Avaa päävalikko
Nils Gadolin
Olof Lagus


2. jääkäripataljoona eli Etelä-Pohjanmaan jääkärit oli valkoisten itäarmeijan 1. jääkäriprikaatin 1. jääkärirykmenttiin kuuluva joukko-osasto Suomen sisällissodassa. Pataljoonan komentajina olivat jääkärimajuri Nils Gadolin (siirrettiin 22. maaliskuuta 4. jääkärirykmentin komentajaksi), jääkärikapteeni Olof Lagus (22. maaliskuuta alkaen), jääkärikapteeni Uno Fagernäs (20. huhtikuuta alkaen), jääkärikapteeni Arvi Grönberg myöh. Kalsta (27. huhtikuuta alkaen).

Pataljoonan esikunta sijaitsi Seinäjoella, ja sen 1. komppania muodostettiin maaliskuun alussa vuonna 1918 Ylistarossa, 2. komppania Ilmajoella, 3. komppania Laihialla ja 4. komppania Seinäjoella. [1]

Maaliskuun lopulla 1. jääkärirykmentti oli ylipäällikön reservinä Kangasalla, ja rykmentin 1. ja 2. pataljoona saivat 31. maaliskuuta 1918 käskyn marssia Lempäälään. Pataljoonien noin 800 miestä olivat perillä Lempäälässä 31. maaliskuuta 1918 kello 21 illalla. Rykmentti oli kutsuntojen kautta muodostettu, ja miehillä oli vain 2,5 viikon koulutus takanaan eikä lainkaan taistelukokemusta. Rykmentin kaikki komppanianpäälliköt ja upseerit sekä jokaisessa komppaniassa aliupseereista kymmenkunta olivat jääkäreitä. Jokaisessa komppaniassa oli siten toistakymmentä jääkäriä. Lempäälä oli heille kaikille, myös jääkäreille, heidän ensimmäinen taistelukosketuksensa punakaartin kanssa.

Pataljoona siirrettiin Tampereen valtauksen jälkeen joukkojen uudelleen ryhmittelyn yhteydessä Antreaan, missä se tulisi osallistumaan Viipurin valtaukseen. Pataljoona lähti matkaan osin Lempäälästä ja osin Tampereelta 15. huhtikuuta 1918 ja saapui pataljoonalle määrättyyn kokoontumispaikkaan Antreaan 16.–17. huhtikuuta 1918. [2]


Sisällysluettelo

Joukko-osastotMuokkaa

 
Uno Fagernäs
 
Arvi Grönberg

1. komppaniaMuokkaa

Päällikkö: jääkärikapteeni Aarne Lang (siirrettiin sotavänrikkikouluun komppanianpäälliköksi 22. maaliskuuta alkaen), jääkäriluutnantti Ragnar Nordström (haavoittui Kelhossa 7. huhtikuuta 1918), jääkäriluutnantti Karl Dikert (kaatui Kämärän taistelussa 24. huhtikuuta 1918), jääkäriluutnantti Frans Friberg (24. huhtikuuta alkaen). Komppania koottiin Ylistaron miehistä.

Vääpeli: jääkärivääpeli August Matinlassi (siirrettiin myöhemmin joukkueenjohtajaksi). jääkärivääpeli Oiva Rustanius (toimi myöhemmin joukkueenjohtajana, kaatui Kelhosta vetäydyttäessä Lempäälän Mäyhäjärven jäällä huhtikuun 7. ja 8. päivän välisenä yönä 1918), jääkärivääpeli Jussi Korhonen (toimi aikaisemmin joukkueenjohtajana),
Joukkueenjohtajat: jääkärivääpeli Juho Mikael Kontu (siirrettiin 11. maaliskuuta 3. jääkäripataljoonaan), jääkärivänrikki Viljo Korpela (siirrettiin 25. maaliskuuta 11. jääkäripataljoonaan), jääkärivääpeli Vilhelm Malkamäki (kaatui Kämärän taistelussa 24. huhtikuuta 1918), jääkärivänrikki Karl Nordberg (siirrettiin 22. maaliskuuta konekiväärikomppaniaan, kaatui Kämärän taistelussa 24. huhtikuuta 1918), jääkärivaravääpeli Jalmari Paavilainen (haavoittui 4. huhtikuuta Tampereella), joukkueenjohtajana jääkärivänrikki Samuli Autio (siirrettiin myöhemmin 3. jääkäripataljoonaan), jääkärivänrikki Niilo Jämsä (haavoittui Kelhon koulun luona 3. huhtikuuta, kuoli kenttäsairaalassa Lempäälässä 4. huhtikuuta).
Komppaniassa palvelleet Saksan jääkärit: jääkärivaravääpeli Arvid Väinö Nieminen (siirrettiin 11. maaliskuuta 3. jääkäripataljoonaan), joukkueen varajohtajana jääkärivaravääpeli Ragnar Rafael Oivo (haavoittui 7. huhtikuuta Kelhossa, siirrettiin Kaartin jääkäripataljoonan 2. komppaniaan joukkueenjohtajaksi), lähettialiupseeri jääkärialiupseeri Pekka Aapo Tepsa, joukkueen varajohtajana jääkärialiupseeri Kaarlo Viitanen, joukkuealiupseerina Juho Latikka.

