Wiipurilainen Osakunta
| Wiipurilainen Osakunta | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| |||||
|
| |||||
| Perustettu | 1653 | ||||
| Inspehtori | Jussi Pakkasvirta | ||||
| Kuraattori | Patrik Nurminen (2024–2025) | ||||
| Jäsenten lukumäärä | n. 190[1] | ||||
| Osoite | Leppäsuonkatu 11 00100 Helsinki | ||||
| Kotisivut | wiipurilainenosakunta.fi | ||||
| Helsingin yliopiston osakunnat | |||||
|
Nylands |
Eteläsuomalainen |
Savolainen |
Karjalainen |
Hämäläis |
Keskisuomalainen |
Kymenlaakson |
Åbo |
Varsinaissuomalainen |
Satakuntalainen |
Wiipurilainen |
Östra Finlands |
Etelä-Pohjalainen |
Vasa |
Pohjois-Pohjalainen | |||||
Wiipurilainen Osakunta (lyh. WiO; aiemmin myös Viipurilainen osakunta) on vuonna 1653 perustettu Helsingin yliopistossa toimiva osakunta. WiO on suomenkielisistä osakunnista vanhin. Nimestään poiketen osakunnan kanta-alueena on Etelä-Karjalan maakunta.[2]
Historia
muokkaaWiipurilaisen Osakunnan perustamisvuodeksi katsotaan 1653 jolloin professori Martin Stodius nimitettiin inspehtoriksi valvomaan ylioppilaiden käytöstä Turun akatemiassa. Valvottavanaan hänellä oli Wiburgenses, jolla nimellä kaikkia itäsuomalaisia opiskelijoita pitkään kutsuttiin.
Osakuntaa ei haitannut se, että suuri osa sen kanta-alueesta kuului Vanhaan Suomeen, alueeseen, joka oli Uudenkaupungin ja Turun rauhoissa luovutettu Venäjälle. Vuoden 1812 alussa Vanha Suomi yhdistettiin Suomen suuriruhtinaskunnan kanssa. Tämän vuoksi osakunnan vuosijuhlapäiväksi valittiin 5. maaliskuuta. Vuonna 1819 osakunnan alueeseen liitettiin Viipurin läänin ohella suuri osa Savoa ja Pohjois-Karjalaa. Osakuntaan liittyivät myös kotipaikkansa perusteella inkeriläiset ja muut Venäjältä tai Baltiasta kotoisin olevat ylioppilaat.
Yliopiston siirryttyä Helsinkiin päätettiin suurimmat osakunnat jakaa pienemmiksi, jotta ylioppilaiden valvonta helpottuisi. Niinpä vuonna 1833 Wiipurilaisesta Osakunnasta erotettiin Savo-karjalainen osakunta. Myöhemmin osakunnasta erosivat ruotsinkieliset ylioppilaat muodostaen Östra Finlands nationin ja kymenlaaksolaiset muodostaen Kymenlaakson osakunnan. Suurin kanta-alueen pienennys tapahtui kuitenkin Suomen luovutettua alueita Neuvostoliitolle. Tämän johdosta osakuntaan liittyvät ylioppilaat ovat nykyisin kotoisin pääasiallisesti nykyisestä Etelä-Karjalasta Lappeenrannasta Parikkalaan sekä siirtokarjalaisten jälkeläisiä ympäri Suomea.
Osakuntalaitos hajotettiin valtiolle vaarallisena vuonna 1853. Wiipurilainen osakunta jatkoi kuitenkin toimintaansa epävirallisena toveripiirinä vuoteen 1868 asti, jolloin osakuntatoiminta jälleen laillistettiin. Vuonna 1850 ideoidun Viipurin pamauksen muiston juhlimisen traditio kehittyi juuri epävirallisena kautena. Nykyään Viipurin pamausta juhlitaan osakunnassa vuosijuhlan rinnalla.
1900-luvulla Wiipurilainen osakunta kunnostautui kotiseudun tutkimustyössä. Osakuntalaiset kuuluivat aktiivisesti Akateemiseen Karjala-Seuraan. Osakunnan kuoro, Wiipurilaisen Osakunnan Laulajat, perustettiin vuonna 1930.
