Wikipedia

Adolf Aarno

suomalainen kuvanveistäjä

Karl (Kaarlo) Adolf Aarno (alkujaan Kalle Virtanen) (29. syyskuuta 1879 Tyrvää – 28. joulukuuta 1918 Tyrvää) oli suomalainen kuvanveistäjä, joka tunnetaan paremmin ensimmäisenä Suomessa lentämistä yrittäneenä suomalaisena. Hänen mukaansa on nimetty Aarnontie Sastamalassa.[1][2][3]

Adolf Aarnon Demoiselle Tampereella vuonna 1911.
Adolf Aarnon mukaan nimetty Klemm Kl 25 D VII R -lentokone.

Tausta muokkaa

Käytyään kansakoulun Adolf Aarno oli ensin leipurinopissa Uudessakaupungissa ja sai kisällinkirjan alalta. Hän ei kuitenkaan jäänyt tälle alalle vaan aloitti opinnot Jyväskylän seminaarissa ja valmistui kansakoulunopettajaksi vuonna 1902, mutta toimi opettajana Pirkkalassa vain yhden lukuvuoden. Aarno sai ensimmäiset kosketuksensa kuvanveistoon Jyväskylän seminaarissa ollessaan siellä arkkitehti, lehtori Yrjö Blomstedtin oppilaana.[1][2]

Aarno kävi siiten Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulun ja opiskeli kuvanveistoa ulkomailla, mm. Pariisissa ja Berlin-Charlottenburgin taideakatemiassa. Opintojensa lomassa ja niiden jälkeen hän toimi piirustuksen ja laulun opettajana ensin Hangossa ja sitten Tampereen oppikouluissa. Aarno siirtyi sitten kokonaan kuvanveistoalalle. Tunnetuin hänen veistoksistaan lienee ollut Eugen Schaumanin rintakuva. Vuoden 1910 vaiheilla hän perusti Tampereelle Suomen Graniitti Oy-nimisen kiviveistämön ja hautakiviliikkeen, jota hän johti kuolemaansa saakka. Tämä yhtiön liiketoiminta vähensi Aarnon taiteellista tuotantoa. Hän ei enää osallistunut näyttelyihin, vaikka olikin saanut lahjakkuudestaan tunnustusta. Aarnon suunnittelemia hautamonumentteja on runsaasti eri puolilla Suomea.[1][2]

Aarno harrasti moottoriurheilua ja hän omisti moottoripyörän yhtenä ensimmäisistä Tampereella. Aarno hankki myös auton ja käytti sitä matkustellessaan eri puolilla Suomea valvomassa toimittamiensa hautakivien pystyttämistä.[1][2] Hän sai moottoripyöräharrastuksessaan onnettomuuden takia kalloonsa pysyvän ammottavan reiän, jonka peitti silkkiliinalla.

Lentoyritykset Tampereella muokkaa

Aarno osti autokauppias Sergei Nikolajeffin vuonna 1909 maahantuoman, kahdeksan kuukautta satamavarastossa Helsingissä lojuneen Demoiselle-lentokoneen alkuvuodesta 1911. Clement-Bayardin autotehtaassa Pariisissa rakennetun koneen valmistusnumero oli 109. Demoisellen oli suunnitellut brasilialainen ilmailun pioneeri Santos Dumont. Yläsiipisen yksitasoisen metalliputkirunkoisen koneen tyhjäpaino oli noin 100 kiloa ja kaksisylinterisen vesijäähdytteisen Anzani-moottorin teho 25 hevosvoimaa. Moottorin tehoa ei voinut säätää lennon aikana. Koneen pituus oli 9 metriä ja tasojen pituus 9 metriä ja leveys 2 metriä. Ohjaajan paikka oli tason alla eikä ohjaajalla ollut mitään suojaa koneen potkurivirtaa vastaan. Adolf Aarno tutustui lentämiseen pelkästään alan kirjallisuuden pohjalta ja suoritti Demoiselle-koneellaan 20. huhtikuuta 1911 Tampereen Pyhäjärven jäältä lentoonlähtöyrityksen, joka päätyi sivutuulessa koneen kaartamiseen oikealle ja siiven ja oikean laskutelineen pyörän rikkoutumiseen ennen kuin lentokone irtosi edes kunnolla ilmaan. Aarno jatkoi lentoyrityksiään vielä muutamia päiviä myöhemmin Näsijärven jäällä Onkiniemessä sijainneen Clayhillin huvilan edustalla, kun Pyhäjärven jää oli käynyt liian heikoksi. Parempia tuloksia hän ei kuitenkaan saavuttanut, tähän saattoi vaikuttaa se että Demoiselle kykeni nostamaan maasta enintään 50 kilon painon kun Aarno itse painoi noin 65 kiloa. Aarno sai lentoyrityksistä ankaran keuhkokuumeen, joka oli viedä hänen henkensä. Myöhemmin, 8. maaliskuuta 1914 tapahtuneessa uudessa yrityksessä lentokone meni säpäleiksi.[4] Jäällä häntä avustamassa ollut koulupoika Rainer Ahonius kirjoitti vuonna 1961 kirjan, jossa hän dokumentoi lentoyritykset ja Aarnon elämän laajemminkin. Aarno asensi sittemmin K. F. Dunderbergin konepajalla Demoiselle-koneen moottorin suunnittelemaansa moottoriveneeseen. Veneestä tuli kuitenkin hidaskulkuinen ja sen runko oli heikko ja epämukava.[2][5][6][7][8]

