Wikipedia

Al-Dukhan

Al-Dukhan (arab. سورة الدخان‎, Sūrat ad-Duḫān, suom. ’Savun suura’) on Koraanin 44. suura, ja siinä on 59 jaetta. Theodor Nöldeken jaottelussa suura kuuluu mekkalaiseen ryhmään.[1] Jae 15 on kuitenkin osoitettu irralliseksi ja muuta tekstiä myöhemmäksi.[2]

Muhammed vierailee Paratiisissa. Alareunassa Paratiisin neitsyitä (hur) kamelin selässä. Kuva persialaisessa 1400-luvun käsikirjoituksessa.

Mystiset kirjaimet muokkaa

Suuran ensimmäinen säe on niin sanottu "muqatta'at" eli mystinen kirjainyhdistelmä, joka esiintyy yhteensä 29 suuran alussa. Tässä tapauksessa kirjaimet ovat ḥā ja mīm (arab. حم‎), jotka löytyvät myös suurien 40, 41, 42, 43, 45 ja 46 alusta. Muita yhdistelmiä ovat esimerkiksi ’alif, lām ja rā’ sekä ’alif, lām ja mīm.

900-luvulla Tabari esitteli useita teorioita kirjainten ḥā’ ja mīm tulkinnasta. Hän luettelee seuraavia annettuja selityksiä: kirjaimet eivät liity tosiinsa, vaan viittaavat Jumalan kahteen nimeen; kyseessä on Jumalan esittämä kirous ja yksi hänen nimistään; kyseessä on yksi Koraanin nimistä; ne ovat aakkosten kirjaimia; se on suuran nimi. Tabari itse ratkaisee kirjainten arvoituksen siten, että mystiset kirjaimet ovat toisistaan irrallisia ja tarkoittavat useita eri asioita, niiden joukossa Jumalan kaikki nimet ja hänen ominaisuutensa. [3] Jaakko Hämeen-Anttila puolestaan katsoo, että kirjainten tarkoituksena on vain luoda otollista tunnelmaa Koraanin sanoman vastaanottamiselle. [4]

Christoph Luxenberg on hakenut ratkaisua syyrialais-antiokialaisen kirkon perinteestä. Liturgiseen rukouskirjaan merkittiin lyhenteillä jumalanpalvelustekstien esittämistapa. Lyhenteet viittasivat muun muassa siihen, millä sävelmällä aloituspsalmi kuului laulaa, mikä psalmi oli kyseessä tai oliko mukana vuorolaulua. Psalmit mainitaan Koraanissa yhdeksän kertaa, joten psalttari oli Koraanin tekstien kirjoittajille tuttu teos. Esimerkiksi suurat 57, 59, 61, 62 ja 64 alkavat lauseella: ”Kaikki mikä on taivaassa ja maassa, ylistää Jumalaa.” Lause on peräisin psalmista 69:35 ”Taivas ja maa ylistäkööt häntä.” Kirjaimet voisivat siten olla viittauksia tiettyyn aloituspsalmiin, ja suura itse olisi varhaiskristillinen hartausteksti.[5]

Paratiisin neitsyet muokkaa

Savun suurassa puhutaan myös Paratiisin neitsyistä eli huureista. Jae 54 kuuluu Hämeen-Anttilan suomentamana seuraavasti:

»Me annamme heille puolisoiksi tummasilmäisiä neitoja»

Suomennosta voi verrata joihinkin tärkeimpiin Koraanin käännöksiin. Arvostettu englantilainen Pickthallin käännös ilmaisee saman seuraavasti: "And We shall wed them unto fair ones with wide, lovely eyes."[6] Saudi-Arabian hyväksymä Sahih International -käännös antaa seuraavan tulkinnan: "And We will marry them to fair women with large, [beautiful] eyes".[7] Rudi Paretin arvostettu saksannos puhuu "suurisilmäisistä" puolisoista: "Und wir geben ihnen grossäugige Huris als Gattinnen". [8] Richard Bellin käännös kuuluu "and we have paired them with dark-, wide-eyed (maidens)".[9]

Tabarin tulkinnan mukaan jakeessa puhutaan naisista, joilla on suuret, rakastettavat silmät. Sana hūr ei tarkoita neitsyttä vaan on sanan hawrā' monikkomuoto ja tarkoittaa puhtaan valkoista. Tabarin mukaan sana tarkoittaa, että naiset ovat puhtaan valkoisia.[10] Tabari torjuu siten tulkinnan, että sana hūr (valkoinen) tarkoittaisi, että neitsyet olisivat "valkosilmäisiä".[10] Sen sijaan sana in merkitsee, että naisten silmät ovat suuria.[11]

Christoph Luxenbergin tulkinta muokkaa

Christoph Luxenberg toteaa, että jakeessa ei missään esiinny naista tarkoittavaa sanaa.[12] Hän katsoo lisäksi, että avioitumista koskeva verbi on käännösvirhe, joka on syntynyt, kun Koraanin tekstiä on myöhemmin täydennetty lisäämällä siihen diakriittiset merkit, jotka täsmentävät kirjainten merkityksen. Luxenbergin mukaan tekstissä ei lue "annamme avioitua" vaan "annamme levätä". Preposition bi tulkinnassa Luxenberg siirtyy syyro-arameaan, sillä hän katsoo, että Koraanin kieli ei ole puhdasta arabiaa, kuten kirja itse väittää, vaan syyro-aramean ja arabian sekakieltä.

