Wiipurilainen Osakunta

vuonna 1653 perustettu Helsingin yliopistossa toimiva osakunta
Wiipurilainen Osakunta
vaakuna kanta-alue
     
Perustettu 1653
Inspehtori Jussi Pakkasvirta
Kuraattori Patrik Nurminen
(2024–2025)
Jäsenten lukumäärä n. 190[1]
Osoite Leppäsuonkatu 11
00100 Helsinki
Kotisivut wiipurilainenosakunta.fi
Helsingin yliopiston osakunnat
Nylands |  Eteläsuomalainen |  Savolainen |  Karjalainen |  Hämäläis |  Keskisuomalainen |  Kymenlaakson |  Åbo |  Varsinaissuomalainen |  Satakuntalainen |  Wiipurilainen |  Östra Finlands |  Etelä-Pohjalainen |  Vasa |  Pohjois-Pohjalainen

Wiipurilainen Osakunta (lyh. WiO; aiemmin myös Viipurilainen osakunta) on vuonna 1653 perustettu Helsingin yliopistossa toimiva osakunta. WiO on suomenkielisistä osakunnista vanhin. Nimestään poiketen osakunnan kanta-alueena on Etelä-Karjalan maakunta.[2]

Historia

muokkaa

Wiipurilaisen Osakunnan perustamisvuodeksi katsotaan 1653 jolloin professori Martin Stodius nimitettiin inspehtoriksi valvomaan ylioppilaiden käytöstä Turun akatemiassa. Valvottavanaan hänellä oli Wiburgenses, jolla nimellä kaikkia itäsuomalaisia opiskelijoita pitkään kutsuttiin.

Osakuntaa ei haitannut se, että suuri osa sen kanta-alueesta kuului Vanhaan Suomeen, alueeseen, joka oli Uudenkaupungin ja Turun rauhoissa luovutettu Venäjälle. Vuoden 1812 alussa Vanha Suomi yhdistettiin Suomen suuriruhtinaskunnan kanssa. Tämän vuoksi osakunnan vuosijuhlapäiväksi valittiin 5. maaliskuuta. Vuonna 1819 osakunnan alueeseen liitettiin Viipurin läänin ohella suuri osa Savoa ja Pohjois-Karjalaa. Osakuntaan liittyivät myös kotipaikkansa perusteella inkeriläiset ja muut Venäjältä tai Baltiasta kotoisin olevat ylioppilaat.

Yliopiston siirryttyä Helsinkiin päätettiin suurimmat osakunnat jakaa pienemmiksi, jotta ylioppilaiden valvonta helpottuisi. Niinpä vuonna 1833 Wiipurilaisesta Osakunnasta erotettiin Savo-karjalainen osakunta. Myöhemmin osakunnasta erosivat ruotsinkieliset ylioppilaat muodostaen Östra Finlands nationin ja kymenlaaksolaiset muodostaen Kymenlaakson osakunnan. Suurin kanta-alueen pienennys tapahtui kuitenkin Suomen luovutettua alueita Neuvostoliitolle. Tämän johdosta osakuntaan liittyvät ylioppilaat ovat nykyisin kotoisin pääasiallisesti nykyisestä Etelä-Karjalasta Lappeenrannasta Parikkalaan sekä siirtokarjalaisten jälkeläisiä ympäri Suomea.

Osakuntalaitos hajotettiin valtiolle vaarallisena vuonna 1853. Wiipurilainen osakunta jatkoi kuitenkin toimintaansa epävirallisena toveripiirinä vuoteen 1868 asti, jolloin osakuntatoiminta jälleen laillistettiin. Vuonna 1850 ideoidun Viipurin pamauksen muiston juhlimisen traditio kehittyi juuri epävirallisena kautena. Nykyään Viipurin pamausta juhlitaan osakunnassa vuosijuhlan rinnalla.

1900-luvulla Wiipurilainen osakunta kunnostautui kotiseudun tutkimustyössä. Osakuntalaiset kuuluivat aktiivisesti Akateemiseen Karjala-Seuraan. Osakunnan kuoro, Wiipurilaisen Osakunnan Laulajat, perustettiin vuonna 1930.