2. komppaniaMuokkaa

Päällikkö: jääkäriyliluutnantti Birger Lemberg (siirrettiin 12. maaliskuuta komppanianpäälliköksi 3. jääkäripataljoonaan), jääkärikapteeni Mikko Kohonen (14. maaliskuuta alkaen, siirrettiin 26. maaliskuuta 1. jääkäripataljoonaan), jääkärikapteeni Väinö Palojärvi. Komppania koottiin Ilmajoen miehistä.

Vääpeli: jääkärivääpeli Armas Erik Lilja (kaatui Kelhossa Kukon torpan luona Sotavallassa 7. huhtikuuta 1918), jääkärivääpeli Iisak Kuusisto (8. huhtikuuta alkaen).
Joukkueenjohtajat: jääkärivääpeli Vihtori Jokela, jääkärivänrikki Jalmari Karjalainen, jääkärivänrikki Onni Kaukoranta (haavoittui 1. huhtikuuta 1918), jääkärivääpeli Aarne Korhonen (haavoittui 7. huhtikuuta), jääkärivänrikki Arvo Leppänen (siirrettiin 14. maaliskuuta 3. jääkäripataljoonaan), jääkäriluutnantti Lauri Maskula (siirrettiin 20. maaliskuuta konekiväärikomppaniaan), jääkärivaravääpeli Johan Jalmari Aukusti Pahikkala (haavoittui 7. huhtikuuta Kelhossa), jääkärivänrikki Väinö Vuori, jääkärivänrikki Bror Hofman (haavoittui 27. maaliskuuta Lempäälässä ja 24. huhtikuuta Kämärässä), jääkärialiupseeri Juho Härmänen.
Komppaniassa palvelleet Saksan jääkärit: jääkärivääpeli Juho Emil Kurkela (siirrettiinn 11. maaliskuuta 3. jääkäripataljoonaan), koulutusaliupseerina jääkärivaravääpeli Juho Kustaa Mattila (siirrettiin 24. maaliskuuta 6. jääkäripataljoonaan), jääkärivaravääpeli Valter Nyström, jääkärialiupseeri Martti Ollikka (siirrettiin 14. maaliskuuta 3. jääkäripataljonaan, joukkueen varajohtajana jääkärialiupseeri Viljam Helander myöh. Heloterä (siirrettiin 26. maaliskuuta 1. jääkäripataljoonaan kompaniansa mukana), joukkueen varajohtaja jääkärivaravääpeli Kustaa Heikkilä.

3. komppaniaMuokkaa

Päällikkö: jääkärikapteeni Uno Fagernäs (Olof Laguksen kuoleman jälkeen siirrettiin pataljoonan komentajaksi), jääkärikapteeni Åke Mangström (21.–27. huhtikuuta, haavoittui 24. huhtikuuta 1918). Komppania koottiin Laihian miehistä.

Vääpeli: jääkärivaravääpeli Väinö Junnila (siirrettiin myöh. joukkueenjohtajaksi), jääkärialiupseeri Petter Teofilus Heikkilä.
Joukkueenjohtajat: jääkärivänrikki Ahti Karppinen, jääkärivänrikki Karl Geijer myöh. Keiri (21. huhtikuuta 1918 alkaen), jääkärialiupseeri Juho Edvard Kokkinen (haavoittui 24. huhtikuuta 1918), jääkärialiupseeri Valter Selim Lagerstam, jääkärivänrikki Mathias Florentin (Flory) Leander (siirrettiin 14. maaliskuuta 3. jääkäripataljoonaan), jääkärivänrikki Eino Lindegren (kaatui 25. huhtikuuta 1918), jääkäriluutnantti Åke Mangström (siirrettiin komppanianpäälliköksi), jääkärivaravääpeli Juho Mäki, jääkärivaravääpeli Kalle Olander (siirrettiin 3. jääkäripataljoonaan), jääkärivaravääpeli Erkki Saarwa (siirrettiin 11. maaliskuuta 3. jääkäripataljoonaan), jääkäriluutnantti Frans Friberg (siirrettiin 24. huhtikuuta 1. komppaniaan päälliköksi), jääkärivänrikki Bertil Heinrichs (siirrettiin 15. maaliskuuta 6. jääkäripataljoonan konekiväärikomppanian päälliköksi), jääkäriluutnantti Karl Dikert (siirrettiin 8. huhtikuuta 1. komppaniaan päälliköksi), jääkärivaravääpeli Karl Hägg (siirtyi pataljoonaan vasta 24. huhtikuuta 1918 höyrylaiva S/S Castorilta).

