Lukki
Lukki on raskaiden ja pitkänomaisten kappaleiden kuten sahatavaranippujen, veneiden, junanvaunujen ja merikonttien nostamiseen ja siirtämiseen tarkoitettu nosturiajoneuvo tai vedettävä vaunu. Suurimmat lukit ovat satamissa, konttiterminaaleissa ja muissa merikonttien käsittelypaikoissa käytettäviä tornimaisia ajoneuvoja konttien siirtämiseen, nostamiseen ja pinoamiseen. Lukin pyörät sijaitsevat pilariparien alla niin, että pyörien väliin jää tarvittavan korkuinen tyhjä tila tavaran nostamiseksi ja kuljettamiseksi. Korkeimmat konttilukit pystyvät pinoamaan 2,44 metrin korkuisia ISO-standardikontteja jopa neljä päällekkäin. Konttilukin nostokyky on yleensä 40–60 tonnia.[1]
Suurimpia konttilukkien valmistajia ovat suomalaisen Cargotecin tytäryhtiö Kalmar, italialainen Fantuzzi, suomalainen Konecranes ja saksalainen Noell.[2][3][4]
Konttilukkia pienempiä ja kevyempiä lukkeja käytetään puutavaran ja muiden pitkänomaisten suurien esineiden, kuten veneiden siirtoon. Niissä ei välttämättä ole omaa voimanlähdettä, vaan niitä käytetään traktorin tms. vetämänä. Tällaisten lukkien suurimpiin valmistajiin kuuluu irlantilainen Combilift.[5]
Rakenne
muokkaaNykyaikainen konttilukki koostuu viidestä pääosasta: kahdesta sivurungosta, pilarien yläpäitä yhdistävästä yläkehästä, tarttujista ja ohjaamosta. Sivurungot ovat toistensa peilikuvia ja sisältävät kontin pyörästöt voimansiirtolaitteineen. Sivurunkojen etu- ja takakulmista nousevat teräspilarit, joiden yläosassa on lukin yläkehä. Yläkehällä sijaitsevat voimalaite, vinssijärjestelmä, hydrauliikkajärjestelmä ja pääsähköjärjestelmä. Yläkehän jommassakummassa etukulmassa on ohjaamo. Lukin olennaisin osa on tarttuja, joka liikkuu vinssikoneiston avulla ylös ja alas neljän pilarin muodostamassa alatilassa. Tarttuja voi nostaa joko yhtä (single lift) tai kahta konttia (twin lift) kerrallaan.[6]
Historiaa
muokkaaKonttilukin edeltäjä, puutavaran siirtoon tarkoitettu laite kehitettiin toisen maailmansodan jälkeen Suomessa Valmetin Härmälän lentokonetehtaalla Tampereella osana Suomen sotakorvauksia Neuvostoliitolle. 1970-luvulla siitä tuli kansainvälinen menestys merikonttien siirtolaitteena ja Valmetin Tampereen-tehtaan päätuote. Nykyisin tehtaan omistaa Kalmar, joka on osa suomalaista Cargotec-yhtiötä.[7]
Lukkituotanto Tampereella sai alkusysäyksensä Neuvostoliitosta tulleesta valokuvasta, joka esitti Yhdysvalloissa lankkujen siirtoon kehitettyä laitetta.[8]. Neuvostoliitto halusi sotakorvausten osana satoja tällaisia laitteita. Valmetin lentokonetehtaalla rakennettiin ensimmäiset prototyypit valokuvaan perustuen, ja niiden pohjalta päästiin sarjatuotantoon. Sotakorvausten päätyttyä Pohjois-Amerikassa oli juuri keksitty merirahtiliikenteen mullistavat kontit, ja pian huomattiin lukkien toimintaperiaatteen olevan erinomaisesti sovellettavissa myös konttien nostoon ja siirtoon.[5]
Lähteet
muokkaa- ↑ Rosenqvist, Jan: ”3.1.1 Konttilukki (Straddle carrier)”, Kontit ja niiden lastaus, s. 26–27. (Opinnäytetyö) Satakunnan ammattikorkeakoulu, Merenkulun koulutusohjelma, 2013. Teoksen verkkoversio (viitattu 4.10.2016).
- ↑ Lähteenmäki, Pekka: Konecranes tunkee Cargotecin hunajakupille, Talouselämä 1.2.2007. Viitattu 4.10.2016.
- ↑ Interesting times in straddle carrier market, World Cargo News, tammikuu 2008. Viitattu 4.10.2016.
- ↑ Konecranes ostaa Terexin nostolaitteet 1,1 miljardilla eurolla, Taloussanomat 16.5.2016. Viitattu 4.10.2016.
- ↑ a b Andresen Towersille järeät lukit tuulivoimalatöihin (Arkistoitu – Internet Archive), Europörssi 8/2012, s. 103. Viitattu 4.10.2016.
- ↑ Huuskonen, Hannu: ”Rakenne”, ESC W -konttilukin tehdastestauksen kehittäminen, s. 11–14. Tampereen ammattikorkeakoulu, Sähkötekniikan koulutusohjelma, 2006. Teoksen verkkoversio (viitattu 4.10.2016).
- ↑ Tampere Härmälänranta, Kantatehtaan ympäristön rakennusinventointi, Tampereen kaupunki , Pirkanmaan maakuntamuseo 2013. Viitattu 4.10.2016.
- ↑ Kuva ilmeisesti samankaltaisesta laitteesta Scientific American -lehden 7.2.1920 kannessa[vanhentunut linkki]. Viitattu 4.10.2016.
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lukki Wikimedia Commonsissa