Marja-Liisa Kirvesniemi

suomalainen maastohiihtäjä

 

Marja-Liisa Kirvesniemi
Henkilötiedot
Syntynyt10. syyskuuta 1955 (ikä 68)
Simpele
Uran tiedot
Laji maastohiihtoView and modify data on Wikidata
Mitalit
Maa:  Suomi
Naisten maastohiihto
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa Kultaa Sarajevo 1984 5 km
Kultaa Kultaa Sarajevo 1984 10 km
Kultaa Kultaa Sarajevo 1984 20 km
Pronssia Pronssia Sarajevo 1984 4 × 5 km
Pronssia Pronssia Calgary 1988 4 × 5 km
Pronssia Pronssia Lillehammer 1994 5 km (p)
Pronssia Pronssia Lillehammer 1994 30 km (p)
MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Lahti 1978 4 × 5 km
Kultaa Kultaa Lahti 1989 10 km (p)
Kultaa Kultaa Lahti 1989 4 × 5 km
Hopeaa Hopeaa Seefeld 1985 5 km
Hopeaa Hopeaa Seefeld 1985 10 km
Hopeaa Hopeaa Lahti 1989 15 km (p)
Hopeaa Hopeaa Val di Fiemme 1991 5 km (p)
Hopeaa Hopeaa Falun 1993 15 km (p)

Marja-Liisa Kirvesniemi (o.s. Hämäläinen, s. 10. syyskuuta 1955 Simpele) on entinen suomalainen hiihtäjä ja kolminkertainen olympiavoittaja. Koulutukseltaan hän on kuntohoitaja ja nykyään kuntosaliyrittäjä. Kirvesniemi on viidellätoista arvokisamitalillaan yksi menestyneimpiä suomalaisia maastohiihtäjiä yhdessä Aino-Kaisa Saarisen ja Mika Myllylän kanssa.[1]

Urheilu-ura muokkaa

Kirvesniemi aloitti hiihdon kahdeksanvuotiaana. Juniori-ikäisenä hänet tunnettiin lahjakkaana lupauksena, joka menestyi myös itseään vanhempien ikäluokkien sarjoissa. Vuonna 1971 hän osallistui juniorien EM-hiihtoihin sijoittuen henkilökohtaisessa kilpailussa seitsemänneksi. Kirvesniemi oli mukana myös EM-kultaa voittaneessa viestijoukkueessa.[2] Olympialaisiin hän osallistui ensimmäistä kertaa Innsbruckissa 1976, jolloin hän hiihti 10 km:llä kahdenneksikymmenenneksitoiseksi. Lahden MM-kilpailuissa 1978 Kirvesniemi hiihti Suomen kultamitalijoukkueessa toisen osuuden. 20 km:n henkilökohtaisessa kilpailussa hän oli kuudestoista.[3]

Lake Placidin olympialaisissa 1980 Kirvesniemi sijoittui 10 km:llä kahdeksanneksitoista ja oli mukana viidenneksi tulleessa viestijoukkueessa. Kaksi vuotta myöhemmin Oslon MM-kisoissa hän hiihti 10 km:n henkilökohtaisella matkalla yhdenneksitoista ja oli mukana viestijoukkueessa, joka sijoittui neljänneksi.[3]

Häntä kutsuttiin aluksi ”ikuiseksi epäonnistujaksi”,[4] kunnes ura Innsbruckin ja Lake Placidin olympiakisojen sekä Lahden ja Oslon MM-kisojen jälkeen alkoi kääntyä nousuun. Vuonna 1983 Kirvesniemi voitti hiihdon maailmancupin ensimmäisenä suomalaishiihtäjänä ja 1984 Sarajevon olympialaisissa hän voitti kaikki kolme henkilökohtaista hiihtomatkaa sekä viestissä pronssia. Uralle mahtui MM- ja olympiamitaleja aina Lillehammerin vuoden 1994 olympiakisoihin saakka, jonka jälkeen hän lopetti kilpauransa siirtyen kotiäidiksi sekä taustatueksi miehelleen Harri Kirvesniemelle. Aktiiviuran aikana Kirvesniemeä valmensi Simpeleen yhteiskoulun liikunnanopettajana toiminut Sulo Repo.[2]

Kirvesniemi on 175 cm pitkä ja painoi aktiiviuransa aikana 66 kg.[3]

Yksityiselämä muokkaa

Kirvesniemi varttui maatalon tyttärenä Etelä-Karjalan Simpeleellä. Hiihdosta hän kiinnostui vuonna 1964 katsottuaan televisiosta Innsbruckin talviolympialaisia.[2] Hän avioitui hiihtäjä Harri Kirvesniemen kanssa vuonna 1984. Avioliitto päättyi eroon vuonna 2011.[5] Pariskunnalla on kaksi tytärtä, Elisa Kirvesniemi, joka on tunnettu yleisurheilijana, sekä hiihtäjä Anita Kirvesniemi. Entinen pikajuoksija Manuela Bosco on Marja-Liisa Kirvesniemen kummityttö ja Harri Kirvesniemen siskon tytär.[6][7]

Hiihtouransa jälkeen Kirvesniemi on kertonut kärsineensä masennuksesta. Lisäksi hänellä oli ongelmia avioliitossaan useiden vuosien ajan, erityisesti Lahden MM-hiihtojen dopingskandaalin jälkeen.[8] Kirvesniemellä on kuntohoitajan koulutus, ja hän toimi yrittäjänä omassa fysikaalisessa hoitolassaan Simpeleen Hoitola Oy:ssä, jonka toiminta kuitenkin päättyi vuoden 2015 lopussa Kirvesniemen terveyssyistä.[2][9] Kirvesniemi aloittaa elokuussa 2016 kuntosaliyrittäjänä Simpeleellä.[10]