Osakunta kokoontui alun perin yliopistolla tai inspehtorin kotona, mutta jo Turun aikoihin osakunnalla tiedetään olleen huoneisto, sillä osakunnalla oli jo tuolloin kirjasto. Helsingissä osakunta sai käyttöönsä tai vuokrasi huoneistoja Ylioppilastalon valmistumiseen saakka. Vuonna 1911 osakunta muutti Uuteen ylioppilastaloon. Vuodesta 1972 vuoteen 2009 Wiipurilainen Osakunta toimi Liisankadulla Helsingin Kruununhaassa samoissa tiloissa Karjalaisen Osakunnan ja Kymenlaakson Osakunnan kanssa Karjalaisten talossa. Osakunnat pystyivät käyttämään tilojaan vain rajoitetusti naapurien valitusten vuoksi. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta päätti maaliskuussa 2006 siirtää Liisankadun osakunnat 210 m²:n tiloihin Domus Gaudiumiin, joka valmistui vuoden 2008 lopulla Leppäsuolle Etu-Töölöön. [3] [4] Osakunnat muuttivat uusiin tiloihin tammikuussa 2009.[5]

Jäsenet

muokkaa

Osakunnan täysjäseniksi voivat liittyä Helsingin yliopistossa opiskelevat henkilöt. Muissa Helsingin seudun korkeakouluissa tai ammattikorkeakouluissa opiskelevat henkilöt voivat liittyä osakunnan ulkojäseniksi. Liittyminen ei edellytä kotiseututaustaa osakunnan kanta-alueella mutta usealla taustaa on. Osakunnan nauhan värit ovat puna-kelta-sininen. Jäseniä WiOlla on noin 190.[1]

Toiminta

muokkaa

Wiipurilaisen Osakunnan tarkoituksena on yhdistää eteläkarjalaiset ja siirtokarjalaista sukujuurta olevat ylioppilaat sekä vaalia karjalaista kulttuuria ja vanhan äitikaupunkinsa Viipurin henkeä. Osakunta pyrkii herättämään osakuntalaisissa kiinnostusta maakunnallisiin, yhteiskunnallisiin ja kansainvälisiin asioihin, edistämään jäsentensä monipuolista, viihtyisää ja kehittävää harrastustoimintaa sekä parantamaan heidän sosiaalisia olojaan.[2]

Osakuntalehti Willi ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lisäksi julkaistaan vuosittain fuksi-erikoisnumero. Lehden painos on noin 200.[6]

Kerhot

muokkaa

Yhteydet muihin opiskelijajärjestöihin

muokkaa

Ystävyysosakunnat Suomessa

muokkaa

Ystävyysosakunnat Ruotsissa

muokkaa
  • Sydskånska Nationen i Lund
  • Västmanlands-Dala Nation i Uppsala

Ystävyysosakunnat Virossa

muokkaa
  • Korporatsioon Amicitia
  • Korporatsioon Revelia[9]

Henkilöitä

muokkaa

Inspehtorit

muokkaa

Kunniajäsenet

muokkaa

Vuosi, jolloin henkilö kutsuttiin kunniajäseneksi, on suluissa:

Muita tunnettuja osakuntalaisia

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. a b Wiipurilainen Osakunta: Wiipurilainen Osakunta wiipurilainenosakunta.fi. Viitattu 29.1.2014.
  2. a b Säännöt (Arkistoitu – Internet Archive) Osakunta, Wiipurilainen Osakunta
  3. Osakunnan historia Osakunta, Wiipurilainen Osakunta
  4. Mäkinen, Esa: Vain muutaman neliön tähden. Ylioppilaslehti, 2006, nro 6. Artikkelin verkkoversio.
  5. Historia Osakunta, Kymenlaakson Osakunta
  6. Osakuntalehti Willi Osakunta, Wiipurilainen Osakunta
  7. Kerhot Osakunta, Wiipurilainen Osakunta
  8. Seniores Wiburgenses Osakunta, Wiipurilainen Osakunta
  9. Ystävyysjärjestöt – Wiipurilainen Osakunta wiipurilainenosakunta.fi. Viitattu 11.5.2024.
  10. a b Majamaa, Raija: Ylioppilaselämää : Wiipurilainen osakunta 1653-2003 : [Wiipurilaisen osakunnan 350-vuotisnäyttelyjulkaisu]. Helsingin Yliopiston Wiipurilainen Osakunta, 2003. ISBN 952-99121-1-0.

Kirjallisuutta

muokkaa
  • Nissilä, Viljo: Viipurilainen osakunta. 1 , Turun akatemian aika 1640-1827. Otava, 1953.
  • Teperi, Jouko: Viipurilainen osakunta 1828-1868. Suomen Historiallinen Seura, 1959. Teoksen verkkoversio.
  • Teperi, Jouko: Henkinen taistelu Karjalasta autonomian ajan lopulla : Viipurilainen Osakunta 1868-1917. Karjalan Kirjapaino, 1988. ISBN 951-99944-9-1.
  • Kuivalainen, Ilkka ym.: Myrskyn silmässä : Wiipurilaisen osakunnan vuosikymmenet 1917-2003. Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura, 2003. ISBN 951-1-18728-7.

Aiheesta muualla

muokkaa

Wiipurilaisen Osakunnan kotisivut