Suomen urheilu 1988
suomalaiset urheilutapahtumat ja -saavutukset vuonna 1988
Suomen urheilu 1988 käsittelee vuoden 1988 merkittäviä uutisia ja tapahtumia suomalaisessa urheilussa.
Vuoden urheilija muokkaa
Urheilutoimittajain Liiton Vuoden urheilija -äänestyksessä kymmenen parhaan joukkoon sijoittuivat:
| Sija | Urheilija | Urheilumuoto |
|---|---|---|
| 1. | Matti Nykänen | Mäkihyppy |
| 2. | Tapio Korjus | Yleisurheilu |
| 3. | Marjo Matikainen | Hiihto |
| 4. | Harri Koskela | Paini |
| 5. | Seppo Räty | Yleisurheilu |
| 6. | Tapio Sipilä | Paini |
| 7. | Jari Kurri | Jääkiekko |
| 8. | Anssi Juutilainen | Hiihtosuunnistus |
| 9. | Jarmo Myllys | Jääkiekko |
| 10. | Virpi Juutilainen | Hiihtosuunnistus |
| Lähde: [1] | ||
Naisten listalla kuusi parasta olivat:
| Sija | Urheilija | Urheilumuoto |
|---|---|---|
| 1. | Marjo Matikainen | Hiihto |
| 2. | Virpi Juutilainen | Hiihtosuunnistus |
| 3. | Tea Vikstedt-Nyman | Pyöräily |
| 4. | Marja-Liisa Kirvesniemi | Hiihto |
| 5. | Bettina ja Annika Lemström | Purjehdus |
| 6. | Kyra Kyrklund | Ratsastus |
| Lähde: [1] | ||
Olympialaiset muokkaa
- Calgaryn talviolympialaisissa Suomi saavutti neljä kultamitalia, yhden hopean ja kaksi pronssia. Kisojen mitalitilastossa Suomi sijoittui neljänneksi.[2]
- Soulin kesäolympialaisissa Suomi saavutti yhden kultamitalin, yhden hopean ja kaksi pronssia. Kisojen mitalitilastossa Suomi oli 25:s.[3]
Ammunta muokkaa
- Soulin kesäolympialaisissa suomalaisampujista pistesijoille ylsivät viidenneksi ilmakiväärillä sijoittunut Pirjo Peltola[4] ja kahdeksanneksi trapissa sijoittunut Matti Nummela.[5]
Ampumahiihto muokkaa
- Calgaryn talviolympialaisissa Tapio Piipponen sijoittui seitsemänneksi 10 kilometrillä ja kahdeksanneksi 20 kilometrillä.[6]
Autourheilu muokkaa
- Rallin maailmanmestaruussarjassa Markku Alén sijoittui toiseksi ja Timo Salonen viidenneksi. Alén voitti Ruotsin rallin, Jyväskylän suurajot ja RAC-rallin.[7] Alénille Jyväskylän voitto oli jo kuudes.[8]
Hiihtosuunnistus muokkaa
- Maailmanmestaruuskilpailuissa 3.–6.3. Kuopiossa Anssi Juutilainen voitti kultaa miesten ja Virpi Juutilainen naisten pitkällä matkalla. Hannu Koponen voitti kultaa miesten lyhyellä matkalla. Suomi voitti molemmat viestit; miesten kultajoukkueeseen kuuluivat Koposen ja Juutilaisen lisäksi Juha Kirvesmies ja Mikko Kosonen, ja naisten viestimestareita Juutilaisen lisäksi olivat Sirpa Kukkonen ja Anne Benjaminsen.[9]
Jalkapallo muokkaa
- Suomen miesten maajoukkue pelasi 13 maaottelua, joista kaksi oli A-maajoukkueesta osittain erillisen olympiajoukkueen pelejä. Molempia joukkueita valmensi Jukka Vakkila. Maajoukkue pelasi ensimmäiset harjoitusmaaottelunsa tammi-helmikuussa Kanariansaarilla ja Maltalla. Jälkimmäisessä paikassa Mika Lipponen teki Suomen maajoukkuehistorian viidennen hattutempun Suomen voittaessa Tunisian 3–0. Olympiakarsintansa Suomi päätti toukokuussa