpoika, 1633, Tenhilä, Hannula
- Erkki Keskivari, 1771–1772, Uhkola
- Juhana Martinpoika, 1660 ja 1672,Järvelä, Rehula
- Erkki Mäkelä, 1742–1743, Lahti
- Kalle Polon, 1789, Messilä
- Juho Puolakka, 1755–1756, Nokkola
- Kustaa Saksalin, 1731, Lahti
Venäjän keisarikunnan Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät 1809-1906 muokkaa
- August Fellman Hollolan Lahden kylä 1877–1878,1891, 1894, 1897, 1899, 1900, 1904–1905 ja 1905–1906, kapteeni -1897, hovineuvos 1899–, Hollola (Lahden kylä, Lahden kauppala ja Lahden kaupunki)
- Tuomas Seppälä 1809, Nastola
- Gustav Adolf Silén, 1872, 1882, Lammi, ratsutilallinen
- Juhana Sivenius-Sipilä, 1877, Hollola, ratsutilallinen
- Severi Simonpoika, 1650, Uskela, Puhtila[4]
- Aleksandr Tuloisela, 1863–1864, Lammi, myöhemmin Hämeen läänin Koski, talollinen
- Robert Wuolijoki, 1885, 1888, Hauho, ratsutilallinen, Hella Vuolijoen puolison, Sulo Vuolijoen isä.
Muuta muokkaa
Hollolan kihlakunnasta Suomen muinaismuistoyhdistys on julkaissut luettelon numero 18 Hollolan kihlakunta. [5]
Kihlakunta vuonna 1940 muokkaa
Vuonna 1940 Hollolan kihlakuntaan kuuluivat seuraavat kunnat:[6]
Kihlakunnan ulkopuolella oli Lahden kaupunki. Kihlakunnan maapinta-ala oli 2 932,44 km² (1.1.1938), ja sen väkiluku oli 37 015 henkeä (31.12.1939).[6]
Kihlakunta vuonna 1680 muokkaa
Vuoden 1680 tuomiokirjan mukaan Hollolan yliseen ja aliseen kihlakuntaan kuuluivat seuraavat pitäjät:[7]
Lähteet muokkaa
- ↑ http://fi.wikisource.org/wiki/H%C3%A4meen_linnan_esi-_ja_rakennushistoria:H%C3%A4meen_linnan_valtiolliset_ja_sotavaiheet
- ↑ http://83.150.87.40/wiki/index.php/Kihlakunnat (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://www.finlex.fi/data/alkup/fi19060026024.pdf
- ↑ Luettelo Suomen talonpoikaissäädyn valtiopäiväedustajista säätyvaltiopäivillä, s. 46, 1962 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://www.muinaismuistoyhdistys.fi/julkaisut/luetteloja.html (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Suomen tilastollinen vuosikirja 1940 (PDF) (sivut 16–43) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastokeskus. Viitattu 23.12.2013.
- ↑ Håkon Holmberg et al.: Suomen tuomiokunnat ja kihlakunnantuomarit, Suomen kihlakunnantuomarien yhdistys 1959, sivut 34–35.