ORP Kujawiak (1941)

Tämä artikkeli kertoo Puolan merivoimien Hunt-luokan saattuehävittäjästä. Muita saman nimisiä aluksia on täsmennyssivulla.

ORP Kujawiak (viirinumero L72) oli Britannian kuninkaallisen laivaston Puolan merivoimille lainaama Hunt-luokan tyypin II saattuehävittäjä HMS Oakley, joka palveli puolalaisella miehistöllä toisessa maailmansodassa.

ORP Kujawiak
ORPKujawiak1.jpg
Naval Ensign of Poland.svg
Aluksen vaiheet
Rakentaja Vickers Armstrong, Newcastle-upon-Tyne
Kölinlasku 22. marraskuuta 1939
Laskettu vesille 30. lokakuuta 1940
Palveluskäyttöön 17. kesäkuuta 1941
Palveluskäytöstä uponnut osuttuaan miinaan 16. kesäkuuta 1942
Tekniset tiedot
Uppouma 1 050 t (standardi)
1 490 t (max)
Pituus 85,34 m
Leveys 9,62 m
Syväys 2,51 m
Koneteho 19 000 hv
Nopeus 27 solmua
Miehistöä 168
Aseistus 6 x QF 4" Mk XVI -tykkiä kaksiputkisina Mk XIX -asennuksina
4 x QF 2 naulan -ilmatorjuntatykkiä
2 x 20 mm ilmatorjuntatykkiä

ValmistusMuokkaa

Alus tilattiin 4. syyskuuta 1939 osana vuoden 1939 hätäohjelmaa Vickers Armstrongilta Newcastlesta, missä köli laskettiin 22. marraskuuta työnumerolla J4136. Alus laskettiin vesille 30. lokakuuta 1940 ja valmistui 17. kesäkuuta 1941, jolloin se siirrettiin Puolan merivoimille miehitettäväksi. Alus nimettiin samassa yhteydessä ORP Kujawiakiksi.[1]

PalvelusMuokkaa

Alus läpäisi valmistajan koeajot, joiden päätyttyä puolalainen miehistö siirtyi alukselle. Alus aloitti 17. kesäkuuta vastaanottokokeet ja aluksen puolalainen miehistö vastaanotti aluksen, jolloin se siirrettiin Puolan merivoimien alaisuuteen nimettynä ORP Kujawiakiksi. Alus joutui 18. kesäkuuta Saksan ilmavoimien hyökkäyksen kohteeksi matkalla Tynestä Scapa Flow'hun koulutettavaksi. Hyökkäyksessä sai surmansa yksi miehistön jäsen.[1]

Seuraavana päivänä alus poikkesi Dundeessä korjauttamassa vaurioitaan sekä luovuttamassa maihin surmansa saaneen ruumiin. Korjausten päätyttyä alus jatkoi matkaansa Scapa Flow'hun, jonne se saapui 20. kesäkuuta.[1]

Kujawiak partioi 11. heinäkuuta yhdessä HMS Lightningin ja sisaraluksensa ORP Krakowiakin kanssa suojaten taistelulaiva HMS Nelsonia, josta suojanneet alukset erkanivat seuraavana päivänä palaten Scapa Flow'hun. Alus jatkoi 13. heinäkuuta kouluttautumistaan Kotilaivaston mukana.[1]

Alus lähti 23. heinäkuuta koulutuksen päätyttyä Plymouthiin, jossa se liittyi 25. heinäkuuta 15. hävittäjälaivueeseen suojaamaan saattueita sekä valvomaan meriliikennettä. Alus suojasi 23. lokakuuta Irlannin merellä saattuetta SL89 Liverpooliin Krakowiakin kanssa. Suojaus erkani 25. lokakuuta saattueesta sen saavuttua määränpäähänsä.[1]