kotitappioon Jugoslavialle ja vierasvoittoon Itävallasta. Uusiin maaotteluvastustajiin kuului Maltan lisäksi Kolumbia, jolle Suomi hävisi toukokuussa Helsingin olympiastadionilla 1–3. Maailmanmestaruuskilpailujen karsinnoissa Suomi hävisi elokuussa Helsingissä Saksan liittotasavallalle 0–4 ja pelasi lokakuussa Swanseassa Walesin kanssa tasan 2–2 Olli Huttusen torjuttua viimeisellä kymmenminuuttisella rangaistuspotkun. Maajoukkueen kausi päättyi marraskuussa vierasmaaotteluilla Kuwaitia vastaan.[10][11]
- Suomen naisten maajoukkue voitti Euroopan-mestaruuskilpailujen karsinnoissa toukokuussa Nesbyenissä Norjan 0–2, hävisi kaksi päivää myöhemmin Kööpenhaminassa Tanskalle 3–1, hävisi elokuussa Vantaalla Tanskalle 1–2 sekä pelasi syyskuussa Lontoossa Englannin kanssa tasan 1–1. Joukkueen valmentajana toimi edelleen Kaj Österberg.[12]
- Miesten Suomen-mestaruuden voitti toisen peräkkäisen kerran Helsingin Jalkapalloklubi, hopeaa sai lahtelainen Kuusysi ja pronssille sijoittui Rovaniemen Palloseura.[13]
- Naisten Suomen-mestaruuden voitti kolmannen peräkkäisen kerran Helsingin Jalkapalloklubi, hopeaa sai helsinkiläinen Herttoniemen Toverit ja pronssille sijoittui Turun Pyrkivä.[13]
Jousiammunta muokkaa
- Soulin kesäolympialaisten jousiammuntakilpailuissa paras suomalainen oli Pentti Vikström, joka sijoittui miesten henkilökohtaisessa kilpailussa seitsemänneksi sekä joukkuekilpailussa Tomi Poikolaisen ja Ismo Falckin kanssa neljänneksi.[14]
Jääkiekko muokkaa
- Calgaryn talviolympialaisissa Suomen maajoukkue saavutti ensimmäisen olympiamitalinsa, hopeaa. Pentti Matikaisen valmentama joukkue aloitti turnauksen häviämällä Sveitsille 1–2 mutta voitti sitten muun muassa Kanadan 3–1 ja varmisti mitalin jo ennen viimeistä otteluaan, jossa se voitti kultamitalijoukkue Neuvostoliiton 2–1.[15]
- Jari Kurri voitti neljännen kerran Stanley Cupin, kun hänen joukkueensa Edmonton Oilers voitti loppuotteluissa Boston Bruinsin voitoin 4–0. Kurri oli pudotuspelien paras maalintekijä 14 maalilla. Mestarijoukkueeseen kuului myös Esa Tikkanen.[16]
- Miesten Suomen-mestaruuden voitti kolmannen peräkkäisen kerran tamperelainen Tappara, hopeaa sai Rauman Lukko ja pronssille sijoittui Helsingin IFK.[17]
- Naisten Suomen-mestaruuden voitti neljännen peräkkäisen kerran Tampereen Ilves, hopeaa sai Etelä-Vantaan Urheilijat ja pronssille sijoittui Helsingin IFK.[17]
Jääpallo muokkaa
- Miesten Suomen-mestaruuden voitti toisen peräkkäisen kerran Helsingin IFK, hopeaa sai Lappeenrannan Veiterä ja pronssille sijoittui Oulun Luistinseura.[18]
- Naisten Suomen-mestaruuden voitti Oulun Luistinseura.[18]
Koripallo muokkaa
- Miesten Suomen-mestaruuden voitti Kotkan Työväen Palloilijat, hopeaa sai Helsingin NMKY ja pronssille sijoittui helsinkiläinen Torpan Pojat.[19]
- Naisten Suomen-mestaruuden voitti toisen peräkkäisen kerran lahtelainen Sampo-Basket, hopeaa sai vantaalainen Pussihukat ja pronssille sijoittui helsinkiläinen Karhun Pojat.[20]
