Avaa päävalikko

1. jääkärirykmentti

Erik Jernström vuonna 1923

1. jääkärirykmentti eli Oulun rykmentti oli valkoisten itäarmeijan 1. jääkäriprikaatiin kuuluva joukko-osasto Suomen sisällissodassa.

Komentaja: eversti Eduard Ausfelt myöh. jääkärimajuri Erik Jernström.

Mannerheim ilmoitti 16. toukokuuta 1918 Valkoisen armeijan voitonparaatissa, että hän oli päättänyt senaatin suostumuksella nimetä rykmentin Kaartin jääkärirykmentiksi. Rykmentti kuitenkin hajotettiin jo 14. kesäkuuta, jolloin kaksi pataljoonista liitettiin perustettavaan Suomen valkoiseen kaartiin.[1]

Joukko-osastotMuokkaa

Komentaja: jääkärimajuri Gustaf Taucher.

Komentaja: jääkärimajuri Nils Gadolin, jääkärikapteeni Olof Lagus, jääkärikapteeni Uno Fagernäs, jääkärikapteeni Arvi Grönberg myöh. Kalsta.

Komentaja: jääkärikapteeni Eric Schauman.

  • Täydennyspataljoona

Komentaja: jääkäriyliluutnantti Hjalmar Palmgren, Pataljoonan kutsuntapiiri oli Oulu ja sijoituspaikkakunta Seinäjoki.[2]

Vääpelit: 3. komppaniassa jääkärialiupseeri Heikki Sorko.
Joukkueenjohtajat: jääkärivääpeli Vilkas Sippola (siirrettiin 5. toukokuuta 12. jääkäripataljoonaan).
Täydennyspataljoonassa palvelleet Saksan jääkärit: jääkärialiupseeri Nikolai Gabriel Kujanpää (siirrettiin pataljoonaan 12. jääkäripataljoonasta haavoittumisensa jälkeen), jääkärialiupseeri Uuno Albanus Esko myöh. Koskenniemi, koulutusaliupseerina jääkärialiupseeri Johannes Mestari, jääkärialiupseeri Antti Nikolai Varvas (siirrettiin 1. jääkäriprikaatin esikuntaan), jääkärialiupseeri Jaakko Pänttäjä.

Rykmentissä palvelleita Saksan jääkäreitäMuokkaa

Adjutanttina Per von Bonsdorff (siirrettiin 1. jääkäriprikaatiin), lähettiupseerina ja intendenttinä jääkäriluutnantti Kurt Bruncrona, konekivääriupseerina jääkärikapteeni Selim Isakson, työskenteli rykmentin esikunnassa jääkärialiupseeri Väinö Karvonen, työskenteli rykmentin esikunnassa Jääkärivaravääpeli Karl Geijer myöh. Keiri, kuormastopäällikkönä rykmentin esikunnassa jääkärivääpeli Antti Kunttu (siirrettiin 21. huhtikuuta 2. jääkärirykmentin täydennyspataljoonaan), rykmentin esikuntapäällikkönä jääkärimajuri Karl Mandelin (siirrettiin 24. maaliskuuta 3. jääkärirykmentin komentajaksi), rykmentin intendentti jääkäriyliluutnantti August Mäkiniemi (siirrettiin 21. maaliskuuta komppanianpäälliköksi 3. jääkäripataljoonaan), rykmentin esikunnassa adjutanttina jääkäriluutnantti Väinö Paananen, jääkärialiupseeri Aapo Teofiilus Puskala, rykmentin puhelinpäällikkönä jääkärivaravääpeli Lauri Vihtori Salonen, esikunnan lähettialiupseeri jääkärialiupseeri Pekka Aapo Tepsa (siirrettiin 1. toukokuuta 2. jääkäripataljoonaan), esikunnassa kuormastonjohtajana jääkärialiupseeri Matti Vähämäki.

LähteetMuokkaa

  • Ignatius, Theslöf, Palmén, Grotenfelt, Nordenstreng ja Soikkeli (toim.), Suomen vapaussota 1918 osat V ja VI, Otava Helsinki 1924–1925.
  • Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.
  • Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
  • Kai Donner, Th. Svedlin ja Heikki Nurmio (toim), Suomen vapaussota I–VIII, Gummerus Jyväskylä 1927.
  • Kronlund, Jarl (toim.): Suomen puolustuslaitos 1918-1939 - Puolustusvoimien rauhan ajan historia. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1992. ISBN 951-0-14799-0.

ViitteetMuokkaa

  1. Suomen puolustuslaitos 1918-1939 s.140
  2. Suomen vapaussota 1927: 90.