Suomen Ateenan-instituutti

Suomen Ateenan-instituutti (kreik. Φινλανδικό Iνστιτούτο Aθηνών, Finlandikó Institoúto Athinón, FIA) on Suomen valtion tiedeinstituutti, joka toimii Ateenassa, Kreikassa. Instituutin päätehtävänä on harjoittaa ja edistää Kreikan arkeologian, historian, kielen ja kulttuurin tutkimusta antiikin ajasta nykypäivään asti.[1] Se on yksi Kreikassa toimivista ulkomaisista arkeologisista instituuteista.

Suomen Ateenan-instituutti
Suomen Ateenan-instituutin logo.png
Suomen Ateenan-instituutin rakennus.
Suomen Ateenan-instituutin rakennus.
Sijainti Zítrou 16, Makrygiánni, Ateena, Kreikka
Koordinaatit 37°58′04″N, 23°43′37″E
Tyyppi kulttuuri- ja tiedeinstituutti
arkeologinen instituutti
Perustettu 1984
Verkkosivut

Instituutti on aloittanut toimintansa vuonna 1984, ja se on toiseksi vanhin Suomen ulkomailla toimivista instituuteista ja yksi noin 20 Ateenassa toimivasta ulkomaisesta tieteellisestä instituutista. Instituutin johtajana toimii Petra Pakkanen. Instituutin toimintaa ylläpitää ja tukee Suomen Ateenan-instituutin säätiö.[1][2]

HistoriaMuokkaa

PerustaminenMuokkaa

Helsingin yliopiston rehtori Nils Oker-Blom esitti vuonna 1982, että Suomelle tulisi perustaa instituutti Ateenaan Rooman Villa Lantessa vuodesta 1954 toimineen Suomen Rooman-instituutin tapaan. Aloitteen takana oli myös Suomen Ateenan kunniakonsuli Konstantinos Lazarakis. Hanketta ja muun muassa rahoituksen keräämistä varten perustettiin Suomen Ateenan-instituutin säätiö vuonna 1983 (säätiörekisteriin 1984). Lahjoituksia saatiin useilta tahoilta, niin yrityksiltä, säätiöiltä kuin yliopistoiltakin. Alussa monet antiikintutkijat suhtautuivat hankkeeseen myös epäillen, koska sen pelättiin vievän rahoitusta Villa Lantelta.[3][4]

Instituutti aloitti työnsä Paavo Castrénin johdolla syyskuussa 1984. Se toimi aluksi vaatimattomassa huoneistossa johtajan asunnossa Makrygiánnin kaupunginosassa. Käytännön asioissa suomalaiset saivat paljon apua Ruotsin Ateenan-instituutista. Perustamisen aikaan Ateenassa toimi arkeologisia instituutteja kahdestatoista muusta maasta. Instituutti sai tieteellisen (arkeologisen) instituutin statuksen 14. toukokuuta 1985 ja sen avajaiset järjestettiin Ateenan Akatemian tiloissa 21. toukokuuta.[3]

Instituutin toiminta vakiintui sen toisen johtajan Jaakko Frösénin kaudella. Instituutti on saanut valtion tukea veikkausvoittovaroista vuodesta 1987.[5]

Omien tilojen hankintaMuokkaa

 
Instituutin pääovi.

Instituutin omien toimitilojen hankinta tuli ajankohtaiseksi vuonna 1987. Tuolloin käyttöön hankittiin osoitteessa Zítrou 16 sijaitseva talo, joka vaati kuitenkin täydellisen useita vuosia kestäneen kunnostuksen. Johtajalle puolestaan hankittiin asunto läheiseltä Karyátidon-kadulta, joka vuoden 1999 maanjäristyksen jälkeen peruskorjattiin ja tukevoitettiin.[5]

Opiskelijoiden majoitus tapahtui aluksi Penelopeksi kutsutussa pensionaatissa, joka vuokrattiin läheltä yhdessä Ruotsin instituutin kanssa. Vuonna 1994 Nikólaos G. Koronaíos lahjoitti Suomen instituutille kokonaisen kerrostalon omaa asuntolaa varten. Tämä niin kutsuttu Koroneos-talo otettiin käyttöön vuonna 1999.[6]

Kirjasto päätettiin perustaa yhdessä muiden pohjoismaisten instituuttien kanssa. Näin syntyi instituutin lähellä sijaitseva Pohjoismainen kirjasto, joka aloitti toimintansa vuonna 1995.[6]

Tutkimustoiminnan alkuMuokkaa

Ennen instituutin omia kenttätyöprojekteja suomalaisia tutkijoita hankki kenttätyökokemusta osallistumalla instituutin kautta muun muassa kreikkalaisten sekä muiden pohjoismaisten instituuttien suorittamille kaivauksille. Instituutin omat arkeologiset kenttätyöt alkoivat vuonna 1999 Paliámpelassa lähellä Aréthousaa.[7]

Instituuttiin perustettiin tieteellistä jatkokoulutusta varten assistentin virka vuonna 1990.[6]

JohtajatMuokkaa

ToimintaMuokkaa

TutkimustoimintaMuokkaa

 
Instituutin tiloja.

