Euroopan unionin puheenjohtajuus

jäsenmaiden kesken kiertävä, 6 kk pitkä vastuutehtävä
(Ohjattu sivulta EU-puheenjohtajuus)

Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus on Euroopan unionin jäsenvaltioilla puolivuosittain kiertävä unionin puheenjohtajuus.[1] Puheenjohtajuudesta käytetään usein myös nimityksiä EU:n puheenjohtajuus ja EU:n puheenjohtajamaa, vaikka kyseessä on vain EU:n neuvoston eli niin sanotun ministerineuvoston puheenjohtajuus. Puheenjohtajuutta ei pidä sekoittaa Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaan, Euroopan neuvoston puheenjohtajiin eikä virheelliseen EU-presidenttiin.

Euroopan unionin puheenjohtajuus
Neuvoston tunnus.
Neuvoston tunnus.
Nykyinen
1. tammikuuta 2024 lähtien
Virka-asunto Europa-rakennus
Nimittäjä Kiertävä
Kauden pituus 6 kuukautta
Perustettu 1958
Ensimmäinen  Belgia
Kotisivut https://belgian-presidency.consilium.europa.eu/en/

Puheenjohtajuus muokkaa

Euroopan unionin neuvostossa asema, jossa kukin unionin jäsenmaa on vuorollaan. Puheenjohtajuus kiertää jäsenvaltioiden kesken siten, että yksi jäsenvaltio toimii kerrallaan kuuden kuukauden ajan (1. tammikuuta – 30. kesäkuuta tai 1. heinäkuuta – 31. joulukuuta) Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajamaana.

Lissabonin sopimuksen myötä otettiin käyttöön kolmen peräkkäisen puheenjohtajamaan muodostamat niin sanotut puheenjohtajakolmikot eli triot. Kukin kolmikko aloittaa työskentelynsä edellisen kolmikon lopetettua, eikä kolmikon kokoonpano siis muutu kesken sen kauden. Kolmikot tekevät yhdessä 18 kuukautta kattavan pitkäaikaisen suunnitelman omat kautensa kattavien ohjelmien lisäksi, ja he tekevät muutoinkin yhteistyötä.[2][3]

Historia muokkaa

Euroopan unionin neuvoston taustalla on vuonna 1952 perustettu Euroopan hiili- ja teräsyhteisön ministerineuvosto. Vuonna 1958 siitä muodostettiin Rooman sopimuksen myötä Euroopan talousyhteisön neuvosto. Tämän neuvoston ensimmäistä kokousta 25. tammikuuta 1958 johti Belgian ulkoministeri Victor Larock.[4] Talousyhteisön neuvoston kiertävä puheenjohtajuus on nykyisen neuvoston puheenjohtajuuden suora edeltäjä.

Kun Lissabonin sopimus astui voimaan, se perusti virallisesti Eurooppa-neuvoston ja sen puheenjohtajan viran. Tätä ennen Eurooppa-neuvosto oli ollut epävirallinen ja puhetta siinä johti EU:n neuvoston puheenjohtajamaan pääministeri tai muu hallituksen päämies. Siten neuvoston puheenjohtajamaalla oli myös tehtävänä edustaa unionia sen ulkopuolella. Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan ja korkean edustajan virkojen tullessa pysyviksi 2009 nämä tehtävät päättyivät.[4][5]

Yhdistyneen kuningaskunnan ilmoittaessa eroaikomuksistaan Eurooppa-neuvosto päätti 2016 poistaa maan neuvoston tulevien puheenjohtajamaiden listalta. Kaikkia sitä seuraavien maiden järjestystä aikaistettiin puolella vuodella, ja vastaliittynyt Kroatia lisättiin alkuvuodelle 2020.[6]