Osakunta kokoontui alun perin yliopistolla tai inspehtorin kotona, mutta jo Turun aikoihin osakunnalla tiedetään olleen huoneisto, sillä osakunnalla oli jo tuolloin kirjasto. Helsingissä osakunta sai käyttöönsä tai vuokrasi huoneistoja Ylioppilastalon valmistumiseen saakka. Vuonna 1911 osakunta muutti Uuteen ylioppilastaloon. Vuodesta 1972 vuoteen 2009 Wiipurilainen Osakunta toimi Liisankadulla Helsingin Kruununhaassa samoissa tiloissa Karjalaisen Osakunnan ja Kymenlaakson Osakunnan kanssa Karjalaisten talossa. Osakunnat pystyivät käyttämään tilojaan vain rajoitetusti naapurien valitusten vuoksi. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta päätti maaliskuussa 2006 siirtää Liisankadun osakunnat 210 m²:n tiloihin Domus Gaudiumiin, joka valmistui vuoden 2008 lopulla Leppäsuolle Etu-Töölöön. [3] [4] Osakunnat muuttivat uusiin tiloihin tammikuussa 2009.[5]
Jäsenet
muokkaaOsakunnan täysjäseniksi voivat liittyä Helsingin yliopistossa opiskelevat henkilöt. Muissa Helsingin seudun korkeakouluissa tai ammattikorkeakouluissa opiskelevat henkilöt voivat liittyä osakunnan ulkojäseniksi. Liittyminen ei edellytä kotiseututaustaa osakunnan kanta-alueella mutta usealla taustaa on. Osakunnan nauhan värit ovat puna-kelta-sininen. Jäseniä WiOlla on noin 190.[1]
Toiminta
muokkaaWiipurilaisen Osakunnan tarkoituksena on yhdistää eteläkarjalaiset ja siirtokarjalaista sukujuurta olevat ylioppilaat sekä vaalia karjalaista kulttuuria ja vanhan äitikaupunkinsa Viipurin henkeä. Osakunta pyrkii herättämään osakuntalaisissa kiinnostusta maakunnallisiin, yhteiskunnallisiin ja kansainvälisiin asioihin, edistämään jäsentensä monipuolista, viihtyisää ja kehittävää harrastustoimintaa sekä parantamaan heidän sosiaalisia olojaan.[2]
Osakuntalehti Willi ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lisäksi julkaistaan vuosittain fuksi-erikoisnumero. Lehden painos on noin 200.[6]
Kerhot
muokkaa- Wiipurilaisen Osakunnan Laulajat
- Kyykkäkerho
- Wiipurilaisen Osakunnan Suunnistajat (WOSu)
- Kotiseutukerho [7]
- Seniores Wiburgenses, aktiivisen osakuntatoimintansa lopettaneiden kerho. [8]
Yhteydet muihin opiskelijajärjestöihin
muokkaaYstävyysosakunnat Suomessa
muokkaaYstävyysosakunnat Ruotsissa
muokkaa- Sydskånska Nationen i Lund
- Västmanlands-Dala Nation i Uppsala
Ystävyysosakunnat Virossa
muokkaa- Korporatsioon Amicitia
- Korporatsioon Revelia[9]
Henkilöitä
muokkaaInspehtorit
muokkaa- Martti Stodius 1653–1660
- Abraham Thauvonius 1665
- Nils Tunander 1668–1679
- Aksel Kempe 1679–1681
- Juhana Gezelius nuorempi 1681
- Jaakko Flachsenius 1681–1684
- Daniel Achrelius 1684–1689
- Mattias Svederus 1689–1716
- Petter Elfving 1723–1726
- Samuel Schultén 1726–1746
- Henrik Hassel 1746–1775
- Anders Johan Lexell 1775–1779
- Mattias Calonius 1779–1814
- Erik Gabriel Melartin 1814–1825
- Nils Abraham Ursin 1825–1833
- Johan Mattias Sundwall 1833–1835
- Gabriel Rein 1835–1852
- osakunnat kiellettyjä 1852–1868
- Jakob Johan Wilhem Lagus 1868–1881
- August Engelbrekt Ahlqvist 1881–1882
- Otto Donner 1882–1892
- Oskar Emil Tudeer 1892–1907
- Kustavi Grotenfelt 1907–1926
- Ernst Fredrik Nevanlinna 1926–1929
- Viljo Johannes Mansikka 1929–1936
- Rolf Herman Nevanlinna 1936–1941
- Arno Saxén 1942–1952
- Kalle Emil Kallio 1953–1962
- Erkki Kansanaho 1962–1965