Suomen Ateenan-instituutti harjoittaa tieteellistä tutkimusta erilaisten tutkimushankkeiden ja arkeologisten kenttätyöprojektien kautta. Instituutilla on Kreikan lain mukainen arkeologisen koulun status ja siten mahdollisuus arkeologisten kaivausten suorittamiseen Kreikassa.[2]

Instituutti on tutkinut erityisesti hellenistisen ja myöhäisen antiikin ajan Ateenaa, muun muassa Kreikan roomalaisaikaisia epigrammeja, sekä järjestänyt kaivauksia ja arkeologisia kenttätutkimuksia muun muassa Paliámpelan varhaiskristillisen kirkon alueella Keski-Makedoniassa, Stratoksen Zeuksen temppelillä Aitolia-Akarnaniassa, Kokytós-joen laaksossa Thesprotiassa, antiikin Naksoksen kaupungin alueella Sisiliassa sekä antiikin Salamiin kaupungin alueella Salamiin saarella.[10] Tämän lisäksi instituutissa on tutkittu myös nykyajan Kreikkaa ja kreikkalais-suomalaisia yhteyksiä.[6]

Instituutti julkaisee vuodesta 1994 tieteellistä julkaisusarjaa Papers and Monographs of the Finnish Institute at Athens. Se järjestää tieteellisiä kongresseja ja Kreikka-aiheisia kursseja sekä pyrkii auttamaan suomalaisia tutkijoita ja opiskelijoita. Instituutti ja sen asuntola sekä Pohjoismaiden yhteinen tieteellinen kirjasto edesauttavat suomalaisten tutkijoiden, opiskelijoiden ja taiteilijoiden työtä ja oleskelua Kreikassa. Instituutti osallistuu myös Suomen ja Kreikan väliseen kulttuurivaihtoon.[1]

Tutkimusprojekteja ja kaivauksiaMuokkaa

 
Näkymiä instituutin sisäpihalta.

KulttuuritoimintaMuokkaa

Instituutti järjestää tieteellisen toiminnan lisäksi kulttuuritapahtumia kuten konsertteja, näyttelyitä sekä kirjaluenta- ja keskustelutilaisuuksia. Instituutin asuntolassa on taiteilijaresidenssi, johon residenssipaikkaa voi hakea suoraan instituutilta. Samoin asuntolassa on myös Suomen Kirjailijaliiton residenssi, jota kirjailijat voivat hakea Kirjailijaliitolta.[19]

Vuonna 2020 Suomen Ateenan-instituutti liittyi osaksi TelepART-liikkuvuusohjelmaan, jonka tarkoituksena on edistää esittävien taiteilijoiden mahdollisuuksia matkustaa ja esiintyä kansainvälisesti. Ohjelmasta voi hakea voi hakea apurahaa esiintymismatkoista syntyviä matka-, majoitus- ja rahtikuluja varten.[20]

OpetustoimintaMuokkaa

Tutkimus- ja kulttuuritoiminnan lisäksi Suomen Ateenan-instituutti järjestää myös opetusta. Näkyvin osa tätä toimintaa on yliopistojen perustutkinto-opiskelijoille suunnattu vuotuinen antiikin Kreikan johdantokurssi. Johdantokurssi järjestetään yleensä syksyisin ja kestää noin kuukauden. Haku kurssille on avoin kaikkien alojen opiskelijoille, keskeisenä sisäänpääsykriteerinä on oma kiinnostus antiikin Kreikkaa kohtaan ja sen relevanssi omissa opinnoissa. Kurssi järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1999. Vuosina 2006–2009 kurssi järjestettiin yhdessä Suomen Rooman-instituutin kanssa ja silloin kurssin nimenä oli antiikin Kreikan ja Rooman johdantokurssi.[21]

Johdantokurssin lisäksi instituutti järjestää opiskelijoille myös arkeologian alan kenttätyökursseja eri projektien yhteydessä. Instituutti pitää myös opettajakursseja, joille on osallistunut lukioiden ja ammattikoulujen opettajia ja rehtoreita. Instituutti on myös järjestänyt temaattisia luentoja ryhmille ja muiden kansainvälisten instituuttien kursseille.[21]

TilatMuokkaa

 
Instituutin asuntolan, Koroneos-talon, näkymiä.