Alus suojasi 24. marraskuuta taistelulaiva HMS Resolutionin Plymouthista Scapa Flow'hun HMS Beverleyn kanssa. Tehtävästä vapauduttuaan 27. marraskuuta alus aloitti paluumatkansa Plymouthiin. Alus määrättiin joulukuussa Kotilaivastoon tukemaan suunniteltuja maihinnousuja.[1]

Alus lähti 15. joulukuuta Plymouthista Scapa Flow'hun. Seuraavana päivänä alus poikkesi Greenockissa, jossa se sai määräyksen suojata maihinnousualukset (LSI) HMS Princess Charlotten ja HMS Prins Albertin Scapa Flow'hun, jonne osasto saapui 17. joulukuuta. Alus osallistui saavuttuaan operaatio Ankletin harjoituksiin. Alus lähti 22. joulukuuta Force J:n mukana Lofoottien maihinnousuun. Force J:n muut alukset olivat risteilijä HMS Arethusa, hävittäjät HMS Somali, HMS Ashanti, HMS Bedouin, saattuehävittäjät Krakowiak, HMS Wheatland, HMS Lamerton, Norjan laivaston korvetit KNM Acanthus, KNM Eglantine, miinanraivaajat HMS Speedwell, HMS Harrier, HMS Halcyon, tutkimusalus HMS Scott, tankkerit RFA Black Ranger, RFA Grey Ranger, maihinnousualukset (LSI) HMS Prins Albert, HMS Princess Charlotte, tukilaiva Gudrun Maersk, hinaaja Jaunty. Alus etsi 26. joulukuuta Vestfjordista aluksia, jolloin kaksi norjalaista troolaria vallattiin ja saksalainen apulaiva Geier (V5904) miehitettiin. Seuraavana päivänä ilmasuojan puute Lofooteilla pakotti peruuttamaan operaation. Ilmahyökkäyksissä alus vaurioitui lievästi lähelle osuneesta pommista. Alus matkasi 28. joulukuuta Scapa Flow'hun Force J:n mukana.[1]

1942Muokkaa

Kujawiak suojasi 4. tammikuuta 1942 Krakowiakin kanssa Scapa Flow'sta Clydeen HMS Princess Charlottea ja HMS Prins Albertia. Suojanneet hävittäjät lähtivät seuraavana päivänä Clydestä Plymoouthiin. Alukset liittyivät 8. tammikuuta Plymouthissa laivueeseensa.[1]

Alus määrättiin kesäkuussa suojaamaan Maltalle matkaavaa saattuetta operaatio Harpoonissa. Se liittyi 6. kesäkuuta Gibraltarille matkanneeseen saattueeseen WS19S. Alus muodosti 12. kesäkuuta risteilijä HMS Cairon, hävittäjien HMS Bedouinin, HMS Marnen, HMS Matchlessin, HMS Partridgen, HMS Ithurielin, HMS Blankneyn, HMS Middletonin ja Kujawiakin, miinanraivaajien HMS Heben, HMS Speedyn, HMS Hythen ja HMS Ryen kanssa Force X:n, jonka tehtävänä suojata saattuetta Maltalle Sisiliansalmen kautta. Saattue joutui 14. kesäkuuta voimakkaan ilmahyökkäyksen kohteeksi, jolloin risteilijä HMS Liverpool vaurioitui. Seuraavana päivänä ilmahyökkäykset jatkuivat ja saattuetta uhkasi Italian laivaston merelläolo.[1]

Kujawiak osui 16. kesäkuuta miinaan Maltan Grand Harbour -sataman suulla, jolloin 25 miehistönjäsentä sai surmansa[2]. Alus upposi ennen hinauksen alkamista.[1]

LähteetMuokkaa

  • English, John: The Hunts - A history of the design, development and careers of the 86 destroyers of this class built for the Royal and Allied Navies during World War II. Cumbria, Englanti: World Ship Society, 1987. ISBN 0-905617-44-4. (englanniksi)
  • Whitley, M. J.: Destroyers of World War Two – an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5. (englanniksi)
  • Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)

ViitteetMuokkaa