Rovaniemen rautatieasema

rautatieasema Laurila–Kelloselkä-radalla Rovaniemellä

Rovaniemen rautatieasema (lyh. Roi, pohjoissaameksi Roavvenjárgga ruovdegeaidnostašuvdna) on rautatieliikennepaikka Rovaniemen kaupungissa Lapin maakunnassa. Liikennepaikka sijaitsee Suomen rataverkkoon kuuluvalla rataosalla Laurila–Kelloselkä, ja se oli ennen vuotta 2014 Suomen rataverkon sähköistetyn osuuden pohjoisin liikennepaikka. Rataosan Rovaniemi-Kemijärvi sähköistys valmistui alkuvuonna 2014.[1] Nykyisin käytössä oleva rautatieasemarakennus on järjestyksessään viides. Kaikki matkustajajunat käyttävät raidetta yksi. IC 24 Helsinkiin käyttää kuitenkin joinakin päivinä raidetta 3.[2]

Rovaniemi
Perustiedot
Lyhenne Roi
Rataosa Laurila–Kelloselkä
Sijainti 66°29′53″N, 025°42′19″E
Osoite Ratakatu 3, 96100 Rovaniemi
Etäisyydet Kemi 113 km
Kemijärvi 85 km
Avattu 1909
Liikenne
Liikennöitsijä(t) VR-Yhtymä
Kaukoliikenne Helsinki–Rovaniemi/Kemijärvi, Kuopio-Oulu-Rovaniemi (yksi vuoropari)
Tavaraliikenne kappale- ja puutavaraliikenne
Muut tiedot junakohtauspaikka,
järjestelyratapiha
Asemarakennus
Materiaali tiili
Rakennettu 1954
Lipunmyynti automaatista
Ratapiha
Raiteisto · 3 laituriraidetta
· 11 ratapiharaidetta
· 7 pisto-/kuormausraidetta

Rovaniemen ratapihalla sijaitsi viimeinen Suomen rataverkolla käytössä ollut kankiasetinlaite. Tämä mekaaninen asetinlaite poistettiin käytöstä ja purettiin 21. toukokuuta 2006, ja se korvattiin tietokoneasetinlaitteella.

Asemarakennus

muokkaa

Rovaniemen nykyinen rautatieasematalo ravintoloineen avattiin yleisölle ja liikenteelle helmikuussa 1954. Silloin ensimmäisessä kerroksessa sijaitsivat aseman toimisto, asemaravintola sekä keittiö ja tavaraliikenneosasto. Toisessa kerroksessa olivat virkailijoiden toimistot ja asemakassa. Kellarikerrokseen oli sijoitettu mm. varastotilat.[3]

Asemaravintolan ohessa toimi levydivari.[4]

Vanha asemarakennus

muokkaa

Rovaniemen vanha, vuonna 1909 valmistunut asemarakennus on yhä pystyssä Rovaniemen keskustassa. Vuosien varrella rakennuksessa on toiminut mm. kuvataidekoulu. Vuosien aikana vanhan asemarakennuksen käyttötarkoitusta ja kohtaloa on pohdittu useaan kertaan; säilyttää, myydä vai purkaa uudisrakentamisen edestä.[5][6][7]

Lähteet

muokkaa
  1. Rovaniemi-Kemijärvi -radan sähköistys (Arkistoitu – Internet Archive) Liikennevirasto, hankesivu. Viitattu 18. heinäkuuta 2014.
  2. https://www.vr.fi/cs/vr/doc/20191215_ROI_70x100_PARV.pdf (Arkistoitu – Internet Archive) viitattu 1.1.2020.
  3. Historia MR-Viesti, no 1–2 1954. Arkistoitu 3.4.2009. Viitattu 23. heinäkuuta 2009. (suomeksi)
  4. Assan levydivari assanlevydivari.net. Arkistoitu 16.6.2008. Viitattu 23. heinäkuuta 2009. (suomeksi)
  5. Rovaniemellä juhlistetaan 110-vuotista rautatieasemaa, Yle / Jyri Tynkkynen, 18.10.2019, viitattu 4.7.2022
  6. Vanhaa rau­ta­tie­ase­maa ei kor­ja­ta, vaan huo­no­kun­toi­nen talo myydään sel­lai­se­naan pois –  mat­kai­luo­pas: "On turha väit­tää, että ra­ken­nus olisi elä­män­kaa­ren­sa lo­pus­sa", Lapin Kansa / Anni Kavander, 15.10.2019, viitattu 4.7.2022
  7. Ro­va­nie­mi sel­vit­tää vanhan aseman käyttöä ja kor­jaus­ta: ei myydä eikä pureta, Lapin Kansa / Leena Talvensaari, 15.10.2020, viitattu 4.7.2022

Aiheesta muualla

muokkaa
Tämä rautateihin tai rautatieliikenteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.