HMS Grove (viirinumero L77) oli Britannian kuninkaallisen laivaston Hunt-luokan tyypin II saattuehävittäjä, joka palveli toisessa maailmansodassa.

HMS Grove
Aluksen vaiheet
Rakentaja Swan Hunter, Wallsend
Kölinlasku 28. elokuuta 1940
Laskettu vesille 29. toukokuuta 1941
Palveluskäyttöön 5. helmikuuta 1942
Poistui palveluskäytöstä upotettu 12. kesäkuuta 1942
Tekniset tiedot
Uppouma 1 050 t (standardi)
1 490 t (max)
Pituus 85,34 m
Leveys 9,62 m
Syväys 2,51 m
Koneteho 19 000 hv
Nopeus 25,5 solmua (67 km/h)
Miehistöä 164
Aseistus
Aseistus 6 × QF 4" Mk XVI -tykkiä kaksiputkisina Mk XIX asennuksina
2 × Oerlikon 20 mm -ilmatorjuntatykkiä
2 × nelipiippuista Vickers .50" Mk III -ilmatorjuntakonekivääriä
6 × syvyyspomminheitintä

Valmistus muokkaa

Alus tilattiin 20. joulukuuta 1939 osana vuoden 1939 hätäohjelmaa Swan Hunterilta Wallsendistä, missä köli laskettiin 28. elokuuta 1940 työnumerolla J4199. Alus laskettiin vesille 29. toukokuuta 1941 ja valmistui 5. helmikuuta 1942.[1]

Palvelus muokkaa

Valmistumisen ja hyväksyntätestien jälkeen alus siirtyi Scapa Flowhun Kotilaivastoon koulutettavaksi ja varustettavaksi. Alus suojasi maaliskuussa Neuvostoliittoon matkannutta saattuetta PQ12 sekä sieltä palannutta saattuetta QP8. Alus määrättiin siirtymään 22. hävittäjälaivueen mukana Välimeren laivastoon.[1]

Alus liittyi 22. maaliskuuta Clydessä Adeniin matkanneeseen saattueeseen WS17, jonka suojana olivat lisäksi risteilijä HMS Shropshire, aseistettu kauppalaiva AMC Alcantara, hävittäjät HMS Aldenham ja HMS Lookout. Saattue joutui 26. maaliskuuta sukellusveneiden hyökkäyksen kohteeksi, jolloin hävittäjät aloittivat saattueen suojaamisen. Seuraavana päivänä HMS Grove osallistui Saksan laivaston sukellusvene U-587:n upottamiseen HMS Leamingtonin, HMS Aldenhamin ja HMS Volunteerin kanssa (47°21′N, 21°39′W). Alus erkani 6. huhtikuuta saattueesta sen saavuttua Freetowniin, minkä jälkeen Grove matkasi itsenäisesti Aleksandriaan.[1]

Alus liittyi 18. toukokuuta Aleksandriassa uuteen laivueeseensa. Alus suojasi laivueen mukana Tobrukia huoltavia saattueita, kunnes se ajoi 12. kesäkuuta matalikolle lähdettyään Tobrukista. Vasen potkuri ja akseli vaurioituivat, mikä pudotti aluksen nopeuden 8,5 solmuun. Kaksi Saksan laivaston sukellusvene U-77:n laukaisemaa torpedoa osui alukseen Sollumin edustalla. Aluksen keulassa ja perässä tapahtui tuhoisa räjähdys, jolloin se upposi neljässätoista minuutissa. HMS Tetcott pelasti 79 eloonjäänyttä.[1]

Lähteet muokkaa

  • Colledge, J. J. & Warlow, Ben: Ships of the Royal Navy - The Complete Record of all Fighting Ships of the Royal Navy from the 15th Century to the Present. Newbury, UK: Casemate, 2010. ISBN 978-1-935149-07-1. (englanniksi)
  • English, John: The Hunts - A history of the design, development and careers of the 86 destroyers of this class built for the Royal and Allied Navies during World War II. Cumbria, Englanti: World Ship Society, 1987. ISBN 0-905617-44-4. (englanniksi)
  • Whitley, M. J.: Destroyers of World War Two – an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5. (englanniksi)
  • Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)

Viitteet muokkaa