Käsipallo muokkaa
- Miesten Suomen-mestaruuden voitti kuudennen peräkkäisen kerran karjaalainen BK-46, hopeaa sai Helsingin IFK ja pronssille sijoittui Sjundeå IF.[21]
- Naisten Suomen-mestaruuden voitti Åbo IFK, hopeaa sai helsinkiläinen Dicken ja pronssille sijoittui Helsingin IFK.[22]
Lentopallo muokkaa
- Miesten Suomen-mestaruuden voitti tamperelainen Rantaperkiön Isku, hopeaa sai Varkauden Tarmo ja pronssille sijoittui kuopiolainen KuPS-Volley.[23]
- Naisten Suomen-mestaruuden voitti kolmannen peräkkäisen kerran Vaasan Vasama, hopeaa sai kotkalainen Karhulan Veikot ja pronssille sijoittui Haukiputaan Heitto.[24]
Moottoripyöräily muokkaa
- Motocrossin MM-sarjassa Pekka Vehkonen saavutti hopeaa alle 250-kuutioisten luokassa ja Kurt Ljungqvist sijoittui alle 500-kuutioisissa kuudenneksi.[25]
- RR-ajon alle 125-kuutioisten MM-sarjassa Taru Rinne sijoittui kaikkien aikojen ensimmäisenä naisena MM-pisteille oltuaan 24.7. Le Castellet'n osakilpailussa neljästoista.[26]
Nopeuslasku muokkaa
- Tarja Mulari teki 16.4. Les Arc'ssa naisten maailmanennätysnopeuden 214,413 km/h.[27]
Nyrkkeily muokkaa
- Soulin kesäolympialaisissa Joni Nyman ylsi alle 67-kiloisten sarjassa puolivälieriin eli sijoille 5–8.[28]
Paini muokkaa
- Soulin kesäolympialaisissa Harri Koskela saavutti hopeaa kreikkalais-roomalaisen painin alle 90-kiloisten sarjassa ja Tapio Sipilä pronssia alle 68-kiloisissa. Vapaapainissa Pekka Rauhala oli alle 74-kiloisissa viides ja Jukka Rauhala alle 68-kiloisissa kuudes.[29]
- Vapaapainin Euroopan-mestaruuskilpailuissa 17.–19.4. Manchesterissa, Isossa-Britanniassa Pekka Rauhala saavutti hopeaa alle 74-kiloisten sarjassa.[30]
- Kreikkalais-roomalaisen painin Euroopan-mestaruuskilpailuissa 12.–15.5. Kolbotnissa, Norjassa Timo Niemi saavutti pronssia alle 82-kiloisten sarjassa.[30]
Pesäpallo muokkaa
- Miesten Suomen-mestaruuden voitti Alajärven Ankkurit, hopeaa sai Seinäjoen Maila-Jussit ja pronssille sijoittui Kankaanpään Maila. Runkosarjan voittanut Vaasan Maila hävisi puolivälierissä Kiteen Urheilijoille.[31]
- Naisten Suomen-mestaruuden voitti Lapuan Virkiä, hopeaa sai Helsingin Roihu ja pronssille sijoittui Viinijärven Urheilijat.[32]
- Naisten Itä–Länsi-ottelun 6.8. Ikaalisissa voitti Länsi juoksuin 5–14.[33]
- Miesten Itä–Länsi-ottelun 21.8. Vaasassa voitti Itä juoksuin 4–3.[33]
Pohjoismaiset hiihtolajit muokkaa
- Calgaryn talviolympialaisten pohjoismaisissa hiihtolajeissa Suomi voitti neljä kultaa ja kaksi pronssia. Matti Nykänen voitti kultaa jokaisessa kolmessa mäkihyppykilpailussa. Joukkuekilpailussa voittajajoukkueeseen kuuluivat Nykäsen lisäksi Ari-Pekka Nikkola, Tuomo Ylipulli ja Jari Puikkonen. Marjo Matikainen voitti perinteisellä tyylillä kultaa viiden kilometrin hiihdossa sekä saavutti pronssia 10 kilometrillä ja viestissä, jossa hiihtivät myös Pirkko Määttä, Marja-Liisa Kirvesniemi ja Jaana Savolainen. Kirvesniemi sijoittui 5 kilometrillä viidenneksi ja Määttä 10 kilometrillä seitsemänneksi. Miesten hiihdossa Suomen paras saavutus oli Kari Ristasen seitsemäs sija vapaan tyylin 50 kilometrillä. Harri Kirvesniemi sijoittui lyhyemmillä matkoilla kahdeksanneksi ja yhdeksänneksi, ja viestijoukkue päätyi kahdeksanneksi. Yhdistetyn joukkuekilpailussa Suomi oli seitsemäs.[34]