Tehtävät muokkaa

Euroopan unionin neuvostossa jäsenvaltioiden ministerit kokoontuvat erilaisissa kokoonpanoissa käsiteltävän asian mukaisesti. Puheenjohtajamaan kyseiseen kokoonpanoon osallistuva ministeri johtaa puhetta kokouksessa. Poikkeuksena on ulkoasiainneuvosto, jossa puhetta johtaa unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja. Puheenjohtajamaan edustaja on puheenjohtaja myös muissa neuvoston elimissä, kuten valmistelevassa Coreper-kokouksissa. Neuvoston viralliset kokoukset järjestetään Brysselissä ja Luxemburgissa, mutta puheenjohtajavaltio voi järjestää epävirallisia kokouksia myös omissa kaupungeissaan.[2][7][3]

Neuvoston suhteita muihin toimielimiin edustaa vastaavasti puheenjohtajamaa. Tämä on erityisen tärkeää käytettäessä lainsäädäntövaltaa, johon osallistuvat neuvoston lisäksi Euroopan parlamentti ja Euroopan komissio, joiden edustajien kanssa neuvoston puheenjohtajamaa neuvottelee trilogitapaamisissa. Hyväksytyn lain allekirjoittaa neuvoston puheenjohtajamaan ministeri yhdessä parlamentin puhemiehen kanssa.[2][8]

Puheenjohtajamaalla ei ole enää juurikaan ulkoisia edustustehtäviä, vaan Lissabonin sopimuksen jälkeen niitä ovat hoitaneet pääsääntöisesti Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja ja unionin korkea edustaja.[3]

Puheenjohtajuus aikajärjestyksessä muokkaa

Vuosi Kausi Trio Isäntämaa Hallituksen päämies Lähde
1958 tammikuu–kesäkuu   Belgia Achille Van Acker
Gaston Eyskens
(26. keskuuta alkaen)
heinäkuu–joulukuu   Saksa Konrad Adenauer
1959 tammikuu–kesäkuu   Ranska Charles de Gaulle
heinäkuu–joulukuu   Italia Antonio Segni
1960 tammikuu–kesäkuu   Luxemburg Pierre Werner
heinäkuu–joulukuu   Alankomaat Jan de Quay
1961 tammikuu–kesäkuu   Belgia Gaston Eyskens
Théo Lefèvre
(25. huhtikuuta alkaen)
heinäkuu–joulukuu   Saksa Konrad Adenauer
1962 tammikuu–kesäkuu   Ranska Charles de Gaulle
heinäkuu–joulukuu   Italia Amintore Fanfani
1963 tammikuu–kesäkuu   Luxemburg Pierre Werner
heinäkuu–joulukuu   Alankomaat Jan de Quay
Victor Marijnen
(24. kesäkuuta alkaen)
1964 tammikuu–kesäkuu   Belgia Théo Lefèvre
heinäkuu–joulukuu   Saksa Ludwig Erhard
1965 tammikuu–kesäkuu   Ranska Charles de Gaulle
heinäkuu–joulukuu   Italia Aldo Moro
1966 tammikuu–kesäkuu   Luxemburg Pierre Werner
heinäkuu–joulukuu   Alankomaat Jo Cals
Jelle Zijlstra
(22. marraskuuta alken)
1967 tammikuu–kesäkuu   Belgia Paul Vanden Boeynants
heinäkuu–joulukuu   Saksa Kurt Georg Kiesinger
1968 tammikuu–kesäkuu   Ranska Charles de Gaulle
heinäkuu–joulukuu   Italia Giovanni Leone
Mariano Rumor
(12. joulukuuta alkaen)
1969 tammikuu–kesäkuu   Luxemburg Pierre Werner
heinäkuu–joulukuu   Alankomaat Piet de Jong
1970 tammikuu–kesäkuu   Belgia Gaston Eyskens
heinäkuu–joulukuu   Saksa Willy Brandt
1971 tammikuu–kesäkuu   Ranska Georges Pompidou
heinäkuu–joulukuu   Italia Emilio Colombo
1972 tammikuu–kesäkuu   Luxemburg Pierre Werner
heinäkuu–joulukuu   Alankomaat Barend Biesheuvel
1973 tammikuu–kesäkuu   Belgia Gaston Eyskens
Edmond Leburton
(26. tammikuuta alkaen)
heinäkuu–joulukuu   Tanska Anker Jørgensen
Poul Hartling
( 19 joulukuuta alkaen)
1974 tammikuu–kesäkuu   Saksa Willy Brandt
Walter Scheel
(7–16. toukokuuta alkaen)
Helmut Schmidt
( 16toukokuuta)
heinäkuu–joulukuu   Ranska Valéry Giscard d'Estaing
1975 tammikuu–kesäkuu   Irlanti Liam Cosgrave
heinäkuu–joulukuu   Italia Aldo Moro
1976 tammikuu–kesäkuu   Luxemburg Gaston Thorn
heinäkuu–joulukuu   Alankomaat Joop den Uyl
1977 tammikuu–kesäkuu   Britannia James Callaghan
heinäkuu–joulukuu   Belgia Leo Tindemans
1978 tammikuu–kesäkuu   Tanska Anker Jørgensen
heinäkuu–joulukuu   Saksa Helmut Schmidt
1979 tammikuu–kesäkuu   Ranska Valéry Giscard d'Estaing
heinäkuu–joulukuu   Irlanti Jack Lynch
Charles Haughey