Hän on samaa mieltä Tabarin kanssa siitä, että hūr ei viittaa neitsyen silmien väriin, sillä valkoisista silmistä ei ole missään tapana puhua kauniina. Koska tulkitsijat ovat olettaneet jakeen puhuvan miespuolisten henkilöiden avioitumisesta, he ovat tulkinneet "valkoisen" (hūr) olevan metonyymi Paratiisin neitsyelle. Luxenberg löytää sanalle hūr myös merkityksen, joka tarkoittaa valkoisia viinirypäleitä. [13] Niinpä hän päätyy lopulta seuraavaan käännökseen:

»"Teemme olosi mukavaksi valkoisten kristallin(kirkkaiden) (viinirypäleiden) alla.[14]»

Kyse ei siten olisi neitsyistä, vaan Paratiisin viinirypäleistä, ja hedelmistä puhutaankin heti suuran seuraavassa jakeessa: "siellä heidän tarvitsee vain pyytää, niin he saavat kaikkia hedelmiä".

Luxenbergin ratkaisua ei ole yleisesti hyväksytty, mutta keskustelu oikeasta käännöksestä osoittaa, millaisia kielitieteellisiä vaikeuksia Koraanin scripta defecta tuottaa sen tulkinnalle. Kyse ei ole vaikeudesta kääntää toiselle kielelle runomuotoista tekstiä, [15] vaan ongelmat ovat itse alkutekstin merkityksen tulkitsemisessa.

Kirkkohistorian professori Jouko Martikainen on esitellyt Luxenbergin tulkintaa Paratiisin neitsyistä Perusta-lehden artikkelissa vuonna 2016.[16]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  • Hämeen-Anttila, Jaakko: Koraanin selitysteos. Helsinki: Basam Books, 1997, 3. p. 2008. ISBN 952-9842-15-5.
  • Luxenberg, Christoph: The Syro-Aramaic reading of the Koran: a contribution to the decoding of the language of the Koran. Berliini: Hans Schiler, 2007. ISBN 978-3-89930-088-8. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  • Luxenberg, Christoph: Die syrische Liturgie und die „geheimnisvollen Buchstaben“ im Koran. Teoksessa: Markus Groß & Karl-Heinz Ohlig (toim.) Schlaglichter, Die beiden ersten islamischen Jahrhunderte, s. 411–456. Verlag Hans Schiler, 2008. ISBN 978-3-89930-224-0. Teoksen verkkoversio. (saksaksi)

Viitteet muokkaa

  1. ↑ Jaakko Hämeen-Anttila: Johdatus Koraaniin, s. 108. Gaudeamus, 2006.
  2. ↑ Hämeen-Anttila, 1997, s. 155
  3. ↑ Tabari: Selections from the Comprehensive Expositions of the Interpretation of the Verses of the Quran. Volume II, s. 449–463. The Royal Aal al-Bayt Institute for Islamic Thought, 2017.
  4. ↑ Jaakko Hämeen-Anttila: Koraanin selitysteos, s. 16. Basam Books, 1997.
  5. ↑ Luxenberg, Chr.: Die syrische Liturgie und die „geheimnisvollen Buchstaben“ im Koran. Teoksessa: M. Gross & K-H. Ohlig (toim.) Schlaglichter, Die beiden ersten islamischen Jahrhunderte. (s. 411–456), s. 440. Verlag Hans Schiler, 2008.
  6. ↑ Al-Quran Surah 44. Ad-Dukhan - Pickthall Translation Alim.
  7. ↑ Ad-Dukhan The Noble Quran. 2016. Quran.com.
  8. ↑ Sure 44. Der Rauch Koransuren. Arkistoitu 23.9.2018.
  9. ↑ The Quran, vol II, s. 501 1939. T & T Clark. Translated by Richard Bell.
  10. ↑ a b Tabari, 2017, s. 50
  11. ↑ Tabari, 2017, s. 51
  12. ↑ Luxenberg, 2007, s. 250–264
  13. ↑ Luxenberg, 2007, s. 260
  14. ↑ Luxenberg,2007, s. 251
  15. ↑ Taylor, A.: Kirjat jotka muuttivat maailmaa. Ajatus Kirjat., 2010.
  16. ↑ Seurakuntalainen toimitus: Jihadistia eivät odotakaan paratiisissa neitsyet vaan valkoiset rypäleet? Seurakuntalainen. 16.2.2016.

Aiheesta muualla muokkaa

Edeltävä suura:
al-Zukhruf 		Koraanin suurat Seuraava suura:
al-Jathiya
al-Dukhan

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 100 101 102 103 104 105 106 107 108 109 110 111 112 113 114

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Al-Dukhan&oldid=22203210”