Suomen Ateenan-instituutti toimii uusklassisessa rakennuksessa, joka sijaitsee Ateenan keskustassa Makrygiánnin kaupunginosassa, aivan Akropoliin eteläpuolella ja Akropolis-museon tuntumassa. Rakennuksessa on muun muassa instituutin työntekijöiden toimistotiloja, luentosali ja käsikirjasto. Instituutin lähellä sijaitsevat muiden Pohjoismaiden ja eräiden muiden maiden vastaavat instituutit sekä Pohjoismainen kirjasto.[1] Instituuttia lähin Ateenan metron asema on Akrópoli.[22]

Instituutin asuntola Koroneos (Koronaíos) -talo sijaitsee Ateenan Gkýzin kaupunginosassa osoitteessa Ioánnou Soútsou 25 (37°59′30″N, 23°44′39″E ). Rakennuksessa on kuusi kerrosta ja vuokrattavaksi yhteensä 13 erikokoista kalustettua huoneistoa. Asuntolalle pääsee parhaiten bussilla. Lähimmät metroasemat ovat Ampelókipoi ja Viktória.[22]

Suomen Ateenan-instituutin ystävät ryMuokkaa

Vuonna 1986 perustettiin yhdistys Suomen Ateenan-instituutin ystävät, jonka tarkoitus on tukea instituutin toimintaa sekä kulttuurivaihtoa Suomen ja Kreikan välillä. Yhdistys järjestää muun muassa esitelmiä ja matkoja, jakaa stipendejä sekä julkaisee Helikon-nimistä lehteä.[23]

LähteetMuokkaa

  • Arjava, Antti: Suomen Ateenan-instituutin vaiheet. Teoksessa Pietilä-Castrén 2004, s. 9–50.

ViitteetMuokkaa

  1. a b c d Suomen Ateenan-instituutti Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit ry. Viitattu 14.2.2012.
  2. a b Leiwo, Martti: Suomen Ateenan-instituutti. Tieteessä tapahtuu, 2010, nro 7. Artikkelin verkkoversio.
  3. a b Arjava 2004, s. 9–19.
  4. a b Historia Suomen Ateenan-instituutti. Viitattu 11.12.2012.
  5. a b Arjava 2004, s. 19–27.
  6. a b c d Arjava 2004, s. 27–41.
  7. Kenttätyöt Suomen Ateenan-instituutti. Viitattu 11.12.2012.
  8. Suomen Ateenan-instituutin uusi johtaja on dosentti Jari Pakkanen Humanistinen tiedekunta, Helsingin yliopisto. Viitattu 13.9.2013.
  9. Björn Forsén valittu Suomen Ateenan-instituutin uudeksi johtajaksi 3.10.2017. Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit. Viitattu 22.5.2018.
  10. Tutkimus Suomen Ateenan-instituutti. Viitattu 4.9.2017.
  11. Paliambelan varhaiskristillisen kirkon kaivaukset Suomen Ateenan-instituutti. Viitattu 15.8.2016.
  12. Stratoksen Zeuksen temppelin korkeusrekonstruktio Suomen Ateenan-instituutti. Viitattu 15.8.2016.
  13. Kreikan roomalaisaikainen kivirunous Suomen Ateenan-instituutti. Viitattu 15.8.2016.
  14. Thesprotia Expedition. Monitieteinen aluehistoriallinen tutkimushanke Luoteis-Kreikassa Suomen Ateenan-instituutti. Viitattu 15.8.2016.
  15. Arakhamitain Agia Paraskevi Suomen Ateenan-instituutti. Viitattu 15.8.2016.
  16. Kyllene Harbour Project Suomen Ateenan-instituutti. Viitattu 15.8.2016.
  17. Naksoksen kreikkalainen siirtokunta Sisiliassa: kaupunkikuvan kartoitus ja geofyysinen tutkimus Suomen Ateenan-instituutti. Viitattu 15.8.2016.
  18. Arkeologinen yhteistyöprojekti Salamiin saaren Ambelakiassa 2016–2020 Suomen Ateenan-instituutti. Viitattu 15.8.2016.
  19. Kulttuuri | FIA finninstitute.gr. Viitattu 20.11.2020.
  20. TelepART | FIA finninstitute.gr. Viitattu 20.11.2020.
  21. a b Opetus | FIA finninstitute.gr. Viitattu 20.11.2020.
  22. a b Koroneos-talo Suomen Ateenan-instituutti. Viitattu 4.9.2017.
  23. Yhdistys Suomen Ateenan-instituutin ystävät ry. Viitattu 12.1.2015.

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Pietilä-Castrén, Leena (toim.): Akropoliin juurella: Suomen Ateenan-instituutti 1984−2004. Helsinki: Suomen Ateenan-instituutin säätiö, 2004. ISBN 951-98806-4-X.

Aiheesta muuallaMuokkaa