( 11 joulukuuta alkaen)
1980 tammikuu–kesäkuu   Italia Ranskasco Cossiga
heinäkuu–joulukuu   Luxemburg Pierre Werner
1981 tammikuu–kesäkuu   Alankomaat Dries van Agt
heinäkuu–joulukuu   Britannia Margaret Thatcher
1982 tammikuu–kesäkuu   Belgia Wilfried Martens
heinäkuu–joulukuu   Tanska Anker Jørgensen
Poul Schlüter
( 10.syyskuuta alkaen)
1983 tammikuu–kesäkuu   Saksa Helmut Kohl
heinäkuu–joulukuu   Kreikka Andreas Papandreou
1984 tammikuu–kesäkuu   Ranska François Mitterrand
heinäkuu–joulukuu   Irlanti Garret FitzGerald
1985 tammikuu–kesäkuu   Italia Bettino Craxi
heinäkuu–joulukuu   Luxemburg Jacques Santer
1986 tammikuu–kesäkuu   Alankomaat Ruud Lubbers
heinäkuu–joulukuu   Britannia Margaret Thatcher
1987 tammikuu–kesäkuu   Belgia Wilfried Martens
heinäkuu–joulukuu   Tanska Poul Schlüter
1988 tammikuu–kesäkuu   Saksa Helmut Kohl
heinäkuu–joulukuu   Kreikka Andreas Papandreou
1989 tammikuu–kesäkuu   Espanja Felipe González
heinäkuu–joulukuu   Ranska François Mitterrand
1990 tammikuu–kesäkuu   Irlanti Charles Haughey
heinäkuu–joulukuu   Italia Giulio Andreotti
1991 tammikuu–kesäkuu   Luxemburg Jacques Santer
heinäkuu–joulukuu   Alankomaat Ruud Lubbers
1992 tammikuu–kesäkuu   Portugali Aníbal Cavaco Silva
heinäkuu–joulukuu   Britannia John Major
1993 tammikuu–kesäkuu   Tanska Poul Schlüter
Poul Nyrup Rasmussen
( 25. tammikuuta alkaen)
heinäkuu–joulukuu   Belgia Jean-Luc Dehaene
1994 tammikuu–kesäkuu   Kreikka Andreas Papandreou
heinäkuu–joulukuu   Saksa Helmut Kohl
1995 tammikuu–kesäkuu   Ranska François Mitterrand
Jacques Chirac
( 17. toukokuuta alkaen)
heinäkuu–joulukuu   Espanja Felipe González
1996 tammikuu–kesäkuu   Italia Lamberto Dini
Romano Prodi
( 17. toukokuuta alkaen)
heinäkuu–joulukuu   Irlanti John Bruton
1997 tammikuu–kesäkuu   Alankomaat Wim Kok
heinäkuu–joulukuu   Luxemburg Jean-Claude Juncker
1998 tammikuu–kesäkuu   Britannia Tony Blair presid.fco.gov.uk
heinäkuu–joulukuu   Itävalta Viktor Klima presidency.gv.at
1999 tammikuu–kesäkuu   Saksa Gerhard Schröder
heinäkuu–joulukuu   Suomi Paavo Lipponen presidency.Suomi.fi
2000 tammikuu–kesäkuu   Portugali António Guterres www.Portugali.ue-2000.pt
heinäkuu–joulukuu   Ranska Jacques Chirac
2001 tammikuu–kesäkuu   Ruotsi Göran Persson eu2001.se
heinäkuu–joulukuu   Belgia Guy Verhofstadt eu2001.be
2002 tammikuu–kesäkuu   Espanja José María Aznar ue2002.es
heinäkuu–joulukuu   Tanska Anders Fogh Rasmussen eu2002.dk
2003 tammikuu–kesäkuu   Kreikka Costas Simitis eu2003.gr
heinäkuu–joulukuu   Italia Silvio Berlusconi ueitalia2003.it
2004 tammikuu–kesäkuu   Irlanti Bertie Ahern eu2004.ie
heinäkuu–joulukuu   Alankomaat Jan Peter Balkenende eu2004.nl
2005 tammikuu–kesäkuu   Luxemburg Jean-Claude Juncker eu2005.lu
heinäkuu–joulukuu   Britannia Tony Blair eu2005.gov.uk
2006 tammikuu–kesäkuu   Itävalta Wolfgang Schüssel eu2006.at
heinäkuu–joulukuu   Suomi Matti Vanhanen eu2006.fi
