HMS Exmoor (L61)

Tämä artikkeli kertoo Britannian kuninkaallisen laivaston Hunt-luokan saattuehävittäjästä. Muita saman nimisiä aluksia on täsmennyssivulla.

HMS Exmoor (viirinumero L61) oli Britannian kuninkaallisen laivaston Hunt-luokan tyypin I saattuehävittäjä, joka palveli toisessa maailmansodassa. Saksan laivaston E-veneet upottivat 25. helmikuuta 1941 aluksen.

HMS Exmoor
HMS Exmoor
HMS Exmoor
Naval Ensign of the United Kingdom.svg
Aluksen vaiheet
Rakentaja Vickers Armstrong, Newcastle-upon-Tyne
Kölinlasku 8. kesäkuuta 1939
Laskettu vesille 25. tammikuuta 1940
Palveluskäyttöön 18. lokakuuta 1940
Palveluskäytöstä upotettu 25. helmikuuta 1941
Tekniset tiedot
Uppouma 1 050 t (standardi)
1 360 t (max)
Pituus 85 m
Leveys 8,8 m
Syväys 3,27 m
Koneteho 19 000 hv
Nopeus 27,5 solmua
Miehistöä 146
Aseistus 4 × QF 4" Mk XVI -tykkiä kaksiputkisina Mk XIX asennuksina
4 × QF 2 naulan Mk VIII -ilmatorjuntatykkiä neliputkisena Mk VII -asennuksena
2 × Oerlikon 20 mm -ilmatorjuntatykkiä yksiputkisina P Mk III -asennuksina
2 × syvyyspomminheitintä, yksi kisko, joihin 40 syvyyspommia

ValmistusMuokkaa

Alus tilattiin osana vuoden 1939 laivasto-ohjelmaa Parsons Marine Steam Turbines Companylta, joka teki aluksen rungon valmistuksesta alihankintasopimuksen Vickers Armstrongin Tynesiden telakan kanssa. Köli laskettiin 8. kesäkuuta 1939 työnumerolla J4099. Alus laskettiin vesille 25. tammikuuta 1940 ja otettiin palvelukseen 18. lokakuuta päällikkönään komentajakapteeni Robert Tindle Lampard.[1][2]

PalvelusMuokkaa

Lyhyen koulutusjakson jälkeen alus liitettiin Scapa Flowhun sijoitettuun 16. hävittäjälaivueeseen. Alus suojasi 6. marraskuuta HMS Pytchleyn kanssa SS Addan matkan Färsaarille, mistä se palasi 11. marraskuuta Scapa Flowhun jatkamaan koulutustaan.[1]

Joulukuussa alus suojasi AMC Chitralia ja AMC Salopiania, kun ne siirtyivät valvonta-alueilleen. Alus lähti Portsmouthiin suojaustehtävän päätyttyä. Tammikuussa alus suojasi modernisoidun taistelulaiva HMS Queen Elizabethin Portsmouthista Rosythiin valmistautumaan palvelukseen. Alus siirtyi edelleen Harwichiin aloittaakseen rannikkopartioiden suojaamisen Pohjanmerellä laivueensa mukana.[1]

Alus suojasi 23. helmikuuta saattuetta FN417 Thamesin suistosta Methiliin Fifeen yhdessä Kingfisher-luokan partioveneen HMS Shearwaterin kanssa. Saattue joutui 25. helmikuuta Lowestoftin edustalla Saksan laivaston E-veneiden hyökkäyksen kohteeksi. Aluksen perässä tapahtui räjähdys, mikä aiheutti pahoja rakenteellisia vaurioita ja tuhosi polttoaineensyötön. Valuva polttoaine syttyi palamaan leviten nopeasti. Exmoor kaatui, minkä jälkeen se upposi kymmenessä minuutissa vieden mukanaan neljä upseeria ja sata miehistönjäsentä.[1][2]

Shearwater ja troolari HMT Commander Evans pelastivat merestä aluksen eloonjääneet, jotka kuljetettiin Yarmouthiin. Exmooriin joko osui E-vene S30:n (Klaus Feldt) laukaisema torpedo tai sitten alus osui miinaan.[1] Aluksen hylky on suojeltu hautamuistomerkki.

LähteetMuokkaa

  • English, John: The Hunts - A history of the design, development and careers of the 86 destroyers of this class built for the Royal and Allied Navies during World War II. Cumbria, Englanti: World Ship Society, 1987. ISBN 0-905617-44-4. (englanniksi)
  • Whitley, M. J.: Destroyers of World War Two – an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5. (englanniksi)
  • Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)

ViitteetMuokkaa