Kirvesniemelle myönnettiin kesäkuussa 2016 valtion urheilijaeläke.[11]

Tunnustuspalkintoja muokkaa

Vuonna 2006 Kirvesniemi sai opetusministeriön jakaman 20 000 euron arvoisen Pro Urheilu -tunnustuspalkinnon.[12] Vuoden urheilijaksi hänet valittiin 1984[13] sekä vuoden naisurheilijaksi 1985 ja 1991. Hän sai 1984 myös Juri Gagarin -palkinnon[3]. Kirvesniemi kantoi viimeisenä Ateenan olympialaisten soihtua sen kiertäessä Helsinkiä ja Espoota 2. heinäkuuta 2004.[14] Hän kantoi myös Torinon kisojen soihtua vuonna 2006.[15]

Saavutuksia muokkaa

Arvokisasaavutukset muokkaa

  • 1971 nuorten EM-kisat: kultaa viestissä
  • 1978 MM-kisat, Lahti: kultaa viestissä
  • 1984 olympialaiset, Sarajevo: kolme kultaa – 5, 10 ja 20 km, pronssi viestissä
  • 1985 MM-kisat, Seefeld: kaksi hopeaa – 5 ja 10 km
  • 1988 olympialaiset, Calgary: pronssia viestissä
  • 1989 MM-kisat, Lahti: kaksi kultaa – 10 km perinteinen tyyli ja viesti, hopea 15 km perinteisellä tyylillä
  • 1991 MM-kisat, Val di Fiemme: hopeaa – 5 km perinteinen tyyli
  • 1993 MM-kisat, Falun: hopeaa – 15 km perinteinen tyyli
  • 1994 olympialaiset, Lillehammer: kaksi pronssia – 5 ja 30 km perinteinen tyyli
  • 30 SM-kultaa ja yhteensä 46 SM-mitalia

Menestys maailmancupissa muokkaa

Maailmancupin henkilökohtaisten matkojen osakilpailuvoitot muokkaa

  1. 5. maaliskuuta 1983 Lahti, 5 km
  2. 20. maaliskuuta 1983 Anchorage, 10 km
  3. 27. maaliskuuta 1983 Labrador City, 10 km
  4. 17. joulukuuta 1983 Autrans, 10 km
  5. 9. helmikuuta 1984 Sarajevo, 10 km (p)
  6. 12. helmikuuta 1984 Sarajevo, 5 km (v)
  7. 18. helmikuuta 1984 Sarajevo, 20 km (p)
  8. 19. joulukuuta 1987 Reit im Winkl, 5 km (v)
  9. 17. helmikuuta 1989 Lahti, 10 km (p)
  10. 4. maaliskuuta 1989 Oslo, 10 km + 10 km
  11. 7. maaliskuuta 1992 Funäsdalen, 5 km (p)

Kirjallisuutta muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. Aino-Kaisa Saarinen nousi Myllylän ja Kirvesniemen rinnalle – "Unelman täyttymys" mtv.fi. Arkistoitu 5.5.2017. Viitattu 14.5.2017.
  2. a b c d Marja-Liisa Kirvesniemi: ”Minusta on kasvanut kova jätkä” 14.12.2012. Seura. Viitattu 3.2.2014.
  3. a b c d Siukonen, Markku & Ahola, Matti: Urheilutieto 11, 1990, s. 35. Sporttikustannus Oy, 1990. ISBN 951-8920-10-9.
  4. Jussila, Pentti: Suomen hiihto, s. 138. Otava, 1998. ISBN 951-1-15482-6.
  5. Marja-Liisa Kirvesniemi saa avioerossa suuren summan Harrin osakesalkusta 6.5.2011. Ilta-Sanomat. Arkistoitu 21.2.2014. Viitattu 3.2.2014.
  6. Arto Nyberg 2.2.2014. Yle Areena. Arkistoitu 1.2.2014. Viitattu 3.2.2014.
  7. Virpi Salmi: Serkukset Manuela Bosco ja Anita Kirvesniemi: ”Meillä ei ole tarvetta miellyttää toisiamme” Me Naiset. 17.12.2016. Viitattu 21.11.2018.
  8. IS: Marja-Liisa ja Harri Kirvesniemi eroavat 29.4.2011. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 2.1.2014. Viitattu 3.2.2014. Web archive 2014
  9. Marja-Liisa Kirvesniemi lopettaa työt terveytensä takia 19.12.2015. Ilta-Sanomat. Arkistoitu 19.12.2015. Viitattu 19.12.2015.
  10. Marja-Liisa Kirvesniemestä kuntosaliyrittäjä: "Syön kulutuksen mukaan" iltalehti.fi. Viitattu 30.6.2016.
  11. Marja-Liisa Kirvesniemelle ja Seppo Rädylle valtion urheilijaeläke iltalehti.fi. Viitattu 15.6.2016.
  12. Kulttuuriministeri Saarela jakoi Pro Urheilu-tunnustukset 18.12.2006. Opetusministeriö. Arkistoitu 28.3.2016. Viitattu 23.2.2010. Web archive 2016
  13. Vuoden Urheilija valinnat vuodesta 1947 lähtien
  14. Olympiatuli kolmannen kerran Suomen kamaralla
  15. Turkulaiset juoksivat soihtuviestiä Italiassa

Aiheesta muualla muokkaa