Taajamajuna Suomessa

Suomessa taajamajuna on VR:n käyttämä nimitys lyhyen matkan junatyypille, joka kulkee suurten asutuskeskusten välillä ja pysähtyy kaikilla tai lähes kaikilla niillä väliasemilla, jotka sijaitsevat enimmäkseen taajamissa. Taajamajunat toimivat jatkoyhteyksinä nopeammille, pienemmät asemat ohittaville InterCity- ja Pendolino-junille. Kaikki taajamajunat merkitään aikatauluihin H-tunnuksella (esimerkiksi H412).

Dm12-kiskobusseja on käytetty taajamajunina vuodesta 2005.

Taajamajuna H445 Jyväskylästä Vaasaan Jyväskylän rautatieasemalla vuonna 2009.

Kesäkuusta 2016 lähtien niin sanotuissa kiskobussitaajamajunissa ei ole ollut konduktööriä. Entistä konduktöörin virkaa hoitaa veturinkuljettaja poikkeustiedottamisen ja matkustajien avustamisen osalta, lipuntarkastajat lippukontrollin osalta ja lippuautomaatit matkan aikana tapahtuvan lipunmyynnin osalta. Konduktöörit kuitenkin palvelevat sähkömoottorijunilla ajettavissa taajamajunissa.

Kalusto

Vuonna 1988 Lättähattujen poistuessa liikenteestä korvattiin kaikki vuorot Dv12:n vetämällä tavallisesti kolmen vaunun junalla, johon kuului sekä niin sanottuja sinisiä vaunuja että puukorisia vaunuja, joista kuitenkin luovuttiin 1980- ja 1990-lukujen taitteessa. Tämän jälkeen VR yritti useaan otteeseen hankkia uusia veturijunia korvaavia kiskobusseja, ja Lättähattujen jälkeen ensimmäiset kiskobussit saatiin käyttöön vuonna 2005. Sähköistämättömillä rataosilla taajamajunat ajetaan nykyään vuonna 2020 Dm12-kiskobussilla.

Sähköistetyn rataverkon alueella taajamajunat ajetaan tavallisesti Sm2-junayksiköillä. Kiskobussein ja sähkömoottorijunin liikennöitävät junavuorot ovat kolminumeroisia.

Reitit

Tiedot ovat kesäkuulta 2020. Linjanumerot ovat suluissa.

Kiskobusseilla liikennöitävät

Karjaa – Hanko (H 381-394)

Savonlinna – Parikkala (H 740-751)

Ylivieska – Iisalmi (H 491-494)

Pieksämäki – Joensuu (H 720, 723, 724, 727, 729)

Joensuu – Nurmes (H 760-763)

Tampere – Haapamäki – Jyväskylä (H 420, 422, 429)

Tampere – Keuruu (H 421, 423, 424, 426-428)

Jyväskylä – Seinäjoki (H 481, 482, 485, 486)

Seinäjoki – Ähtäri (H 480, H 487-489), reitin lempinimi: Pandalino

Sähkömoottorijunilla liikennöitävät

Lahti – Kouvola – Kotkan satama (H 321, 322, 327, 328, 330, 331)

Lahti – Kouvola (H 323-326)

Kouvola – Kotkan satama (H 350, 352-354, 356-359, 361-367)

Palvelut

VR:n kiskobussein ajettavissa taajamajunissa ei ole kesäkuusta 2016 lähtien ollut konduktöörejä. Siitä lähtien lipun on voinut ostaa kiskobussin lippuautomaatista.

Taajamajuna on edullisin vaihtoehto VR:n junatarjonnassa, eikä niihin voi varata istumapaikkaa. Tämän vuoksi myös lipun hinta on alempi. Kuitenkin esimerkiksi Lahden ja Kouvolan välillä kuljettaessa taajamajunan lipun hinta on sama kuin kuljettaessa sama väli Intercity- tai Pendolino-junilla. Lähijunaliikenteen ulkopuoliset taajamajunat ovat suurimmaksi osin valtion tukemaa ostoliikennettä, sillä se on VR:lle taloudellisesti kannattamatonta pienten matkustajamäärien vuoksi.

Kiskobussit

Tšekkiläiset Dm12-sarjan kiskobussit liikennöivät rataosilla Jyväskylä–Seinäjoki, Iisalmi–Ylivieska, Savonlinna–Parikkala, Tampere–Haapamäki, Pieksämäki–Joensuu, Joensuu–Nurmes ja Karjaa–Hanko. Yhdessä yksikössä on 63 istumapaikkaa, ja niitä voidaan kytkeä yhteen kolme kappaletta. Kiskobusseista löytyy invapalvelut, lemmikkipaikkoja ja lastenvaunujen ja polkupyörien kuljetusmahdollisuus.

Veturivetoiset taajamajunat

Sinisistä vaunuista koostuvat veturivetoiset taajamajunat liikennöivät viime vuosinaan rataosilla Jyväskylä–Vaasa, Tampere–Pori, Seinäjoki–Rovaniemi ja Pieksämäki–Joensuu. Junissa oli tavallisesti 2–4 vaunua, joista yhdessä oli lemmikkieläinpaikkoja ja yhdessä tavaraosasto, jossa oli mahdollista kuljettaa polkupyöriä ja lastenvaunuja. Useissa junissa oli myös invapalvelut. Junat olivat dieselveturin (pääsääntöisesti Dv12) vetämiä, mutta rataosuuksilla Tampere–Pori ja Seinäjoki–Rovaniemi niitä veti sähköveturi Sr1 tai Sr2.

Sinisten vaunujen säännöllinen käyttö taajamajunaliikenteessä on loppunut vuonna 2016.

Vihreistä Eil-lähiliikennevaunista koostuvia junia ajettiin arkipäivisin Helsingin ja Riihimäen välillä ja Lahden oikorataa pitkin Helsingin ja Lahden sekä Helsingin ja Kouvolan välillä. Junassa saattoi olla jopa kymmenen vaunua, joista yksi oli lipunmyyntivaunu. Junissa on mahdollisuus kuljettaa polkupyörää, lastenvaunuja ja lemmikkejä, joiden lisäksi vaunuissa on myös pyörätuolipaikkoja. Niiden käyttö loppui kesäkuussa 2017.

Sähkömoottorijunat

Sm4-juna Keravan ja Lahden välisellä rataosuudella.

Sähkömoottorivarusteiset taajamajunat liikennöivät rataosilla Lahti – Kouvola – Kotkan satama. Junia liikennöidään rataosilla reiteillä Lahti – Kotkan satama, Lahti – Kouvola ja Kouvola – Kotkan satama. Junat pysähtyvät Lahden ja Kouvolan välillä Villähteellä, Nastolassa, Uudessakylässä, Kausalassa ja Korialla sekä Kouvolan ja Kotkan sataman välillä Myllykoskella, Inkeroisissa, Tavastilassa, Kymissä, Kyminlinnassa, Paimenportissa ja Kotkassa. Kalustona käytetään pääasiassa Sm2-sarjan sähkömoottorijunia. Junissa on WC-tilat sekä kuljetusmahdollisuus polkupyörille, lastenvaunuille ja lemmikeille. VR:n uudempaa Sm4-sarjaa ei kuitenkaan tavata lähes ollenkaan enää vuonna 2020 Lahti – Kotkan satama reittien junissa lukuun ottamatta paria Z-lähijunana ajettavaa Kouvola – Lahti – Helsinki -vuoroa. Lahti – Kouvola – Kotkan satama -taajamajunissa on kiskobusseista poiketen konduktööri.

Sm2-sähkömoottorijuna Kotkan sataman asemalla.