- Lentomäen maailmanmestaruuskilpailuissa 13.3. Oberstdorfissa, Saksassa Matti Nykänen saavutti pronssia.[35]
- Keski-Euroopan mäkiviikolla 1987–1988 Matti Nykänen voitti kolme osakilpailua ja 99 pisteen erolla kokonaiskilpailun. Tuomo Ylipulli oli kokonaiskilpailussa yhdeksäs ja Jari Puikkonen kymmenes.[36]
- Mäkihypyn maailmancupin 1987–1988 kokonaiskilpailun voitti Matti Nykänen.[37]
- Maastohiihdon maailmancupin 1987–1988 naisten kokonaiskilpailun voitti Marjo Matikainen ja kolmanneksi sijoittui Marja-Liisa Kirvesniemi.[38]
Purjehdus muokkaa
- Soulin kesäolympialaisten purjehduskilpailuissa suomalaisista parhaiten sijoittuivat siskokset Bettina ja Annika Lemström 470-luokassa neljänneksi.[39]
Pyöräily muokkaa
- Naisten Ranskan ympäriajossa 11.–24.7. Tea Vikstedt-Nyman sijoittui neljänneksi.[40]
- Ratapyöräilyn maailmanmestaruuskilpailuissa 21.–28.8. Belgiassa Tea Vikstedt-Nyman sijoittui 3 kilometrin takaa-ajossa neljänneksi.[41]
- Tea Vikstedt-Nyman polki 29.10. Krylatskojen velodromilla, Moskovassa 10 kilometrin maailmanennätyksen 13.12,534 ja paransi Jeannie Longon vanhaa ennätystä yli 16 sekunnilla.[42]
Ratsastus muokkaa
- Soulin kesäolympialaisissa Kyra Kyrklund sijoittui kouluratsastuksen henkilökohtaisessa kilpailussa viidenneksi. Joukkuekilpailussa Suomi oli kuudes. Joukkueeseen kuuluivat Kyrklundin lisäksi Jennifer Eriksson, Maarit Raiskio ja 47-vuotias Tuulikki Sohlberg.[43]
Soutu muokkaa
- Soulin kesäolympialaisissa Pertti Karppinen sijoittui yksikössä seitsemänneksi voitettuaan B-finaalin.[44]
Suunnistus muokkaa
- Jukolan viesti kilpailtiin 11.–12.6. Pudasjärvellä. Paras suomalaisjoukkue oli miesten viestissä neljänneksi sijoittunut Ikaalisten Nouseva Voima.[45]
Yleisurheilu muokkaa
- Soulin kesäolympialaisissa keihäänheittäjä Tapio Korjus voitti kultaa ja Seppo Räty saavutti samassa lajissa pronssia. Seiväshyppääjä Asko Peltoniemi ja moukarinheittäjä Harri Huhtala sijoittuivat yhdeksänneksi. Kymmenennelle sijalle päätyivät pituushyppääjä Jarmo Kärnä sekä keihäänheittäjät Kimmo Kinnunen ja Päivi Alafrantti.[46]
- Sisäratojen Euroopan-mestaruuskilpailuissa 5.–6.3. Budapestissa, Unkarissa Ari Suhonen voitti kultaa 1 500 metrin juoksussa. Jarmo Kärnä ja Ringa Ropo sijoittuivat pituushypyssä kuudenneksi, Asta Hovi oli kuulantyönnössä kahdeksas ja Sari Essayah päätyi 3 000 metrin kävelyssä yhdeksänneksi.[47]
Lähteet muokkaa
- Pihlaja, Juhani: Urheilun käsikirja. TietoSportti, 1994. ISBN 951-97170-0-5.
