Härmälä
Härmälä on Tampereen lounainen kaupunginosa. Se sijaitsee Hatanpään kaupunginosan ja Pirkkalan kunnan välissä kaupungin rajalla. Keskustasta lähtevältä Hatanpään valtatieltä lähtee Härmälän kohdalla Pirkkalaan jatkuva Nuolialantie. Naapurikaupunginosia ovat Rantaperkiö ja Sarankulma.
| Härmälä | |
|---|---|
 Näkymä Pyhäjärveltä Pispalanharjun suuntaan |
|
| Kaupunki | Tampere |
| Suuralue | Eteläinen suuralue |
| Suunnittelualue | Härmä |
| Postinumero(t) | 33900 |
| Lähialueet | Hatanpää, Rantaperkiö, Sarankulma |
Härmälässä on tasapuolisesti sekä omakotitaloja että pienkerrostaloja. Osa Härmälästä on kaavoitettu puutarhakaupunginosaksi suurine omakotitontteineen. Pirkkalan rajalla on tiheämpää matalaa kerrostalorakentamista. Välittömästi Pirkkalan puolella on Partolan alue suurine marketteineen.
Härmälässä sijaitsevat Lepolan huvila, Tampereen Messu- ja Urheilukeskus, Härmälän kirjasto ja Tampere Camping Härmälä (Härmälän leirintäalue).
Huomattavana piirteenä Härmälän kadunnimistössä – ilmailuaiheisten kadunnimien ohella – on suuri yhtenäinen ryhmä kadunnimiä, joiden aiheena ovat miesten etunimet. Näistä ensimmäisenä hyväksyttiin Antinkatu vuonna 1925, sitten Heikin- ja Mikonkadut vuonna 1935 ja muut vuonna 1937. Oletettavasti Antti, Heikki, Mikko ja Matti ovat olleet entisen Härmälän kylän talojen isäntiä, mutta muiden nimien valintaperusteet eivät selviä asiakirjoista. Etenkin T-alkuisten nimien, joilla ei liene historiallista yhteyttä katujen sijaintipaikkaan, suuri määrä herättää huomiota.[1]
Härmälän asuntoalueen ja Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen välissä sijaitsee lähes umpeenkasvanut Vähäjärvi.[2]
Historia
muokkaaHärmälä mainittiin vuoden 1540 maakirjassa Pirkkalan pitäjän Tammerkosken jakokuntaan kuuluvana kylänä, jossa oli kaksi taloa. Kylän nimi juontuu todennäköisesti sanasta härmä, mutta professori Viljo Nissilän mukaan taustalla saattaa olla myös saksalaisperäinen miehennimi Herman. Härmälän kaksi taloa yhdistettiin yhdeksi ratsutilaksi vuonna 1629. Härmälän tila, joka siirtyi Hatanpään kartanon omistukseen vuonna 1759, sijaitsi nykyisen lentokonetehtaan alueella.[3]
Tampereen kaupunki osti vuonna 1913 Hatanpään kartanon alueen, jossa yhteydessä kaupunki sai myös Härmälän perintötilan. Alue tuli virallisesti osaksi Tamperetta vuonna 1920. Uusi kaupunginosa perustettiin 1925, jolloin siihen kuului myös vuonna 1923 ostettu Lepola. Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi Härmälän asemakaavan vuonna 1925, mutta se vahvistettiin vasta vuonna 1935. Alueelle kaavoitettiin 163 omakotitalotonttia, jotka rakennettiin 1920-luvun ja 1930-luvun aikana.[4] Talvi- ja jatkosodan välisenä välirauhan aikana Nuolialantien eteläpuolisten poikkikatujen varsille rakennettiin niin sanotut suurperheisten talot.[2]
Vuosina 1948−1976 Härmälä oli Tampereen kaupungin liikennelaitoksen johdinautolinjan 1 toinen päätepiste.
Härmälän ilmailuhistoria
muokkaa
Härmälä liittyy Suomen ilmailuhistoriaan sen alkuvaiheista lähtien. Tamperelainen taiteilija Adolf Aarno teki ensimmäisenä suomalaisena lentoyrityksen ranskalaisella yksitasoisella Demoiselle-koneella Pyhäjärven jäällä Härmälän edustalla huhtikuussa 1911.[5]
Sarankulman alueella sijaitsi 1980-luvulle asti Tampere-Härmälän lentoasema, joka valmistui vuonna 1936 ja oli Suomen toinen siviili-ilmailun maakenttä Turun Artukaisten jälkeen. Samaan aikaan kentän valmistumisen kanssa Valtion lentokonetehdas siirsi tehtaansa Suomenlinnasta Härmälään. Kentällä toimi myös silloinen Suomen ilmavoimien Lentovarikko kunnes se siirrettiin Vuorekseen. Nykyisin lentokentän paikalla sijaitsee Ilmailunkatu ja länsipäässä Pirkkahalli,jonka parkkialueeksi osa vanhasta kiitotiestä on otettu.
Vuonna 1936 tuotantonsa aloittanut lentokonetehdas muuttui 1946 Valmetin tehtaaksi. Viimeisimpänä entisen lentokonetehtaan paikalla oli Cargotec-konsernin omistama Kalmarin tehdas, joka valmisti satamien niin kutsuttuja lukkeja. Se on eräs sotakorvausteollisuuden aikaansaama suomalainen innovaatio. Cargotec siirsi lukkien valmistuksen Puolaan ja ajoi sen alas lopullisesti 2010-luvun aikana.[6] Vanha lentokonetehdas oli tarkoitus suojella ja palauttaa 1930-luvun asuun, mutta alueen pilaantunut maaperä pakotti sen purkamiseen.[7] Entisen tehdasalueen edessä on VL Viima -koulukone lasivitriinissä. Toinen alueella oleva tehdas on Metso Automation.
Lentovarikon kilta teki vuonna 1996 aloitteen ilmailumuistomerkin rakentamisesta. Tampereen kaupunki antoi tukensa aloitteelle ja sen suunnittelijaksi pyydettiin professori Kimmo Kaivantoa. Silloisen Pirkkahallin luo pystytetyn muistomerkin nimeksi tuli Leonardo muun muassa ilmailua ideoineen keksijän Leonardo da Vincin mukaan.
Lähteet
muokkaa- ↑ Maija Louhivaara: Tampereen kadunnimet, s. 121. Tampereen museoiden julkaisuja 51, 1999, Tampere.
- ↑ a b Louhivaara 1999, s. 125.
- ↑ Louhivaara 1999, s. 120.
- ↑ Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 252. Tampere: Tampereen kaupungin ympäristötoimi kaavoitusyksikkö, 1998. ISBN 951-609-076-1
- ↑ Jorma O. Tiainen (toim.): Vuosisatamme kronikka, s. 134. Jyväskylä: Gummerus, 1987.
- ↑ Cargotecin tuotanto loppuu Tampereen tehtaalla Yle Uutiset. 22.10.2009.
- ↑ Högmander, Jutta: Suojeltu lentokonetehdas puretaan Tampereella: Totuus selvisi vasta kun lattiat avattiin Aamulehti. 5.5.2016. Arkistoitu 31.1.2018.
Aiheesta muualla
muokkaa
- Härmälä-seura
- Härmälän huvilarannikko -kulttuuriraitti
- Kuuselan palo 1987, Härmälän huvilarannikon toiseksi viimeinen rakennus (Arkistoitu – Internet Archive)
- Ilmapanoraamakuvia Härmälästä - Virtuaalinen Tampereen kaupunkiopas: VirtualTampere.com