2007 tammikuu–kesäkuu T1   Saksa Angela Merkel eu2007.de
heinäkuu–joulukuu   Portugali José Sócrates eu2007.pt
2008 tammikuu–kesäkuu   Slovenia Janez Janša eu2008.si
heinäkuu–joulukuu T2   Ranska Nicolas Sarkozy ue2008.fr
2009 tammikuu–kesäkuu   Tšekki Mirek Topolánek
Jan Fischer
(8. toukokuuta alkaen)
eu2009.cz (Arkistoitu – Internet Archive)
heinäkuu–joulukuu   Ruotsi Fredrik Reinfeldt se2009.eu
2010 tammikuu–kesäkuu T3   Espanja José Luis Rodríguez Zapatero eu2010.es
eutrio.es
heinäkuu–joulukuu   Belgia Yves Leterme eutrio.be (Arkistoitu – Internet Archive)
2011 tammikuu–kesäkuu   Unkari Viktor Orbán eu2011.hu
heinäkuu–joulukuu T4   Puola Donald Tusk pl2011.eu
2012 tammikuu–kesäkuu   Tanska Helle Thorning-Schmidt eu2012.dk
heinäkuu–joulukuu   Kypros Dimítris Christófias cy2012.eu
2013 tammikuu–kesäkuu T5   Irlanti Enda Kenny eu2013.ie (Arkistoitu – Internet Archive)
heinäkuu–joulukuu   Liettua Algirdas Butkevičius eu2013.lt
2014 tammikuu–kesäkuu   Kreikka Antonis Samaras gr2014.eu
heinäkuu–joulukuu T6   Italia Matteo Renzi italia2014.eu (Arkistoitu – Internet Archive)
2015 tammikuu–kesäkuu   Latvia Laimdota Straujuma eu2015.lv
heinäkuu–joulukuu   Luxemburg Xavier Bettel eu2015lu.eu
2016 tammikuu–kesäkuu T7   Alankomaat Mark Rutte eu2016.nl
heinäkuu–joulukuu   Slovakia Robert Fico eu2016.sk
2017 tammikuu–kesäkuu   Malta Joseph Muscat eu2017.mt
heinäkuu–joulukuu T8   Viro Jüri Ratas eu2017.ee
2018 tammikuu–kesäkuu   Bulgaria Boiko Borisov eu2018bg.bg (Arkistoitu – Internet Archive)
heinäkuu–joulukuu   Itävalta Sebastian Kurz eu2018.at
2019 tammikuu–kesäkuu T9   Romania Viorica Dăncilă romania2019.eu
heinäkuu–joulukuu   Suomi Antti Rinne
Sanna Marin
(10. joulukuuta alkaen)
eu2019.fi
2020 tammikuu–kesäkuu   Kroatia Andrej Plenković eu2020.hr
kesäkuu-joulukuu T10   Saksa Angela Merkel eu2020.de
2021 tammikuu–kesäkuu   Portugali António Costa 2021portugal.eu[vanhentunut linkki]
kesäkuu-joulukuu   Slovenia Janez Janša si2021.eu
2022 tammikuu–kesäkuu T11   Ranska Emmanuel Macron europe2022.fr
kesäkuu-joulukuu   Tšekki Petr Fiala eu2022.cz
2023 tammikuu–kesäkuu   Ruotsi Ulf Kristersson sweden2023.eu
kesäkuu-joulukuu T12   Espanja Pedro Sánchez eu2023.es (Arkistoitu – Internet Archive)
2024 tammikuu–kesäkuu   Belgia Alexander De Croo belgium24.eu
kesäkuu-joulukuu   Unkari
2025 tammikuu–kesäkuu T13   Puola
kesäkuu-joulukuu   Tanska
2026 tammikuu–kesäkuu   Kypros
kesäkuu-joulukuu T14   Irlanti
2027 tammikuu–kesäkuu   Liettua
kesäkuu-joulukuu   Kreikka
2028 tammikuu–kesäkuu T15   Italia
kesäkuu-joulukuu   Latvia
2029 tammikuu–kesäkuu   Luxemburg
kesäkuu-joulukuu T16   Alankomaat
2030 tammikuu–kesäkuu   Slovakia
kesäkuu-joulukuu   Malta
2031 tammikuu–kesäkuu T17   Viro
kesäkuu-joulukuu   Bulgaria
2032 tammikuu–kesäkuu   Itävalta
kesäkuu-joulukuu T18   Romania
2033 tammikuu–kesäkuu   Suomi
kesäkuu-joulukuu   Kroatia