KonekiväärikomppaniaMuokkaa

Päällikkö: jääkärikapteeni Olof Lagus (siirrettiin pataljoonan komentajaksi 22. maaliskuuta alkaen), jääkärikapteeni John Rosenbröijer (25. maaliskuuta alkaen). Komppania koottiin Seinäjoen miehistä.

Vääpeli: jääkärivääpeli Otto Siirtola (siirrettiin myöhemmin komppaniaan joukkueenjohtajaksi, haavoittui 24. huhtikuuta 1918 Kamarällä ja menehtyi vielä samana päivänä haavoihinsa).
Joukkueenjohtajat: jääkärivänrikki Ture Erikson myöh. Erno, jääkärivaravääpeli Adolf Holmberg (toimi myös komppaniassa vääpelinä ja ase- ja varusvaraston hoitajana), jääkäriyliluutnantti Alfred Karlberg (siirrettiin 21. maaliskuuta 3. jääkäripataljoonaan), jääkärialiupseeri Jaakko Alarik Kojonen (toimi myös. komppaniassa kiväärinjohtajana), jääkäriluutnantti Lauri Maskula (20. maaliskuuta alkaen), jääkärivänrikki Karl Nordberg (kaatui Kämärän taistelussa 24. huhtikuuta 1918), jääkäriluutnantti John Rosenbröijer (siirrettiin 25. maaliskuuta komppanianpäälliköksi), jääkäriluutnantti Berndt Dyhr (komennettiin 11. maaliskuuta komppanianpäälliköksi 3. jääkäripataljoonaan).
Kiväärinjohtajat: jääkärivaravääpeli Niilo Kaarlo Lehtinen (siirrettiin 23. maaliskuuta 6. jääkäripataljoonaan), jääkärivaravääpeli Oskari Pajala (kaatui Sotavallassa 8. huhtikuuta 1918), jääkärivaravääpeli Taavi Taina, jääkärivaravääpeli Elias Teppola (siirrettiin 3. jääkäripataljoonaan), jääkärivaravääpeli Väinö Valdemar Waldén (siirrettiin 23. maaliskuuta 6. jääkäripataljoonaan).
Komppaniassa palvelleet Saksan jääkärit: rehumestarina jääkärialiupseeri Matti Jääski (siirrettiin 23. maaliskuuta pataljoonan esikunnan rehumestariksi), rehumestarina jääkärivaravääpeli Väinö Mäkelä, jääkärivaravääpeli Valter Nyström (siirrettiin 13. huhtikuuta 2. komppaniaan), kiväärijohtajana, asemestarina ja asevarastonhoitajana jääkärivaravääpeli Emil Sjöholm, varusmestarina jääkärivaravääpeli Jalmari Hirvonen (siirrettiin 11. maaliskuuta vääpeliksi 3. jääkäripataljoonaan), jefreitteri Armas Ernst Siljander (siirrettiin 10. huhtikuuta 1918 alkaen pataljoonan 1. komppaniaan).

Pataljoonassa palvelleet Saksan jääkäritMuokkaa

Esikuntavääpelinä jääkärivääpeli Vilho Hurme, pataljoonan lähettiupseeri jääkäriluutnantti Heikki Kekoni (siirrettiin maaliskuussa Päämajaan Ylipäällikön adjutantiksi), pataljoonan esikunnassa aseupseerina jääkärivääpeli Iisak Kuusisto (siirretiin 8. huhtikuuta vääpeliksi 2. komppaniaan), pataljoonan esikunnassa adjutanttina Taavetti Laatikainen, pataljoonan muonitusaliupseerina jääkäriluutnantti Julius Lehtonen, pataljoonan talouspäällikkönä jääkärivänrikki Artturi Nikula.

LähteetMuokkaa

  • Toim. Ignatius, Theslöf, Palmén, Grotenfelt, Nordenstreng ja Soikkeli, Suomen vapaussota 1918 osat V ja VI, Otava Helsinki 1924–1925
  • Ragnar NordströmVoitto tai kuolema. Jääkärieverstin elämä ja perintö. Suomentanut ja huomautuksin varustanut Raimo-Ragnar Nordström. WSOY, 1996. ISBN 951-0-21250-4. kirja-arvostelu (viitattu 5.1.2009).
  • Helge Smedjebacka: Jääkärikenraalin elämä. F.U.Fagernäs 1894–1980. ISBN 951-98931-0-5
  • Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.
  • Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
  • Toim. Kai Donner, Thure Svedlin, Heikki Nurmio, Suomen vapaussota I–VIII, Gummerus Jyväskylä 1925–1927.

ViitteetMuokkaa

  1. Donner, Svedlin, Nurmio: Suomen vapaussota IV, Jyväskylä 1924, s. 267.
  2. Donner, Svedlin Nurmio: Suomen vapaussota osa VIII s. 179