Myöhemmät vaiheet muokkaa

Aarnon lentokoneen jäännökset joutuivat sittemmin Suomen ilmavoimien kapteenin Yrjö Könnin omistukseen. Könni kuljetti koneen kelvolliset osat kotiinsa Ilmajoelle ja kunnosti siellä koneen moottorin veljensä Eero Könnin kanssa sekä veistii uuden potkurin koneelle. Koneen moottori joutui sittemmin Kauhavalla, jossa sitä käytettiin riihikoneiden voimanlähteenä.[1]

Myöhemmin Adolf Aarno sairastui keuhkotautiin, palasi kotiseudulleen Tyrväälle ja kuoli siellä loppuvuonna 1918.[4][2][1]

Vuonna 1961 Adolf Aarno sai huiman yrityksensä 50-vuotismuistopatsaan Tampereen Härmälään Nuolialantien ja Lentokonetehtaankadun kolmioon. Kyseessä on Unto Hietasen veistämä pronssiveistos Potkuria pitelevä poika. Vuonna 2008 patsas siirrettiin Kalmarin Sisu-aukiolle. Aarnon mukaan on nimetty myös nykyään turkulainen Klemm Kl 25 -lentokone.

Tyrvään kappelihautausmaalla Roismalassa Aarnon haudalla on hänen itsensä veistämä veistos Sureva vanki. Se on alun perin tehty Krestyn vankien muistoksi ja siinä on ollut kasvojen edessä kalterit. Teos on palkittu kahteen kertaan ulkomailla Pariisin ja Pietarin näyttelyissä.[1]

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b c d e f g Majuri R. Ahonius : K. A. Aarno, ilmailumme pioneeri, Aero : Suomen ilmailuvoimien esikunnan toimittama julkaisu, 01.12.1934, nro 12, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  2. ↑ a b c d e f Suomen ensimmäinen lentäjä oli oikeastaan kuvanveistäjä, mutta hän hankki itselleen auton ja - lentokoneen!, Ilta-Sanomat, 30.03.1937, nro 71, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  3. ↑ Kuolinilmoitus, Uusi Suomi, 03.01.1919, nro 2, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  4. ↑ a b Niemelä, Jari: Suomen ensimmäinen lento lennettiin sata vuotta sitten – Katso kuva lentokoneesta!. Länsiväylä, 30.3.2011. Suomen Lehtiyhtymä Oy. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 30.7.2013. (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. ↑ Ensimmäinen suomalainen lentoyritys, Karjala, 25.04.1911, nro 94, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  6. ↑ Ensimmäinen lentoyritys Suomessa, Aamulehti, 08.04.1934, nro 93, s. 7, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  7. ↑ Ensimmäiset lentoyritykset Suomessa tehtiin v. 1911 Tampereella Näsijärven jäällä. Lentäjäimme "isä" oli kuvanveistäjä K. A. Aarno, joka Ranskasta hankkimallaan lentokoneella kokeili lentämistä - vaikkakin huonolla menestyksellä, Aamulehti, 06.04.1934, nro 91, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  8. ↑ Suomen ensimmäinen "lentokone" rakennettiin jo 55 vuotta sitten. Rakentaja oli ins. Runeberg Viipurissa. Ensimmäiset lentoyritykset teki kuvanveistäjä Aarno v. 1911 Tampereella ranskalaisella "Demoiselle"-yksitasolla, Ilta-Sanomat, 14.01.1933, nro 11, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Aiheesta muualla muokkaa


Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Adolf_Aarno&oldid=22310896”