Lähteet muokkaa

  1. Satuli, Heli: EU-perusteos. 2. painos. Helsinki: Eurooppatiedotus, 2020. ISBN 978-952-281-621-4. Teoksen verkkoversio.
  2. a b c EU:n neuvoston puheenjohtajuus Euroopan unionin neuvosto. Viitattu 29.5.2019.
  3. a b c Suomen kolmas EU-puheenjohtajakausi osuu EU:n taitekohtaan Eurooppatiedotus. Viitattu 29.5.2019.
  4. a b Historiaa Neuvoston pääsihteeristö. Viitattu 29.5.2019.
  5. Puheenjohtajan rooli Eurooppa-neuvosto. Viitattu 29.5.2019.
  6. Teemu Hallamaa: Brexit aikaistaa Suomen EU-puheenjohtajuuskautta 27.7.2016. Yle Uutiset. Viitattu 29.5.2019.
  7. Suomi valmistautuu EU-puheenjohtajuuteen Valtioneuvoston kanslia. Arkistoitu 17.4.2019. Viitattu 29.5.2019.
  8. Tavallisen lainsäädäntöjärjestyksen käsikirja (pdf) Marraskuu 2017. Euroopan parlamentti. Viitattu 29.5.2019.

Aiheesta muualla muokkaa