Avaa päävalikko

Lauri Simonsuuri

suomalainen kansanrunouden tutkija
Lauri Simonsuuri (toinen oikealta) kerää kansanperinnettä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansan­runous­arkistossa vuonna 1957.

Lauri Robert Simonsuuri (vuoteen 1945 Laiho; 18. syyskuuta 1910 Uusikaupunki9. toukokuuta 1964 Helsinki) oli suomalainen kansanrunouden tutkija ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkiston amanuenssi vuodesta 1936 alkaen ja arkistonhoitaja 1962–1964.

Lauri Laiho kirjoitti ylioppilaaksi Viipurin klassillisesta lyseosta vuonna 1931, valmistui filosofian kandidaatiksi Helsingin yliopistosta vuonna 1935 ja filosofian lisensiaatiksi vuonna 1960. Wiipurilaisen osakunnan jäsenyyden kautta Laiholle avautui mahdollisuus opiskella vuoden 1934 syyslukukauden ajan Tarton yliopistossa, sillä osakunta oli solminut ystävyyssopimuksen tarttolaisen Korporatsioon Revelian kanssa. Vuonna 1937 Laiho solmi avioliiton fil. kand. Aili Laannin kanssa ja vuosina 1937–1938 he tekivät yhteisen kansanperinteen tutkimus- ja keruumatkan Viron Inkeriin.

Talvisodassa Laiho palveli jalkaväkirykmentti 36:n joukossa ja jatkosodassa vuosina 1941–1942 hän palveli jalkaväkirykmentti 26:ssa. Hänet lomautettiin huhtikuussa 1942 ja ylennettiin kapteeniksi, minkä jälkeen Laiho toimi kansanperinteen tallennustyössä kesällä 1942 Itä-Karjalassa. Toukokuusta 1943 Laiho palveli valistusupseerina. Vuonna 1945 hän otti takaisin suvun vanhan nimen Simonsuuri. Pekka Laaksosen mukaan Lauri Simonsuuri oli "suomalaisten tarinoiden paras tuntija", jonka suurtyö oli uskomustarinoiden tyyppiluettelo Typen- und Motivverzeichnis der finnischen mythischen Sagen.

Kirjailija ja kirjallisuudentutkija Kirsti Simonsuuri ja geneetikko Marja Simonsuuri-Sorsa olivat Lauri Simonsuuren tyttäriä.

TeoksiaMuokkaa

Lauri Laiho
  • ”Komm nicht, Frost, in die Stube”. Eine vergleichende Wiegenlied-Schwankstudie. Studia Fennica IV 1940.
  • (Toim.) Etelä-Karjalan sananparsia. WSOY 1941.
Lauri Simonsuuri
  • (toim.) Myytillisiä tarinoita. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1947. Uusi laitos 1999. ISBN 951-746-083-X.
  • Suomen kansan sananparsikirja (R. E. Nirvin kanssa). WSOY 1948.
  • Kansa tarinoi: Tutkielmia kansantarinoiden salaperäisestä maailmasta. WSOY 1950. Uusi laitos Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2005. ISBN 951-746-689-7.
  • (toim.) Kotiseudun tarinoita. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1951. Uusi laitos 2006. ISBN 951-746-733-8.
  • Typen- und Motivverzeichnis der finnischen mythischen Sagen. FF Communications 182. Suomalainen tiedeakatemia 1961.

LähteetMuokkaa

  • Kuka kukin on 1964. Otava 1963.
  • Järvinen, Irma-Riitta 2008: Isän jäljillä, s. 280–303.
  • Sala, Kaarina (toim.) 2008: Isän huone: Kulttuurivaikuttajien tyttäret kertovat, s. 375–376. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Helsinki. ISBN 978-951-746-999-9.
  • Laaksonen, Pekka 2006: ”Saatteeksi”, s. 10–12. Teoksessa Kotiseudun tarinoita (uusi laitos).