Hauhon kihlakunta
Hauhon kihlakunta (ruots. Hauho härad) on entinen Suomen kihlakunta. Vuodelta 1431 Hauhon kihlakunnan tuomarina mainitaan Nils Olofinpoika Tavast[1] ja 1500-luvun lopulta sekä 1600-luvun alusta Henrik Pietarinpoika Rapala voutina, lainlukijana ja tuomarina.[2] Kihlakuntajako Hämeen läänissä uudistettiin vuonna 1869. Yksi uusista kihlakunnista oli Hauhon kihlakunta, johon kuuluivat Hauhon, Hattulan, Vanajan, Lopen, Janakkalan ja Hausjärven pitäjät, Hämeenlinnan maaseurakunta sekä Tuuloksen, Tyrvännön ja Rengon kappelit[3]. Vuonna 1940 kihlakuntaan kuuluivat seuraavat kunnat:[4]
- Hattula
- Hauho
- Hausjärvi
- Hämeenlinnan maalaiskunta
- Janakkala
- Loppi
- Renko
- Riihimäen kauppala
- Tuulos
- Tyrväntö
- Vanaja
Kihlakunnan ulkopuolella oli Hämeenlinnan kaupunki.
Kihlakunnan maapinta-ala oli 3 012,26 km² (1.1.1938), ja sen väkiluku oli 58 301 henkeä (31.12.1939).[4]
Lähteet
muokkaa- ↑ Tavastin sukuhaaran sukututkimusta Sukututkimus. Viitattu 30.06.2015.
- ↑ Rapalan sukuhaaran sukututkimusta Sukututkimus. Arkistoitu 19.12.2008. Viitattu 30.06.2015.
- ↑ Hauhon kihlakunnan kartta Hämeenlinnan Lydia: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto. Viitattu 30.06.2015.
- ↑ a b Suomen tilastollinen vuosikirja 1940 (PDF) (sivut 16–43) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastokeskus. Viitattu 23.12.2013.
Aiheesta muualla
muokkaa
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hauhon kihlakunta.