- Arno Erik (Erkki) Saxén 1966–1975
- Lauri Otto Saxén 1975–1985
- Eero Juhani Saksela 1986–1994
- Vesa Veikko Majamaa 1994–2010[10]
- Jukka Tuomo Sakari Kola 2010–2013
- Markku Kalervo Löytönen 2014–2020
- Jussi Olavi Pakkasvirta 2020–
Kunniajäsenet
muokkaaVuosi, jolloin henkilö kutsuttiin kunniajäseneksi, on suluissa:
- Johan Bonsdorff (1818)
- Adolf Ivar Arwidsson (1818)
- Aarne Sihvo (1918)
- Gustaf Komppa (1937)
- Lauri Oskar Theodor Tudeer (1944)
- Rolf Herman Nevanlinna (1946)
- Artturi Ilmari Virtanen (1946)
- Ines Nevanlinna (1951)
- Erik Johannes Lönnroth (1952)
- Pekka Juhana Myrberg (1953)
- Unto Seppänen (1955)
- Emil Vihtori Luukka (1955)
- Tauno Kalervo Nurmela (1963)
- Aukusti Tuhka (1964)
- Arno Erik (Erkki) Saxén (1978)
- Kauko Mikko Sipponen (1978)
- Johannes Virolainen (1982)
- Lauri Otto Saxén (1986)
- Erkki Juhani Pullinen (1988)
- Paavo Antero Liski (1991)
- Risto Sakari Piepponen (1993)
- Eero Juhani Saksela (1995)
- Riitta Maria Uosukainen (1999)
- Simo Sakari Kärävä (2003)[10]
- Marketta Tamminen (2006)
- Meri Helena Ranta (2006)
- Vesa Veikko Majamaa (2010)
- Arvi Kullervo Lind (2013)
- Jukka Tuomo Sakari Kola (2020)
- Irja Kaarina Askola (2020)
- Markku Kalervo Löytönen (2021)
Muita tunnettuja osakuntalaisia
muokkaa- Johan Henrik Cygnaeus
- Carl Axel Gottlund
- David Emanuel Daniel Europaeus
- Carl Immanuel Qvist
- Nils Adolf Erik Nordenskiöld
- Julius Leopold Fredrik Krohn
- Petter Theodor Schwindt
- Konrad Viktor ”Konni” Zilliacus
- Johan Vilhelm Ronimus
- Edvard Vilhelm Ahtia
- Gottlieb Eliel Saarinen
- Ilmari Johannes Pitkänen
- Isak Anton Alfthan
- Into Kalervo Auer
- Johan Woldemar Hägglund
- Väinö Heikki Vainio
- Albert (Pertti) Paavilainen
- Sulo Kaarlo Haltsonen
- Karl Aksel Pohjakallio
- Lauri Robert Simonsuuri
- Raimo Ilmari Vasama
- Alfred Kolehmainen
- Nuppu Oinas
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Wiipurilainen Osakunta: Wiipurilainen Osakunta wiipurilainenosakunta.fi. Viitattu 29.1.2014.
- ↑ a b Säännöt (Arkistoitu – Internet Archive) Osakunta, Wiipurilainen Osakunta
- ↑ Osakunnan historia Osakunta, Wiipurilainen Osakunta
- ↑ Mäkinen, Esa: Vain muutaman neliön tähden. Ylioppilaslehti, 2006, nro 6. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Historia Osakunta, Kymenlaakson Osakunta
- ↑ Osakuntalehti Willi Osakunta, Wiipurilainen Osakunta
- ↑ Kerhot Osakunta, Wiipurilainen Osakunta
- ↑ Seniores Wiburgenses Osakunta, Wiipurilainen Osakunta
- ↑ Ystävyysjärjestöt – Wiipurilainen Osakunta wiipurilainenosakunta.fi. Viitattu 11.5.2024.
- ↑ a b Majamaa, Raija: Ylioppilaselämää : Wiipurilainen osakunta 1653-2003 : [Wiipurilaisen osakunnan 350-vuotisnäyttelyjulkaisu]. Helsingin Yliopiston Wiipurilainen Osakunta, 2003. ISBN 952-99121-1-0
Kirjallisuutta
muokkaa- Nissilä, Viljo: Viipurilainen osakunta. 1 , Turun akatemian aika 1640-1827. Otava, 1953.
- Teperi, Jouko: Viipurilainen osakunta 1828-1868. Suomen Historiallinen Seura, 1959. Teoksen verkkoversio.
- Teperi, Jouko: Henkinen taistelu Karjalasta autonomian ajan lopulla : Viipurilainen Osakunta 1868-1917. Karjalan Kirjapaino, 1988. ISBN 951-99944-9-1
- Kuivalainen, Ilkka ym.: Myrskyn silmässä : Wiipurilaisen osakunnan vuosikymmenet 1917-2003. Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura, 2003. ISBN 951-1-18728-7