Kirsti Simonsuuri

suomalainen kirjailija ja antiikin kirjallisuuden tutkija

Kirsti Katariina Simonsuuri (26. joulukuuta 1945 Helsinki29. kesäkuuta 2019 Helsinki)[1] oli suomalainen kirjailija ja antiikin kirjallisuuden tutkija.[2]

Kirsti Simonsuuri
Henkilötiedot
Syntynyt26. joulukuuta 1945
Helsinki
Kuollut29. kesäkuuta 2019 (73 vuotta)
Helsinki
Kansalaisuus suomalainen
Ammatti kielenkääntäjä
kirjailija
kirjallisuudentutkija
Kirjailija
Äidinkielisuomi
Aiheesta muualla
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Elämä ja uraMuokkaa

Simonsuuri valmistui ylioppilaaksi Tyttönormaalilyseosta[3] vuonna 1965, suoritti Postgraduate Diploman Edinburghin yliopistossa 1969 ja valmistui filosofian kandidaatiksi englantilaisesta filologiasta Helsingin yliopistosta vuonna 1971. Hän väitteli filosofian tohtoriksi (PhD) Cambridgen yliopiston Newnham Collegessa vuonna 1977.[4] Vuonna 1980 Simonsuuri sai J. H. Erkon palkinnon esikoisrunokokoelmastaan Murattikaide.[5]

Vuosina 1978–1981 Simonsuuri toimi kirjallisuuden apulaisprofessorina ja vt. professorina Oulun yliopistossa. Hän työskenteli tutkijana Cambridgessa (1971–1977, 2003), Strasbourgissa, Bostonissa (1984–1986), New Yorkissa (1986–1988), Pariisissa (1989–1990), Berliinissä (1992–1993, 2001), Oxfordissa (1994), Budapestissa (2003–2004) ja Uppsalassa (2006–2007). Vuosina 1994–1995 Simonsuuri oli kirjallisuuden vt. professori Helsingin yliopistossa.[4]

Hän toimi myös Suomen Ateenan-instituutin johtajana (1995–1997) ja Suomen Akatemian akatemiatutkijana (2000–2006). Vuodesta 1981 hän oli yleisen kirjallisuuden dosentti Turun yliopistossa ja vuodesta 1984 kirjallisuuden historian (antiikin tradition) dosentti Helsingin yliopistossa.[4]

Simonsuuren isä oli kansanrunouden tutkija ja SKS:n kansanrunousarkiston johtaja Lauri Simonsuuri[6] ja sisar geneetikko Marja Simonsuuri-Sorsa.[1] Simonsuuren puoliso vuodesta 2008 oli näyttelijä Pirkko Hämäläinen.[7]

KirjatMuokkaa

Tietokirjoja ja esseitäMuokkaa

  • Homer's original genius: Eighteenth-century notions of the early Greek epic (1688–1798). 1979. Cambridge University Press. Cambridge. ISBN 0-521-22198-6.
  • Nopanheittäjä. 1989. Kirjayhtymä. Helsinki. ISBN 951-26-3346-9.
  • Ihmiset ja jumalat: Myytit ja mytologiat. 1994. Kirjayhtymä. Helsinki. ISBN 951-26-3944-0.
  • Akropolis. 1999. Tammi. Helsinki. ISBN 951-31-1623-9.

RunokokoelmiaMuokkaa

ProosaaMuokkaa

SuomennoksiaMuokkaa

AntologioitaMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b Simonsuuri, Kirsti hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
  2. Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 678. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.
  3. Saska Snellman: Liian outo älyköksi Helsingin Sanomat. 16.1.2000. Viitattu 26.9.2022.
  4. a b c Kirsti Simonsuuri 375 humanistia. 26.8.2015. Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta. Viitattu 23.7.2022.
  5. Simonsuuri, Kirsti Kirjasampo.fi. Viitattu 23.7.2022.
  6. Petäjä, Jukka: Kirjailija, tutkija Kirsti Simonsuuri on kuollut HS.fi. 29.6.2019. Viitattu 1.7.2019.
  7. Mannermaa, Jaakko: Kirjailija Kirsti Simonsuuri on kuollut Yle Uutiset. 29.6.2019. Viitattu 29.6.2019.

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Väyrynen, Taru: Odysseia Ouluun: Kirsti Simonsuuren Pohjoisen yökirjan viesti ja vastaanotto. Väitöskirja: Oulun yliopisto. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1999. ISBN 951-746-106-2.

Aiheesta muuallaMuokkaa