- Arponen, Antti O.: Olympiakisat Ateenasta Atlantaan. WSOY, 1996. ISBN 951-0-21072-2.
- Siukonen, Markku & Ahola, Matti: Urheilun vuosikirja 9. Sporttikustannus Oy, 1988. ISBN 951-8920-00-1.
- Siukonen, Markku & Ahola, Matti: Urheilun vuosikirja 10. Sporttikustannus Oy, 1989. ISBN 951-8920-07-9.
Viitteet muokkaa
- ↑ a b Arponen, Antti O.: Visaiset valinnat – Vuoden urheilijat 1947–1996, s. 182. Suomen Urheilumuseosäätiö ja Urheilutoimittajain Liitto ry, 1997. ISBN 951-97170-1-3.
- ↑ Arponen, s. 477–478
- ↑ Arponen, s. 310–311
- ↑ Arponen, s. 324–325
- ↑ Siukonen, & Ahola 1989, s. 95
- ↑ Arponen, s. 480
- ↑ Siukonen & Ahola 1989, s. 254–255
- ↑ Pihlaja, s. 135
- ↑ Siukonen & Ahola 1989, s. 283–284
- ↑ Eerola, Antti: Punapaidoista Huuhkajiksi – Suomen jalkapallomaajoukkueen historia, s. 255–257. Siltala, 2015. ISBN 978-952-234-250-8.
- ↑ Lautela, Yrjö & Wallén, Göran: Rakas jalkapallo – Sata vuotta suomalaista jalkapalloa, s. 391. Teos, 2007. ISBN 978-951-851-068-3.
- ↑ Lautela, Yrjö & Wallén, Göran: Rakas jalkapallo – Sata vuotta suomalaista jalkapalloa, s. 421. Teos, 2007. ISBN 978-951-851-068-3.
- ↑ a b Pihlaja, s. 202
- ↑ Arponen, s. 304–305
- ↑ Arponen, s. 482
- ↑ Siukonen & Ahola 1989, s. 183–184
- ↑ a b Pihlaja, s. 257
- ↑ a b Pihlaja, s. 270
- ↑ Pihlaja, s. 316
- ↑ Pihlaja, s. 317
- ↑ Pihlaja, s. 329
- ↑ Pihlaja, s. 330
- ↑ Pihlaja, s. 340
- ↑ Pihlaja, s. 341
- ↑ Siukonen & Ahola 1989, s. 256
- ↑ Siukonen & Ahola 1989, s. 192
- ↑ Siukonen & Ahola 1989, s. 179
- ↑ Arponen, s. 318–319
- ↑ Arponen, s. 310, 317–318
- ↑ a b Siukonen & Ahola 1989, s. 262
- ↑ Siukonen & Ahola 1989, s. 267
- ↑ Siukonen & Ahola 1989, s. 268
- ↑ a b Siukonen & Ahola 1989, s. 266
- ↑ Arponen, s. 477–479
- ↑ Siukonen & Ahola 1989, s. 259
- ↑ Siukonen & Ahola 1988, s. 236
- ↑ Siukonen & Ahola 1989, s. 260
- ↑ Siukonen & Ahola 1989, s. 223
- ↑ Arponen, s. 323–324
- ↑ Siukonen & Ahola 1989, s. 192, 276
- ↑ Siukonen & Ahola 1989, s. 195, 274
- ↑ Siukonen & Ahola 1989, s. 207
- ↑ Arponen, s. 326
- ↑ Arponen, s. 322
- ↑ Siukonen & Ahola 1989, s. 285
- ↑ Arponen, s. 310–314
- ↑ Siukonen & Ahola 1989, s. 300–301